*

Poliittinen Piraatti Nyt blogahtaa

Analyysiä päivän verosuunnittelukohusta

  • En nyt keksinyt relevantimpaa kuvaa, niin muistutuksena tämmöinen sitten.
    En nyt keksinyt relevantimpaa kuvaa, niin muistutuksena tämmöinen sitten.

Nyt kun on nostettu iso häly siitä, että Lepomäki sanoi että laillinen verosuunnittelu on moraalisesti oikein, ja että tämä kritisoi laillista sosiaaliturvan käyttöä, ajattelin kirjoitella tästäkin jotain.

 

Ensinnäkin on todettava, että Lepomäki kritisoi sosiaaliturvajärjestelmää, eikä sen nostamisen moraalisuutta. On ihan totta, että meidän sosiaaliturvajärjestelmässämme on selkeitä väärinkäyttömahdollisuuksia.

Toiseksi, aggressiivinen verosuunnittelu* laillisin keinoin on, no, ikävää ja vähän dikki muuvi, mutta kuitenkin laillista. Kuitenkin, about samalla tavalla dikki muuvi ja ikävää, on suunnitelmallisesti tehdä töitä kunnes pääsee ansiosidonnaisen piiriin ja jäädä sitten lojumaan sen kanssa. 

Nämä ovat molemmat järjestelmäongelmia, mutta mielestäni vero-ongelma on paljon pahempi. En väitä tietäväni näiden suhteellista taloudellista vaikutusta tarkasti, mutta jos monikansalliset suuryritykset maksavat 5% veroja ja pienet yritykset 20%, on siinä ihan mahdoton kilpailuasetelma. Kuulemma tukien alikäyttö on väärinkäyttöä suurempi ongelma.

 

Olen eri mieltä Lepomäen kanssa siitä, että aggressiivinen verosuunnittelu olisi moraalisesti oikein, kun se on laillista. Se on kuitenkin enemmänkin harmaalla alueella, sen sijaan että voisin tuomita sitä täysin. Tämä siksi, että käytännössä suuryrityksen on teknisesti pakko minimoida verot pärjätäkseen kilpailussa. Tämä sen takia, että talous on tietyllä tavalla peliä, jossa pärjäävät parhaiten ne, jotka hyödyntävät sääntöjen porsaanreikiä tehokkaasti.

En tarkoita, että sallisin (aggressiivisen) verosuunnittelun. Jos pääsisin päättämään, yrittäisin tehdä jotain sen estämiseksi.

 

On kaksi tapaa tehdä sille jotain. Ensimmäinen on lain porsaanreikien korjaaminen. On tosi helppoa sanoa että syytä peliä, älä pelaajaa ja se on osittain ihan tottakin. Mutta kuinka moni päättäjä olisi tekemässä asioille jotain? Vassarit julkaisivat aiemmin listan keinoista, joilla pääsisi aika pitkälle. Joo, nauretaan yhdessä tuolle maastapoistumisverolle, mutta siinä on oikeasti oma pointtinsa, vaikka se kuulostaakin pelottavalta. Nimittäin käsittääkseni jos sijoitat Sipilän tavoin vakuutuskuoriin, tai muilla tavoilla lykkäät sijoitustesi verojen maksua (ESIM. PERUSTILI!), voit kivasti muuttaa kevyen verotuksen maahan ja sitten hoitaa verot sinne. Se ei toki estä sitä, että oikeistohallitus keksii porsaanreiän, jolla ne voi nostaa vähillä veroilla.

Toinen on verotuksen alentaminen. Sen sijaan, että isojen firmojen veroprosentti on käytännössä murto-osa pienten prosentista, entä jos alennettaisiin niin, että kaikki maksaisivat 5%? Tämä olisi teknisesti täysin mahdollista poistamalla, tai alentamalla reilusti yritystukia, sillä niitä maksetaan about saman verran, kuin yritykset maksavat yhteisöveroa. 

Tiedän Lepomäen kannattavan tätä jälkimmäistä ratkaisua. Mutulla epäilen, ettei kannata tuota ensimmäistä, tai tältä kuulisi järjestelmäkritiikkiä myös veroporsaanreikien hyväksikäytöstä, eikä tämmöisiä kohuja syntyisi. Itse pitäisin molempia yhdessä järkevänä ratkaisuna. En usko, että yritysten verotusta saadaan kovin nopeasti kovin alas poliittisessa ilmastossamme, joten näen kiireelliseksi tukkia noita lakien porsaanreikiä. Puhumattakaan siitä etteikö viisikin prosenttia olisi näiden mielestä liikaa. Kuitenkin, olisi hyvä laskea siinä samalla sitä yhteisöveroa ainakin jonkin verran, kannustaaksemme yrityksiä sijoittamaan tänne ja estääksemme niiden mahdollista pakoa.

Jos suuryritys, joka maksaa veroja 5% voitoistaan, tai vähemmän, pakotetaan maksamaan 20%, mitä tapahtuisi? Veikkaisin, että tuotteiden hinnat nousisivat, työntekijöitä potkittaisiin pois ja voi olla että yrityksiä lähtisi poiskin. Tämä olisi kansalle vähän ikävää. 
 



Tämä Saku Timosen blogaus  kertoo ajatusvirheestä, että pidetään veronmaksun laillista välttelyä moraalisesti hyvänä ja sosiaaliturvan laillista hyväksikäyttöä moraalisesti huonona. Tuo blogaus ja sen aiheellisesti saama kritiikki on osasyy tämän blogauksen kirjoittamiseen.

Vaikka nuo kommentit Lepomäeltä eivät riitäkään Timosen johtopäätöksiin, joudun toteamaan, ettei hän välttämättä aivan väärässä ole. Lepomäki nimittäin on yrittämässä uudistaa sosiaaliturvaa tavalla, joka antaisi rikkaille lisää rahaa sijoittamiseen (perustilin alkupääoma), ja uuden keinon sijoittaa osa tuloistaan verovapaasti**. Köyhälle, joka joutuu elämään sosiaaliturvalla, jää käteen vain velkaantumiskortti ja päästessään töihin tämä menettäisi automaattisesti 10% tuloistaan sen velan maksamiseen. 
 


 

*Syy sille, että puhun nimenomaan aggressiivisesta verosuunnittelusta, on se, että muuten väki tulee jauhamaan siitä että laitetaan jotain vähennyksiä veroilmoitukseen ja että sekin on verosuunnittelua

 

**Haastattelussani Lepomäki puhuu näistä itse: http://ollimarkkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/217151-haastattelin-lepomakea-perustilista-ja-vahan-muustakin

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (18 kommenttia)

Käyttäjän eiltanen kuva
Eero Iltanen

Yhtiön tarkoitus on(yleensä) tuottaa voittoa omistajille. Verojen minimointi kuuluu tuohon ja ulkomaalaisia omistajia ei kiinnosta veroilla voitaisiin tehdä täällä.

Kotimaista omistajaa voisi ehkä kiinnostaakin, mutta kun kaikki myydään ulkomaille...

Julkisellakin puolella kilpailutussääntöjen takia kokonaisvaikutus häviää hinnalle valintakriteereissä.

Paljon voisi tehdä, mutta halua ei ole.

Käyttäjän deneidez kuva
Petri Pakarinen

Suosittelin siksi, että oikeasti käsittelit toistakin puolta, etkä pelkästään vaatinut verosuunnittelun kieltämistä ajattelematta seurauksia.

Itse ajattelisin täysin päinvastaista kuin Lepomäki tuosta sosiaaliturvasta. Olisi parempi, jos köyhätkin voisivat kasata omaisuutta, koska mitä enemmän omaisuutta sitä enemmän tuloja ja mitä enemmän tuloja sitä enemmän verotettavaa. Muutenkin globaalista maailmasta on tullut omaisuuspeliä enemmän kuin mitään muuta.

Käyttäjän ollimarkkanen kuva
Olli Markkanen

Kiitos. Käytännössä yritysmaailmassa kilpaillaan suoraan toisten kanssa ja toisten menestys on helposti suoraan toisten tappio. Näin ollen peli on kovasti erilaista, kuin yksityishenkilönä. Tuomitsisin yksityishenkilön veroperseilyn kovemmin.

Tietokonepeleissä tilanne on vähän toisin. Jos pelaat muita vastaan ja huijaat, on se ikävää. Jos huijaat pasianssissa, niin ketäpä sitten oikeasti huijaat? Talouspelissä on kuitenkin sellaiset panokset, millä on oikeasti väliä, joten huonot säännöt pakottavat huijaamaan "moninpelissä", joten se on moraalisesti enemmän ok, kuin jos pelattaisiin vain huvin vuoksi ja pilattaisiin muiden peli-ilo. Itselle sijoittelussa taas ei huijata pelkästään itseä, koska verot on kaikilta muilta pois, mutta järjestelmä ei pakota huijaamiseen.

On vaikea keksiä, miten köyhät voisivat kasata omaisuutta. Köyhät eivät olisi köyhiä, jos rahaa riittäisi muuhunkin kuin elämiseen.

Käyttäjän jln kuva
Jarno Luoma-Nirva

Itse asiassa Lepomäki näyttäisi olevan piraattien kanssa tismalleen samaa mieltä yritystukien karsimisesta (mikä on kokoomuslaiselta varsin rohkea mielipide ottaen huomioon puolueen perinteiset äänestäjät ja rahoittajat).

Visio 2030-pamfletista:
"Vuonna 2030 julkinen valta ei suosi eikä tue yrityksiä tai toimialoja toisten yli säännöillä, lisensseillä tai rahoituksella. ... Yritystukien määrää on vuosien varrella karsittu roimasti ja vastaavasti yhteisöveroa on alennettu."

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala

"Lepomäki nimittäin on yrittämässä uudistaa sosiaaliturvaa tavalla, joka antaisi rikkaille lisää rahaa sijoittamiseen (perustilin alkupääoma), ja uuden keinon sijoittaa osa tuloistaan verovapaasti**. Köyhälle, joka joutuu elämään sosiaaliturvalla, jää käteen vain velkaantumiskortti ja päästessään töihin tämä menettäisi automaattisesti 10% tuloistaan sen velan maksamiseen."

Jos Liberan perustilimalli suosii liikaa rikkaita, mallia voidaan muuttaa enemmän köyhiä suosivaksi. Takaisinmaksuehtoja ja -prosenttia voidaan lieventää/laskea.

Perustilin etu perustuloon nähden on omavastuusta seuraava kannustin olla käyttämättä sosiaaliturvaa. Vastikkeettomassa sosiaaliturvamallissa, kuten perustulossa, tälläistä kannustinta ei ole.

Suosittelen piraatteja luopumaan perustulon kannattamisesta ja tekemään oman perustilimallin.

Käyttäjän ollimarkkanen kuva
Olli Markkanen

Se on helppoa huudella, että "lukuja voidaan muuttaa", kun eivät ole antaneet minkäänlaisia lukuja. Paitsi medialle kyllä huudellaan, että kaikki saa 20k€ ja kysellään että kuka haluaa. :D

Siis, Liberalla ei ole perustilimallia. Eivät ole antaneet mitään virallisia lukuja, millä malli mahdollisesti toimisi. Kysyn asiasta Lepomäeltä tuossa haastattelussani, ja tämä toteaa että ei ole mahdollista ja että laskevat kun pääsee valtaan. Näillä on lähinnä perustilihypoteesi. Olen kritisoinut perustiliä aika perusteellisesti aikaisemmissa kirjoituksissani.

Perustilin etu ei ole kannustin olla käyttämättä sosiaaliturvaa. Päin vastoin, alkupääoman kanssa sillä on kannustin käyttää se. Tämä tekee siitä törkeän kalliin perustuloon verrattuna, koska sen sijaan, että vain vähän tienaavat käytännössä saisivat sosiaaliturvaa, myös rikkaat saavat sitä perustilissä, koska sitä ei veroteta pois.

Perustilissä ei ole useita sellaisia hyötyjä, mitä perustulossa on. Ensinnäkin perustulossa köyhyydestä on helpompi nousta, kun ei joudu maksamaan lopun ikäänsä 10% ylimääräistä veroa siitä, että olet nostanut sosiaaliturvaa.

Toiseksi, perustilistä ei ole köyhälle mitään hyötyä, päin vastoin. Perustili tarvitsee tarveharkinnan, joten köyhä on käytännössä edelleen samassa byrokratiakierteessä, kuin nykyäänkin.

Kolmanneksi, perustulo ei ei jätä huono-osaisia tukijärjestelmän ulkopuolelle. Nykyinen turvaverkko on reikäinen. Monet ei jaksa/kykene/osaa hoitaa siihen liittyvää byrokratiaa ja tukien alikäyttö on ongelma.

Neljänneksi, perustulo tasoittaa kokonaan yhden yrittäjyyden ison kynnyksen. Aiheellisen pelon siitä, että jää sosiaaliturvan ulkopuolelle.

Viidenneksi, perustili tarvitsee tuollaisen verokikkailusysteemin tai vastaavan tavan, jolla rikkaat hyötyvät siitä, että eivät ime perustiliä tyhjäksi. Jos neljä miljoonaa työikäistä imee perustiliä 705€/kk, mikä on työttömyysrahan nykyinen taso, ja perustilidokkarin mukaan siis se, mikä nostorajan tulee vähintään olla, se tekisi 4*705 miljoonaa euroa kuukaudessa. Käytännössä eivät voi imeä tuota kaikkea, mutta neljäsosakin tuosta olisi ihan katastrofaalinen. Perustulo kestää sen, että se maksetaan kaikille, koska se kumoutuu verotuksessa.

Tulen blogaamaan perustulon ja perustilin eroista jossain vaiheessa. Perustili on mielestäni järkyttävän huono systeemi.

Jos sinulla on fiksuja ideoita, miten perustili saadaan toimimaan, kuulisin niistä mielelläni.

Käyttäjän jln kuva
Jarno Luoma-Nirva

Perustulo ja sosiaaliturvatili ovat molemmat hyviä ideoita. Toki pitäisin noista perustuloa huomattavasti tärkeämpänä parannuksena ja se toimii hyvin sellaisenaankin, mutta toisaalta olisi kyllä mahdollista toteuttaa molemmatkin samaan aikaan. Koitin hahmotella yhtä mahdollista, hieman Liberan mallia yksinkertaisempaa, toteutustapaa: Perustulo+sosiaaliturvatili

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala Vastaus kommenttiin #7

Hieno malli, tässä olisi hyvä pohja piraattien perustilimalliksi.

Tämä kohta oli erityisen hyvin ilmaistu: "Sosiaaliturvatili olisi ns. Pareto-parannus: se parantaisi joidenkin tilannetta huonontamatta kenenkään muun tilannetta."

Käyttäjän ollimarkkanen kuva
Olli Markkanen Vastaus kommenttiin #7

Tuo ei näin nopealla silmäyksellä näytä siltä, että se olisi kaikille parempi kuin nykysysteemi.

Nimenomaan köyhät kärsisivät tuossa vielä enemmän kuin Lepomäen systeemissä, koska kun olet elänyt jonkin aikaa sosiaaliturvalla ja olet kunnolla miinuksella ja pääset töihin, maksat valtiolle siitä, että olet nostanut sosiaaliturvaa. Käytännössä bruttopalkkasi on 20% heikompi helposti vuosien ajan. Pienet palkat on nytkin usein aika pieniä, joten tuo ei kannustaisi lähtemään matalapalkkatyöhön.

Myös opiskelijat, kun perustili korvaisi opintotukijärjestelmän, olisivat ongelmissa. Kuuden vuoden opiskelu vie helposti kymmeniä tuhansia miinukselle ja siinä kestää sitten jopa kymmeniä vuosia ennen kuin se velka on kuitattu ja näin valmistuva toki maksaa opintonsa, mutta mikä on kannustavuus? Sitten kun pitäisi joskus ehkä hommata perheet ja maksaa autot ja talo...

Perustilimäinen systeemi rankaisee myös tehokkaasti poikkitietellisyydestä, jota kuitenkin pidetään tärkeänä. Opiskelijaa rankaistaisiin myös siitä, että tämä ei heti löytänyt omaa alaansa.

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala Vastaus kommenttiin #11

"Käytännössä bruttopalkkasi on 20% heikompi helposti vuosien ajan."

Tuota 20% veroa voidaan tarvittaessa pienentää ja vastaavasti suurituloisten veroprosenttia nostaa, jolloin Pareto-optimi saavutetaan, jos sitä ei saavuteta juuri noilla arvoilla.

Käyttäjän ollimarkkanen kuva
Olli Markkanen Vastaus kommenttiin #12

Jos sitä pienennetään tarpeeksi, niin sitten käytännössä ei käy niin, että ihmiset maksavat sosiaaliturvansa itse. Tämähän on kuitenkin perustilin kantava idea ja sitten on taas se ja sama käyttää sitä perustuloa.

Käyttäjän jln kuva
Jarno Luoma-Nirva Vastaus kommenttiin #11

Negatiivisen saldon träkkäys on optionaalista, voi tuo toimia niinkin, että jos saldo on nollilla, se pysyy nollilla vaikka joutuisikin nostamaan tukia. Näin säästöraja ei karkaisi tavoittamattomiin, vaikka joutuisikin elämään tukien varassa pidemmänkin aikaa.

Myös kannustavuus pysyisi ihan samana kuin perustulossakin, pienetkin tulot kasvattavat aina käteen jäävää rahamäärää saman verran kuin perustulonkin kanssa. Eli kenenkään asema ei ole yhtään sen huonompi kuin pelkässä perustulossakaan.

Ainoa ero on se, että perustulossa koko verosumma maksetaan valtiolle, tilimallissa vain osa menee valtiolle ja osa omalle tilille, jolloin sen maksaminen ei ehkä kyrsi ihan niin paljoa.

Ja arvoja voidaan tosiaan säätää sekä perustulossa että -tilissä sen mukaan, millä saadaan paras lopputulos.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Jätät aika avoimeksi eron hyväksyttävän ja aggressiivisen verosuunnittelun välille. Laitat sijoitusvakuutukset tikunnokkaan, esimerkkinä yksityishenkilön aggressiivisesta verosuunnittelusta. Ovatko mielestäsi kaikki instrumentit, joilla lykätään veronmaksun ajankohtaa, moraalisesti tuomittavia? Kysymys on mielenkiintoinen, koska arvelisin noin kolmanneksen kotitalouksista käyttävän sellaisia hyväkseen. Toki moni tekee sen ihan tietämättään, mutta ei se poista moraalista vastuuta.

Miksi ei yhteisöveroa poistettaisi kokonaan, vaan laskettaisiin 5%? Yhteisövero on varvinkin alviin mutta myös pääomaveroon verrattuna hurjan tehoton veronkannon muoto, minkä koko keskustelu yhtiöiden veronkierrosta osoittaa.

Käyttäjän ollimarkkanen kuva
Olli Markkanen

En ole hirveän kiinnostunut keskustelemaan siitä, missä viiva menee moraalisesti verosuunnittelun kanssa, enkä ole mikään verotuksen asiantuntija muutenkaan. En myöskään väitä, että tekisin jakoa hyväksyttävän ja aggressivisen verosuunnittelun välille. Varaan itselleni oikeuden pahastua mielivaltaisesti tähän liittyvistä asioista, oli ne aggressiivisen puolella tai ei.

Tykkäisin, jos keskusteluun sen sijaan nostettaisiin asioita, joilla selvää ongelmaa voi korjata. Filosofisella moraaliväännöllä on paikkansa, mutta se ei nyt auta tässä ongelmassa.

Valtionvarainministeriö itse äskettäin puhui vakuutuskuorten ongelmista paremmin, kuin osaisin itse kertoa: http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/06/06/valtiovara...

Tottakai tietämättömyys poistaa osaltaan moraalista vastuuta tässä tapauksessa. Aggressiivinen verosuunnittelu on nimenomaan tietoista hommaa, ainakin sen wikipediamääritelmän mukaan minkä luin.

En aio sitoutua mihinkään tiettyyn lukemaan tuon yhteisöveron kanssa. Yhteisövero on suhteellisen tehoton, koska niitä lain porsaanreikiä ei ole tukittu, joten kaikki ei maksa ja loppuja tympii. 5% on mielestäni kuitenkin niin alhainen, että se tuskin on kovin monen mielestä liikaa ja siitä saatuja varoja voi käyttää johonkin muuhun. En usko, että kaikkia yritystukia saadaan poistettua, enkä ole täysin vakuuttunut, että se on fiksuakaan. Yhteisöverolla kun tällä hetkellä kuitenkin maksetaan käytännössä yritystuet, niin niitä voisi periaatteessa yhtä mittaa poistella. Tai sitten yritystukia enemmän ja lopulla paikata vähän valtion kassavirtaa.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Kuulostaa siltä, että haluaisit ratkaista ongelman määrittelemättä ongelmaa.

Tarkoitukseni ei ole puolustella sijoitusvakuutuksia, eikä myöskää rahastosijoituksia. Kunhan totean että jos ne nähdään aggressiivisena verosuunnitteluna, kolmannes kotitalouksista tekee sitä. Jos nyt otetaan tuo esiin nostamasi lykkäntynyt veronmaksu tarkasteluun, en näe eroa toteutetaanko se lainsäätäjän tarkoitukseen varta vasten mahdollistamalla eläkevakuutuksella tai vaikkapa sijoittamalla virolaisen osakeyhtiön kautta. Kysymykseni johtui siitä, että keskustelussa jälkimmäinen usein nähdään tuomittavana, vaikka periaate on täysin sama kuin tavallisessa rahastosijoituksessa. Mikä siis on se mielestäsi niin selvä ongelma, jonka tykkäisit ratkaistavan? En usko että pääset ongelman määrittelyä pakoon, jos haluat ratkaisuehdotuksia.

Miksi otan esimerkkini yksityishenkilön verosuunnittelusta, enkä yrityspuolelta? Koska osaamme kaikki arvioida sitä edes hieman, kun taas yrityspuolella jo tavallisten laskenta ja raportointisääntöjen tuntemattomuus usein rajoittavat rakentavaa keskustelua. Saat puolestani pahastua täysin mielivaltaisesti ihan mistä huvittaa. Lainsäädännössä haluaisin kuitenkin olevan kohtuutta, tasapuolisuutta ja loogisuutta. Esimerkiksi verotuksen osalta myös tehokkuus on toki toivottavaa.

Käyttäjän ollimarkkanen kuva
Olli Markkanen Vastaus kommenttiin #13

>Kuulostaa siltä, että haluaisit ratkaista ongelman määrittelemättä ongelmaa.

Mielestäni määrittelin artikkelissa ongelman hyvinkin selkeästi. Ongelma on se, että toiset firmat maksavat veroja törkeän vähän verrattuna toisiin ja tästä tulee hirveä kilpailuetu. Tämä on nimenomaan yrityspuolelta eikä yksityispuolelta.

Toki yksityispuolellakin veroissa on ongelma, mutta mielestäni vähäisemmässä määrin, koska se ei taas pilaa markkinoita, vaan "vain" vähentää verotuloja. Sinnekin ratkaisuna kuitenkin on samanlaiset lääkkeet. Lakeja tiukemmiksi ja verotusta alemmas ja yksinkertaisemmaksi.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #15

Ok, käsitin jostain syystä että käsittelit molempia blogikirjoituksessasi, kun nostit esiin lykkääntyneen veronmaksun.

Olet lääkkeiden kanssa oikeilla jäljillä. Verotuksen yksikertaistamiselle ja keventämiselle ei ole vaihtoehtoa jos haluamme säilyttää muutakin yritystoimintaa kuin myyntikonttoreita ja pizzerioita.

Käyttäjän ollimarkkanen kuva
Olli Markkanen Vastaus kommenttiin #17

Niin, siis se oli lähinnä pointti tuohon maastapoistumisveroon, mistä piti puhua vähän, koska muuten se linkki olisi naurettu suohon pelkästään sen kohdan takia.

Toimituksen poiminnat