Poliittinen Piraatti Nyt blogahtaa

Kaikki blogit puheenaiheesta Selluteollisuus

Äänekosken sellutehdas syö puuta 240 puurekkaa ja 70 junavaunullista päivässä!

 

"Metsäteollisuuden talousmetsät eivät sovellu luontoretkeilijöille

Lähden metsäretkelle. Saavun vajaan hehtaarin kokoiselle, noin 10 vuotta sitten hakatulle mäntyaukealle.

Taimet näyttävät voivan hyvin. Mutta aluskasvillisuus, jolla ei ole enää auringolta suojaavia puita, on ankea näky.

Mustikan varvut ovat paahtuneet kituviksi tyngiksi. Paikka paikoin paljastuvassa hiekkamaassa on haurasta sammalta. Alue heinittyy vähitellen.

Pajua selluteollisuudelle

Biomassapajun viljelyn käynnistymisen Suomessa voi ajoittaa vuoteen 1953. Kyse ei ollut enää 1900-luvun alkupuolen koriteollisuudesta, ei vannepajuista eikä pajuista tuulensuojakasveina. Kyse oli pajun biomassan mahdollisesta käytöstä selluksi.

Korean sodan käynnistämässä noususuhdanteessa metsäteollisuus oli ensimmäisen kerran huolissaan metsiemme kuitubiomassan riittävyydestä. Voisiko biomassaa viljellä lisää ja tuottaa siten, että sellukuidun raaka-aineen tuotantokustannus samalla laskee?

Metsissämme edelleen työn sampo

Metsä luo edelleen työtä, vaikka sitä on vaikea uskoa tänä älykännyköiden ja robottien aikana. Miestyön korvaavat metsäkoneet ovat tulleet jäädäkseen, mutta metsätaloudessa on silti perustyöllisyys. Ilman työtä puu ei kasva, ei kulje eikä jalostu jatkossakaan.

Quo vadis - Mihin menet metsätalous?

Metsätalouden suuri muutos lähestyy usein huomaamatta. Muutos kääntää metsätalouden pohjavirtaa, megatrendiä, ja muutoksen vaikutus kestää pitkään, vähintään yli yhden sukupolven tai jopa puolen vuosisadan ajan.

Metsätalouden pohjavirran iso muutos tapahtui heti sotien jälkeen. Tehometsätalous tuli maahamme, tai ainakin tehohakkuut tulivat. Meidän oli saatava sotakorvaukset maksetuiksi määräaikaan mennessä, lupauksemme mukaan.

Biotaloudella on ruokohelvestä opittavaa

Ruokohelven viljelyn varhainen kehittäjä oli Lapin maatalouskoeaseman johtaja, tohtori Aimo Isotalo. Hän keräsi 1960-luvulla ruokohelven siemeniä Tornionjoen laaksosta, kylvi ne Apukan koetilalle ja kasvatti ruokohelpeä rehuksi. Rotevan, pitkäkortisen heinän rehuarvo oli kuitenkin timoteihin verrattuna heikko. Ruokohelven koeviljely onnistui, mutta karjan kasvattajat eivät helven viljelyyn vielä syttyneet.

Energiatavoitteinen puunjalostus tahkoaa tulosta

Joensuun yliopistossa kehitettiin 1992 metsäsektorille energiatavoitteinen puunjalostusohjelma. Ohjelma liittyi silloisen, lisäsähkön tarpeeseen kaavaillun viidennen ydinvoimalan (Olkiluoto kolmosen) vaihtoehtojen laskentaan.

Lisäsähkön tarve oli tullut metsäteollisuudesta, kuumahierteeseen perustuvista uusista paperitehtaista. Niitä suunniteltiin tuottamaan paperia 1900-luvun lopulla vallinneella sanomalehden ja aikakauslehden nousukaudella.

Metsän arvoketjuja kannattaa hakea

Vielä taloustieteilijä, Kokkolan kirkkoherra Antti Chydeniuksen aikoina, 1760-luvulla esi-isämme olivat ymmällään mistä kansakunnan vauraus syntyy. Chydenius keksi ehdottaa, että ulkomaan kauppa on vapautettava. Suomalaisesta männystä tislattua tervaa voisi myydä Eurooppaan.

Emomaamme Ruotsin talousjohtajat taas valistivat, että suomalaisille riittää kun tuovat tervansa vain Tukholman kammareihin asti. Naapurin kauppamiehet voivat hoitaa viennin siitä eteenpäin.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä