Poliittinen Piraatti Nyt blogahtaa

Kaikki blogit puheenaiheesta Ansiosidonnainen

Selvitys ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta valmistuu

Suomessa työttömät on jaettu kahteen kastiin – edunsaajiin ja väliinputoajiin. Edunsaajia ovat työttömyyskassoihin kuuluvat. Heillä on oikeus ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan työssäoloehtojen täyttyessä. Sitä vastoin kassoihin kuulumattomat väliinputoajat eivät pääse ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin, vaikka työssäoloehdot täyttyisivät.

Työnantajan työllistämisriskien minimointi kannattaa

Metalliyrittäjä ihmettelee työvoiman saatavuutta: ”Soitapa 300 päivän päästä” (KL 1.9.2018) ottaa kantaa ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan. Liberaalipuolueen puolueohjelmaan asia on kirjattu näin:

"Ansiosidonnaisen työttömyysturvajärjestelmän rahoitus verovaroista tulee lopettaa."

Suomen yrittäjien Pentikäisen ristiretki ammattiliittoja vastaan

Kysymyksien asettelulla ja tarjotuilla vaihtoehdoilla on väliä. Suomen Yrittäjien tilaaman tutkimuksen pohjalta Mikael Pentikäinen vetää vahvoja johtopäätöksiä, mutta teetetyn tutkimuksen kysymyksienasettelu vaikuttaa varsin tarkoitushakuiselta. kun sitä tarkemmin tarkastelee.

Katsotaanpa tutkimuksen kysymyksiä ja vaihtoehtoja peilaten sittä annettuihin lausuntoihin.

"Yllättävä tutkimustulos: kaksi kolmesta kuuluu liittoon ansiosidonnaisen vuoksi – vaikka sen saa ilman liittoa"

Työmarkkina-capot on piiskattava demokratialle kuuliaisiksi

Helsingin Sanomien mielipidepalstalla julkaistiin kirjoitus, jossa työmarkkinajärjestöjen edunvalvojat löytävät niin suloisella tavalla sovun yhdistäen voimansa koko muuta yhteiskuntaa vastaan. Kirjoituksen rivien välistä pystyi näkemään kuinka SAK:n entinen puheenjohtaja ja SDP:n kansanedustaja, Lauri Ihalainen potkii maassa makaavaa suomalaista parlamentarismia munuaisiin samalla, kun EK:n entinen työmarkkinajohtaja Lasse Laatunen repii uhrilta kelloa kädestä ja lompakkoa taskusta.

Ansiosidonnainen työttömyysturva kuuluu kaikille

Kun suomalainen jää työttömäksi, riippuu hänen työttömyysturvansa taso merkittävästi siitä, onko hän töissä ollessaan kuulunut johonkin työttömyyskassaan. Ilman työttömyyskassan jäsenyyttä työttömyysturva voi keskituloisella olla jopa tuhansia euroja pienempi kuukaudessa, sillä hän ei ole oikeutettu ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan - ei, vaikka on tunnollisesti maksanut veronsa ja niiden päälle lakisääteiset työttömyysvakuutusmaksut.

Työnantajaliitto STK loi ansiosidonnaisen kassajärjestelmän

Ansiosidonnaisen kassajärjestelmän tukena ovat ne samat argumentit joiden perusteella järjestelmä luotiin vuonna 1960. Työnantajien näkökulmasta kassajärjestelmä on yleistä vakuutusta halvempi ja toisaalta työntekijäliittojen valta perustuu siihen. Nämä kaksi löysivät toisensa Urho Kekkosen aikoina. Täpärä ratkaisu eduskunnassa muutti historian kulkua. Päätös avasi oven ulkoparlamentaariselle vaikuttamiselle. Hallitusta painostetaan poliittisilla lakoilla oikeisiin päätöksiin. Niitä on viimeksi nähty aktiivimallin yhteydessä.

Pitäisikö nettovarallisuuden vaikuttaa sosiaaliturvatasoon?

Edellisessä kirjoituksessani Työttömyysturvaa pitää leikata vain yläpäästä otin kantaa ansiosidonnaisen leikkaamisen puolesta - mielestäni veronmaksajien tehtävä ei ole ylläpitää entisten hyvätuloisten elintasoa, vaan elintason on sopeuduttava muuttuneeseen elämäntilanteeseen. Sekä kommenteissa, että muita kanavia pitkin sain kysymyksiä, että miten mielestäni asuntovelallisten kohdalla pitäisi toimia.

Työttömyysturvaa pitää leikata vain yläpäästä

Hallitus yhdisti noin 700 000 suomalaista vastustamaan aktiivimallia, antaen näin vahvan aseen vasemmiston käsiin (HS 30.12.2017). Mallin suurin virhe oli siinä, että se otti kaikilta, eikä antanut kenellekään mitään - hallituksemme ei ymmärtänyt, että työttömät eivät ole tulotasoltaan homogeeninen joukko, vaan kaksi ääripäätä ja jotain sen välissä. 

Tilastot keppihevosina työttömien kepittäjillä

Hallitus tukee työttömiin kohdistamiaan pakottavia toimenpiteitä sopivilla tilastoilla, joiden merkitys on vähintään kyseenalainen. Viime aikoina on ollut taas esillä "dramaattiseksikin" kuvattu graafi työllistymisen noususta ansiosidonnaisen päättyessä. Kun tuota graafia tarkastelee analyyttisesti, merkitys on kovin vähäinen eikä se mitenkään riitä perustelemaan tulkintoja ja tehtyjä toimenpiteitä.

Hämmentävä hallituksen työttömien aktivointimalli

Olen koittanut ymmärtää ministeri Lindströmin linkkaamista dokumenteista hallituksen ajaman työttömien aktivointimallin käytännön toteutusta enkä oikein meinaa saada siitä täysin kirkasta kuvaa. Aluksi ymmärsin väärin kun luulin, että työttömille oltaisiin osoittamassa yleishyödyllisiä ilmaistöitä tuon 18 tunnin aktiivisuusvelvoitteen täyttämiseksi - näin ei ilmeisesti ole.

Vaadittava 18 tunnin aktiivisuus kuten minä sen ymmärrän

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä