Avoimuus http://saramo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/134232/all Tue, 19 Jun 2018 11:27:24 +0300 fi Kuka valvoo hankintoja Helsingissä? http://ahtoapajalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257131-kuka-valvoo-hankintoja-helsingissa <p>Helsingin virkamiesjohtajilta kysyttiin, valvovatko he julkisten hankintojen toteuttamista riittävästi. Johtajat vastasivat valvovansa riittävästi. Näin toimii sisäinen valvonta Helsingissä. Oikeasti.</p><p>Helsingissä tarkastuslautakunta antaa vuosittain <a href="https://www.arviointikertomus.fi/" target="_blank">arviointikertomuksen</a>. Siinä arvioidaan, toimiiko kaupunki järkevästi ja toteutuvatko valtuuston päätökset. Vuoden 2017 osalta arvioitiin hankintojen ohjausta, siis sitä, miten hyvin kaupunki osaa tehdä kaikenlaiset hankinnat toimistopöydistä vammaispalveluihin. Hankinnat muodostavat 40 % kaupungin menoista.</p><p>Ilahduttavasti tarkasteluun oli otettu myös &quot;eettisten periaatteiden tuntemus, hankintojen valvonta ja hankintaosaaminen&quot;. Tutkimusmenetelmä tosin on hieman hämmentävä. Asiasta lähetettiin kysely kaupungin toimialojen johtaville virkamiehille.</p><p>Omia alaisiaan johtajat osasivat arvioida ehkä vielä realistisesti: 17 %:n mielestä alaisten hankintaosaaminen ei ole ajan tasalla. Itseään johtajat arvioivat suopeammin: vain 6 % oli sitä mieltä, ettei hankintoja valvota riittävästi.</p><p>Niinpä arviointikertomuksen <a href="https://www.arviointikertomus.fi/sites/default/files/pdf/arviointikertomus_2017_0.pdf" target="_blank">johtopäätös kuuluu</a>: &quot;Eettisten periaateiden noudattamista valvotaan yleisesti otaen hyvin.&quot; Yllätys!</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Avoimuudessa ja osallisuudessa puutteita</strong></p><p>Kiinnitin asiaan huomiota, kun sosiaali- ja terveyslautakuntaan tuotiin lausuntoesitys, jonka mukaan hankintojen &quot;läpinäkyvyys, julkisuus ja avoimuus todetaan arviointikertomuksessa myös tasoltaan hyväksi&quot;.</p><p>Tämä kuulosti oudolta, kun takana oli vammaispalvelujen hankinta, jota oli ruodittu mediassa juuri läpinäkyvyyden, julkisuuden ja avoimuuden puutteiden vuoksi.</p><p><a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginvaltuusto/Suomi/Esitys/2018/Keha_2018-06-20_Kvsto_13_El/5CB539DB-ECDE-C824-AA12-638683A00001/Liite.pdf" target="_blank">Lausuntoon</a> hyväksyttiinkin minun ja <a href="http://leobergman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/" target="_blank">liberaalien Leo Bergmanin</a> aloitteellisuuden myötä yksimielisesti lisäys: &quot;Sosiaali- ja terveyslautakunta toteaa, että hankintamenettelyjen avoimuuteen ja kuntalaisten osallisuuden toteutumiseen liittyy kehittämistarpeita, joihin tulisi jatkossa kiinnittää enemmän huomiota syksyllä 2017 hyväksytyn <a href="https://www.hel.fi/static/helsinki/kaupunkistrategia/kaupunkistrategia-2017-2021.pdf" target="_blank">kaupunkistrategian</a> osallisuus- ja avoimuustavoitteen mukaisesti.&quot;</p><p>Mitä tämä siis tarkoittaa? Sitä, että <a href="https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005562859.html" target="_blank">keväällä kohutun</a> vammaispalvelujen hankinnan yhteydessä tuli ilmi, ettei sosiaali- ja terveystoimialalla ole selkeitä toimintatapoja siitä, miten osallisuutta toteutetaan. Miten palvelujen käyttäjiä ja heidän omaisiaan kuullaan valmisteluvaiheessa? Miten varmistetaan, että heidät otetaan riittävästi mukaan valmisteluun?</p><p>Toinen ongelma on avoimuus: hankinta-asiakirjat ovat salaisia siihen asti kunnes tarjouskilpailu julkaistaan <a href="https://www.hankintailmoitukset.fi/fi/" target="_blank">Hankintailmoitukset.fi</a>-sivustolla. Tässä vedotaan <a href="https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20161397" target="_blank">hakintalakiin</a>, mutta olisi syytä selvittää, tarvitseeko laintulkinnan olla näin tiukka.</p><p>Nyt hankinnoista on hyvin vaikeaa käydä ajoissa julkista keskustelua. Tämä on ongelma erityisesti silloin, kun on kyseessä jokin palveluhankinta, esimerkiksi vammaispalvelut tai nyt <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Sosiaali-_ja_terveyslautakunta/Suomi/Esitys/2018/Sote_2018-06-19_Sotelk_12_El/347160BF-2719-C2EA-BA06-63FD7E500007/Uudenmaan_lastensuojelun_ymparivuorokautisten_palv.html" target="_blank">käsittelyssä olevat lastensuojelupalvelut</a>. Näiden palveluiden asiakkaat ja heidän omaisensa joutuvat olemaan koko valmisteluvaiheen ajan pimennossa siitä millaisilla ehdoilla heidän palvelujaan jatkossa toteutetaan.</p><p>Tämä ei ole oikein. Muutoksia pitää tehdä, vaikka sitten lainsäädännön tasolla.</p><p>Olisi myös hyvä, jos muiden lautakuntien ei tarvitsisi jatkossa joutua lisäämään kriittisempiä sävyjä tarkastuslautakunnan yltiöpositiivisiin arvioihin.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Helsingin virkamiesjohtajilta kysyttiin, valvovatko he julkisten hankintojen toteuttamista riittävästi. Johtajat vastasivat valvovansa riittävästi. Näin toimii sisäinen valvonta Helsingissä. Oikeasti.

Helsingissä tarkastuslautakunta antaa vuosittain arviointikertomuksen. Siinä arvioidaan, toimiiko kaupunki järkevästi ja toteutuvatko valtuuston päätökset. Vuoden 2017 osalta arvioitiin hankintojen ohjausta, siis sitä, miten hyvin kaupunki osaa tehdä kaikenlaiset hankinnat toimistopöydistä vammaispalveluihin. Hankinnat muodostavat 40 % kaupungin menoista.

Ilahduttavasti tarkasteluun oli otettu myös "eettisten periaatteiden tuntemus, hankintojen valvonta ja hankintaosaaminen". Tutkimusmenetelmä tosin on hieman hämmentävä. Asiasta lähetettiin kysely kaupungin toimialojen johtaville virkamiehille.

Omia alaisiaan johtajat osasivat arvioida ehkä vielä realistisesti: 17 %:n mielestä alaisten hankintaosaaminen ei ole ajan tasalla. Itseään johtajat arvioivat suopeammin: vain 6 % oli sitä mieltä, ettei hankintoja valvota riittävästi.

Niinpä arviointikertomuksen johtopäätös kuuluu: "Eettisten periaateiden noudattamista valvotaan yleisesti otaen hyvin." Yllätys!

 

Avoimuudessa ja osallisuudessa puutteita

Kiinnitin asiaan huomiota, kun sosiaali- ja terveyslautakuntaan tuotiin lausuntoesitys, jonka mukaan hankintojen "läpinäkyvyys, julkisuus ja avoimuus todetaan arviointikertomuksessa myös tasoltaan hyväksi".

Tämä kuulosti oudolta, kun takana oli vammaispalvelujen hankinta, jota oli ruodittu mediassa juuri läpinäkyvyyden, julkisuuden ja avoimuuden puutteiden vuoksi.

Lausuntoon hyväksyttiinkin minun ja liberaalien Leo Bergmanin aloitteellisuuden myötä yksimielisesti lisäys: "Sosiaali- ja terveyslautakunta toteaa, että hankintamenettelyjen avoimuuteen ja kuntalaisten osallisuuden toteutumiseen liittyy kehittämistarpeita, joihin tulisi jatkossa kiinnittää enemmän huomiota syksyllä 2017 hyväksytyn kaupunkistrategian osallisuus- ja avoimuustavoitteen mukaisesti."

Mitä tämä siis tarkoittaa? Sitä, että keväällä kohutun vammaispalvelujen hankinnan yhteydessä tuli ilmi, ettei sosiaali- ja terveystoimialalla ole selkeitä toimintatapoja siitä, miten osallisuutta toteutetaan. Miten palvelujen käyttäjiä ja heidän omaisiaan kuullaan valmisteluvaiheessa? Miten varmistetaan, että heidät otetaan riittävästi mukaan valmisteluun?

Toinen ongelma on avoimuus: hankinta-asiakirjat ovat salaisia siihen asti kunnes tarjouskilpailu julkaistaan Hankintailmoitukset.fi-sivustolla. Tässä vedotaan hakintalakiin, mutta olisi syytä selvittää, tarvitseeko laintulkinnan olla näin tiukka.

Nyt hankinnoista on hyvin vaikeaa käydä ajoissa julkista keskustelua. Tämä on ongelma erityisesti silloin, kun on kyseessä jokin palveluhankinta, esimerkiksi vammaispalvelut tai nyt käsittelyssä olevat lastensuojelupalvelut. Näiden palveluiden asiakkaat ja heidän omaisensa joutuvat olemaan koko valmisteluvaiheen ajan pimennossa siitä millaisilla ehdoilla heidän palvelujaan jatkossa toteutetaan.

Tämä ei ole oikein. Muutoksia pitää tehdä, vaikka sitten lainsäädännön tasolla.

Olisi myös hyvä, jos muiden lautakuntien ei tarvitsisi jatkossa joutua lisäämään kriittisempiä sävyjä tarkastuslautakunnan yltiöpositiivisiin arvioihin.

 

]]>
1 http://ahtoapajalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257131-kuka-valvoo-hankintoja-helsingissa#comments Avoimuus Helsinki Julkiset hankinnat Kunnat Osallisuus Tue, 19 Jun 2018 08:27:24 +0000 Ahto Apajalahti http://ahtoapajalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257131-kuka-valvoo-hankintoja-helsingissa
Arkadianmäen Kirstunvartija ja rivien välit http://tiinaarlin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254162-arkadianmaen-kirstunvartija-ja-rivien-valit <p>&nbsp;</p><p>Aloitin Pertti J Rosilan&nbsp;Arkadianmäen Kirstunvartija&nbsp;kirjan lukemisen. Olen päässyt sivun 30 loppuun.</p><p>&rdquo;Eduskunnan hallinto-osasto tekee työsopimuksen henkilön kanssa, jonka kansanedustaja haluaa avustajakseen. En muista viime vuosilta tapauksia, että hallinto olisi torjunut yhtäkään kansanedustajan esittämää henkilöä. Minä olisin torpannut useankin, mutta olen ollut huutava ääni korvesta, jota ei ole kuunneltu. Harvasta valintasihdistä tai oikeasti sen kokonaan puuttumisesta johtuu, että varsinkin vuoden 2011 vaalien jälkeen eduskuntaan on tullut täysin sopimattomia avustajia. Eräistä on päästy eroon sopimalla ja maksamalla. Joidenkin kanssa on jouduttu käräjöimään, ja joitakin joudutaan vain sietämään. Ongelmatapaukset eivät vain vähennä avustajien työn arvostusta, vaan heikentävät koko eduskunnan arvostusta.&rdquo;(Rosila)</p><p>Koska itse olen vuonna 2011 eduskuntaan palkattu avustaja ja tietääkseni vielä ainoa, joka on eduskunnan kanslian kanssa koskaan käräjillä käynyt ja jutun voittanutkin, niin herättihän tuo kohta kirjassa hiukan ihmetystä.</p><p>Millainen kristallipallo Rosilalla on ollut käytössä jos hän olisi osannut torpata &rdquo;vääriä&rdquo; avustajia? Tuon kristallipallon olisi varmasti moni meistä avustajistakin halunnut itselleen ennen päätöksen tekoa avustajaksi lähtemisestään.</p><p>Rosilan vihjailu sopimattomista avustajista ilman jutun tarkempaa avaamista antaa oudon kuvan eduskunnan toiminnasta. Ymmärrän toki sen, että kirstunvartijaa harmittaa kansanedustajien aiheuttamien sotkujen maksaminen eikä häntä varmaan innosta myöskään lainsäätäjien lain rikkominen.</p><p>Oikeudenkäyntini 2012-2014 &rdquo;määräaikaisten työsopimusten ja työsuhteen kestoa on&nbsp; perusteettomasti rajattu, sekä työsopimuksen perusteettomasta&nbsp; päättämisestä; ensisijaisesti työsopimuksen tosiasiallisesta purkamisesta, toissijaisesti työsopimuksen irtisanomisesta&rdquo; .</p><p>Käräjäoikeuden tuomio (lainaukset) kertoo mistä oikeudenkäynnissä oli kyse: &nbsp;<br /><br />&rdquo;Arlinin ja Hongiston välisestä viestittelystä käräjäoikeus on saanut sen käsityksen, että heidän välillään on ollut läheisempi suhde kuin pelkkä työtoveruus. Kuinka pitkälle suhde on edennyt jää arvoitukseksi, eikä sillä ole tämän jutun ratkaisun kannalta merkitystä.&rdquo;<br />&rdquo;Se, että Hongiston ja Arlinin henkilökohtainen suhde on viilentynyt ja muuttunut Hongiston mielestä kiusalliseksi ei ole myöskään hyväksyttävä peruste Arlinin työsuhteen päättämiselle.&rdquo;<br /><br />&rdquo;Ei ole ollut olemassa perusteltua syytä tehdä Arlinin kanssa määräaikaisia työsopimuksia, joiden yhteenlaskettu kesto alittaa kansanedustajan toimikauden.&rdquo;<br />&rdquo;Vastaajalla ei ole ollut asiallista ja painavaa syytä päättää Arlinin työsuhdetta.&rdquo;<br />&quot;Arlin on irtisanottu, vaikka hänen määräaikainen työsopimuksensa olisi päättynyt kaksi päivää myöhemmin, mitä käräjäoikeus pitää loukkaavana menettelynä.&rdquo;<br />&rdquo;Arlin ei itse ole antanut aihetta työsopimuksen päättämiseen.&rdquo;<br /><br />&rdquo;Vastaaja on pääosin hävinnyt asian. Vastaaja on vedonnut siihen, että se on sovinnollisesti tarjonnut yhdeksän kuukauden palkkaa vastaavan määrän korvaukseksi Arlinille ja viitannut ratkaisuun KKO:2008:52. Käräjäoikeus toteaa, että siinä asiassa oli kysymys kiinteistönkaupasta. Sovintotarjouksen tehnyt osapuoli tuomittiin lopulta maksamaan vastapuolelle vähemmän kuin hän oli tarjonnut sovintoneuvotteluissa ja häntä pidettiin jutun voittaneena osapuolena. Siinä jutussa vastapuoli oli aiheuttanut poikkeuksellisen laajan todistelun ja siten suuret kulut.&nbsp; Käräjäoikeus pitää tätä asiaa poikkeavana tuosta asiasta, koska tässä on ollut kyse työsuhteesta, jossa työntekijää pidetään lähtökohtaisesti suojattavana osapuolena.&nbsp;Arlin ei ole korvausten puolesta voittanut rahallisesti paljoakaan vastaajan sovintotarjoukseen nähden. Määräaikaisen työsopimuksen solmimisen perusteet ja sen irtisanomisen perusteet ovat kuitenkin olleet sen verran oikeudellisesti epäselviä asioita, että oikeudenkäynnille on ollut perusteltu aihe.&rdquo;</p><p>Oikeudenkäyntini takia nykyisillä avustajilla on parempi työsuhdeturva.<br />Se, että kansanedustaja halusi päästä minusta eroon omista henkilökohtaisista syistään, ei tee minusta epäpätevää tai sopimatonta avustajaa.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Aloitin Pertti J Rosilan Arkadianmäen Kirstunvartija kirjan lukemisen. Olen päässyt sivun 30 loppuun.

”Eduskunnan hallinto-osasto tekee työsopimuksen henkilön kanssa, jonka kansanedustaja haluaa avustajakseen. En muista viime vuosilta tapauksia, että hallinto olisi torjunut yhtäkään kansanedustajan esittämää henkilöä. Minä olisin torpannut useankin, mutta olen ollut huutava ääni korvesta, jota ei ole kuunneltu. Harvasta valintasihdistä tai oikeasti sen kokonaan puuttumisesta johtuu, että varsinkin vuoden 2011 vaalien jälkeen eduskuntaan on tullut täysin sopimattomia avustajia. Eräistä on päästy eroon sopimalla ja maksamalla. Joidenkin kanssa on jouduttu käräjöimään, ja joitakin joudutaan vain sietämään. Ongelmatapaukset eivät vain vähennä avustajien työn arvostusta, vaan heikentävät koko eduskunnan arvostusta.”(Rosila)

Koska itse olen vuonna 2011 eduskuntaan palkattu avustaja ja tietääkseni vielä ainoa, joka on eduskunnan kanslian kanssa koskaan käräjillä käynyt ja jutun voittanutkin, niin herättihän tuo kohta kirjassa hiukan ihmetystä.

Millainen kristallipallo Rosilalla on ollut käytössä jos hän olisi osannut torpata ”vääriä” avustajia? Tuon kristallipallon olisi varmasti moni meistä avustajistakin halunnut itselleen ennen päätöksen tekoa avustajaksi lähtemisestään.

Rosilan vihjailu sopimattomista avustajista ilman jutun tarkempaa avaamista antaa oudon kuvan eduskunnan toiminnasta. Ymmärrän toki sen, että kirstunvartijaa harmittaa kansanedustajien aiheuttamien sotkujen maksaminen eikä häntä varmaan innosta myöskään lainsäätäjien lain rikkominen.

Oikeudenkäyntini 2012-2014 ”määräaikaisten työsopimusten ja työsuhteen kestoa on  perusteettomasti rajattu, sekä työsopimuksen perusteettomasta  päättämisestä; ensisijaisesti työsopimuksen tosiasiallisesta purkamisesta, toissijaisesti työsopimuksen irtisanomisesta” .

Käräjäoikeuden tuomio (lainaukset) kertoo mistä oikeudenkäynnissä oli kyse:  

”Arlinin ja Hongiston välisestä viestittelystä käräjäoikeus on saanut sen käsityksen, että heidän välillään on ollut läheisempi suhde kuin pelkkä työtoveruus. Kuinka pitkälle suhde on edennyt jää arvoitukseksi, eikä sillä ole tämän jutun ratkaisun kannalta merkitystä.”
”Se, että Hongiston ja Arlinin henkilökohtainen suhde on viilentynyt ja muuttunut Hongiston mielestä kiusalliseksi ei ole myöskään hyväksyttävä peruste Arlinin työsuhteen päättämiselle.”

”Ei ole ollut olemassa perusteltua syytä tehdä Arlinin kanssa määräaikaisia työsopimuksia, joiden yhteenlaskettu kesto alittaa kansanedustajan toimikauden.”
”Vastaajalla ei ole ollut asiallista ja painavaa syytä päättää Arlinin työsuhdetta.”
"Arlin on irtisanottu, vaikka hänen määräaikainen työsopimuksensa olisi päättynyt kaksi päivää myöhemmin, mitä käräjäoikeus pitää loukkaavana menettelynä.”
”Arlin ei itse ole antanut aihetta työsopimuksen päättämiseen.”

”Vastaaja on pääosin hävinnyt asian. Vastaaja on vedonnut siihen, että se on sovinnollisesti tarjonnut yhdeksän kuukauden palkkaa vastaavan määrän korvaukseksi Arlinille ja viitannut ratkaisuun KKO:2008:52. Käräjäoikeus toteaa, että siinä asiassa oli kysymys kiinteistönkaupasta. Sovintotarjouksen tehnyt osapuoli tuomittiin lopulta maksamaan vastapuolelle vähemmän kuin hän oli tarjonnut sovintoneuvotteluissa ja häntä pidettiin jutun voittaneena osapuolena. Siinä jutussa vastapuoli oli aiheuttanut poikkeuksellisen laajan todistelun ja siten suuret kulut.  Käräjäoikeus pitää tätä asiaa poikkeavana tuosta asiasta, koska tässä on ollut kyse työsuhteesta, jossa työntekijää pidetään lähtökohtaisesti suojattavana osapuolena. Arlin ei ole korvausten puolesta voittanut rahallisesti paljoakaan vastaajan sovintotarjoukseen nähden. Määräaikaisen työsopimuksen solmimisen perusteet ja sen irtisanomisen perusteet ovat kuitenkin olleet sen verran oikeudellisesti epäselviä asioita, että oikeudenkäynnille on ollut perusteltu aihe.”

Oikeudenkäyntini takia nykyisillä avustajilla on parempi työsuhdeturva.
Se, että kansanedustaja halusi päästä minusta eroon omista henkilökohtaisista syistään, ei tee minusta epäpätevää tai sopimatonta avustajaa.

 

]]>
0 http://tiinaarlin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254162-arkadianmaen-kirstunvartija-ja-rivien-valit#comments Arkadianmäki Avoimuus Eduskunta-avustajat Politiikan arki Työsopimuslaki Sat, 21 Apr 2018 07:47:53 +0000 Tiina Arlin http://tiinaarlin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254162-arkadianmaen-kirstunvartija-ja-rivien-valit
Avoimuutta Helsinkiin http://ahtoapajalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253386-avoimuutta-helsinkiin <p>Kaupunginvaltuuston kokoukset ovat julkisia, mutta kaupunginhallituksen ja lautakuntien kokoukset eivät. Miksi?</p><p>Helsingissä kaupunginvaltuuston kokouksia voi katsoa <a href="http://helsinkikanava.fi/" target="_blank">Helsinki-kanavalta</a>. Valtuusto ei ole kuitenkaan ainoa tärkeä päätöksentekijä. Kaupunginhallitus sekä lautakunnat, niiden jaostot ja toimikunnat tekevät myös tärkeitä päätöksiä, mutta niiden kokouksia ei voi katsoa mistään. Ne pidetään suljettujen ovien takana, vaikka suurin osa niiden käsittelemistä asioista on julkisia.</p><p>Helsinki hyväksyi syksyllä 2017 <a href="https://www.hel.fi/kaupunkistrategia">kaupunkistrategian</a>, jonka mukaan &quot;Helsinki vahvistaa asemaansa osallisuuden ja avoimuuden kansainvälisenä edelläkävijänä&quot;. Nyt pitäisi ryhtyä sanoista tekoihin.</p><p>Helsingissä piraatit ovat näyttäneet esimerkkiä <a href="http://helsinki.piraattipuolue.fi/2017/11/lehdistotiedote-piraatit-360-striimaavat-valtuustoryhman-kokoukset/" target="_blank">lähettämällä suoraa verkkolähetystä</a> valtuustoryhmänsä kokouksista. Tällaista ei tiettävästi kukaan Suomessa ole aiemmin tehnyt eikä tee. (Ks. esim. <a href="https://www.facebook.com/609752089/videos/10156303937552090/" target="_blank">videotallenne 4.4. pidetystä kokouksesta</a>.)</p><p>Lisäksi piraattien kaupunginvaltuutettu Petrus Pennanen <a href="https://twitter.com/petruspennanen/status/981549516242419713" target="_blank">jätti eilen valtuustoaloitteen</a> avoimista kokouksista. Aloitteessa esitetään, että kaupungin toimielinten pitäisi kokeilla ainakin osittain avoimia kokouksia tällä valtuustokaudella. Avoimuus toteutettaisiin ensisijaisesti verkkolähetyksellä.</p><p>Aloitteen 17 allekirjoittajan joukossa ovat kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Otso Kivekäs (vihr.), feministisen puolueen puheenjohtaja Katju Aro ja <a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/kaupunginvaltuusto/aloitteet/aloitteet-2014/aloite-kokousten-avaamisesta-julkisiksi">vastaavan sisältöisen aloitteen</a> edellisellä valtuustokaudella tehnyt Sami Muttilainen (vas.).</p><p>Aloite kohtaa varmasti myös vastustusta, joten on syytä jo etukäteispainotteisesti kumota muutama vastaväite.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>&quot;Kokouksista tulisi poliittista teatteria&quot;</strong></p><p>Kaupunginvaltuuston kokoukset ovat pahimmillaan poliittista teatteria ja kuuluisan <a href="https://www.youtube.com/watch?v=3i4EVfLtIu8" target="_blank">kasvisruokapäiväkeskustelun</a> kaltaista sekoilua. Leviäisikö sama meininki myös muihin toimielimiin?</p><p>En usko. Olen sosiaali- ja terveyslautakunnan varajäsen ja istunut muutamissa kokouksissa. Lautakunnassa istutaan yhden pöyden ympärillä ja käsitellään hyvin konkreettisia asioita. Lisäksi 13 jäsenen kokous on aika erilainen kuin 85 jäsenen kokous. Valtuuston kokouksissa olisi teatteria avoimuudesta riippumatta, eikä avoimuus toisi lautakuntiin teatteria.</p><p>Yhdessäkään sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa, jossa olen istunut, ei ole ollut yhtäkään sellaista puheenvuoroa, jonka lähettäminen verkkoon olisi jotenkin nolannut esittäjänsä. Lautakunnassa on käyty monia mielenkiintoisia keskusteluja, jotka olisivat ansainneet laajemmankin yleisön. On sääli, että ne ovat jääneet vain kokoushuoneen seinien sisään.</p><p>Avoimuus on nykypäivää.&nbsp;Avoimuus parantaa oikean tiedon leviämistä ja ehkäisee huhuja. Kun avoimista kokouksista tulee käytäntö, poliitikot alkavat pian ihmetellä, miksi ne koskaan olivat suljettuja.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>&quot;Kokouksissa käsitellään myös salassapidettäviä asioita&quot;</strong></p><p>Esimerkiksi sosiaali- ja terveyslautakunnassa käsitellään asioita, jotka ovat yksityisyyden suojan tai kilpailutuksiin liittyvien säännösten takia salassapidettäviä. Suurin osa asioista on kuitenkin täysin julkisia. Kokouksissa voisi olla erikseen julkinen osa ja suljettu osa, tai sitten salassapidettävät asiat voitaisiin keskittää tiettyihin suljettuihin kokouksiin.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>&quot;Toteuttaminen olisi käytännössä hankalaa&quot;</strong></p><p>Virkamiesten laintulkinta on kuulemma se, että kokouksiin pitäisi järjestää myös fyysinen läsnäolomahdollisuus, eli pelkkä striimaus ei riitä. Striimaus on kuitenkin nykyään ensisijainen tapa seurata kokouksia, ja fyysisen läsnäolomahdollisuuden vaatiminen hankaloittaisi kokousjärjestelyjä. Esimerkiksi sosiaali- ja terveyslautakunnan kokoushuoneessa ei ole yleisölle paikkoja. Vieraiden ihmisten päästäminen kokoustiloihin voisi edellyttää ylimääräisiä vahtimestaripalveluja.</p><p>Tämä tulkinta on johtanut siihen, että aiemmin <a href="https://www.helsinkikanava.fi/kanava/fi/videot/video?id=3331">avoimuutta kokeillut ympäristölautakunta</a> joutui kokoontumaan kaupunginvaltuuston istuntosalissa. Se taas ei ole pienelle lautakunnalle ollenkaan sopiva paikka kokoustaa.</p><p>Avoimuuden parantaminen ei kertakaikkiaan voi tyssätä tällaiseen muotoseikkaan. <a href="http://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20150410#L12P101" target="_blank">Laissa</a> ei suoraan säännellä avoimuuden toteuttamistapoja. Jos &quot;virallista&quot; avoimuutta pidetään kuitenkin näin hankalasti toteutettavana, voisiko kokoukset striimata &quot;epävirallisesti&quot; ilman että ne olisivat virallisesti avoimia?</p><p>&nbsp;</p><p><strong>&quot;Kokousten kuvaaminen olisi kallista&quot;</strong></p><p>Aiemmin virkamiestasolta <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginvaltuusto/Suomi/Paatos/2015/Kanslia_2015-05-20_Kvsto_10_Pk/94D4C9AA-5D36-4A35-B32D-D92D32CEC727/Kj_-_Valtuutettu_Sami_Muttilaisen_aloite_kaupungin.html" target="_blank">on viestitetty</a>, että lautakunnan kokouksen lähettäminen Helsinki-kanavan kautta maksaisi 700 euroa kokousta kohti. Vaikka tämäkään ei&nbsp; muuttaisi kokousten järjestämiskuluja järisyttävästi, halvempia mahdollisuuksia on olemassa.</p><p>Helsingin piraattien valtuustoryhmän kokouksia on striimattu satasen webkameralla, jonka operointiin ei tarvita lisähenkilökuntaa. Vastaavasti voitaisiin toimia myös lautakunnissa. Valtuustoaloitteen tarkoitus on selvittää avoimuuteen mahdollisimman yksinkertaista toteuttamistapaa, josta aiheutuvat lisäkustannukset olisivat mahdollisimman pieniä.</p><p>Uskon vakaasti, että avoimuus on tulevaisuutta. Avoimuus vahvistaa ihmisten uskoa kansanvaltaiseen päätöksentekoon. Etsitään yhdessä ratkaisu!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kaupunginvaltuuston kokoukset ovat julkisia, mutta kaupunginhallituksen ja lautakuntien kokoukset eivät. Miksi?

Helsingissä kaupunginvaltuuston kokouksia voi katsoa Helsinki-kanavalta. Valtuusto ei ole kuitenkaan ainoa tärkeä päätöksentekijä. Kaupunginhallitus sekä lautakunnat, niiden jaostot ja toimikunnat tekevät myös tärkeitä päätöksiä, mutta niiden kokouksia ei voi katsoa mistään. Ne pidetään suljettujen ovien takana, vaikka suurin osa niiden käsittelemistä asioista on julkisia.

Helsinki hyväksyi syksyllä 2017 kaupunkistrategian, jonka mukaan "Helsinki vahvistaa asemaansa osallisuuden ja avoimuuden kansainvälisenä edelläkävijänä". Nyt pitäisi ryhtyä sanoista tekoihin.

Helsingissä piraatit ovat näyttäneet esimerkkiä lähettämällä suoraa verkkolähetystä valtuustoryhmänsä kokouksista. Tällaista ei tiettävästi kukaan Suomessa ole aiemmin tehnyt eikä tee. (Ks. esim. videotallenne 4.4. pidetystä kokouksesta.)

Lisäksi piraattien kaupunginvaltuutettu Petrus Pennanen jätti eilen valtuustoaloitteen avoimista kokouksista. Aloitteessa esitetään, että kaupungin toimielinten pitäisi kokeilla ainakin osittain avoimia kokouksia tällä valtuustokaudella. Avoimuus toteutettaisiin ensisijaisesti verkkolähetyksellä.

Aloitteen 17 allekirjoittajan joukossa ovat kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Otso Kivekäs (vihr.), feministisen puolueen puheenjohtaja Katju Aro ja vastaavan sisältöisen aloitteen edellisellä valtuustokaudella tehnyt Sami Muttilainen (vas.).

Aloite kohtaa varmasti myös vastustusta, joten on syytä jo etukäteispainotteisesti kumota muutama vastaväite.

 

"Kokouksista tulisi poliittista teatteria"

Kaupunginvaltuuston kokoukset ovat pahimmillaan poliittista teatteria ja kuuluisan kasvisruokapäiväkeskustelun kaltaista sekoilua. Leviäisikö sama meininki myös muihin toimielimiin?

En usko. Olen sosiaali- ja terveyslautakunnan varajäsen ja istunut muutamissa kokouksissa. Lautakunnassa istutaan yhden pöyden ympärillä ja käsitellään hyvin konkreettisia asioita. Lisäksi 13 jäsenen kokous on aika erilainen kuin 85 jäsenen kokous. Valtuuston kokouksissa olisi teatteria avoimuudesta riippumatta, eikä avoimuus toisi lautakuntiin teatteria.

Yhdessäkään sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa, jossa olen istunut, ei ole ollut yhtäkään sellaista puheenvuoroa, jonka lähettäminen verkkoon olisi jotenkin nolannut esittäjänsä. Lautakunnassa on käyty monia mielenkiintoisia keskusteluja, jotka olisivat ansainneet laajemmankin yleisön. On sääli, että ne ovat jääneet vain kokoushuoneen seinien sisään.

Avoimuus on nykypäivää. Avoimuus parantaa oikean tiedon leviämistä ja ehkäisee huhuja. Kun avoimista kokouksista tulee käytäntö, poliitikot alkavat pian ihmetellä, miksi ne koskaan olivat suljettuja.

 

"Kokouksissa käsitellään myös salassapidettäviä asioita"

Esimerkiksi sosiaali- ja terveyslautakunnassa käsitellään asioita, jotka ovat yksityisyyden suojan tai kilpailutuksiin liittyvien säännösten takia salassapidettäviä. Suurin osa asioista on kuitenkin täysin julkisia. Kokouksissa voisi olla erikseen julkinen osa ja suljettu osa, tai sitten salassapidettävät asiat voitaisiin keskittää tiettyihin suljettuihin kokouksiin.

 

"Toteuttaminen olisi käytännössä hankalaa"

Virkamiesten laintulkinta on kuulemma se, että kokouksiin pitäisi järjestää myös fyysinen läsnäolomahdollisuus, eli pelkkä striimaus ei riitä. Striimaus on kuitenkin nykyään ensisijainen tapa seurata kokouksia, ja fyysisen läsnäolomahdollisuuden vaatiminen hankaloittaisi kokousjärjestelyjä. Esimerkiksi sosiaali- ja terveyslautakunnan kokoushuoneessa ei ole yleisölle paikkoja. Vieraiden ihmisten päästäminen kokoustiloihin voisi edellyttää ylimääräisiä vahtimestaripalveluja.

Tämä tulkinta on johtanut siihen, että aiemmin avoimuutta kokeillut ympäristölautakunta joutui kokoontumaan kaupunginvaltuuston istuntosalissa. Se taas ei ole pienelle lautakunnalle ollenkaan sopiva paikka kokoustaa.

Avoimuuden parantaminen ei kertakaikkiaan voi tyssätä tällaiseen muotoseikkaan. Laissa ei suoraan säännellä avoimuuden toteuttamistapoja. Jos "virallista" avoimuutta pidetään kuitenkin näin hankalasti toteutettavana, voisiko kokoukset striimata "epävirallisesti" ilman että ne olisivat virallisesti avoimia?

 

"Kokousten kuvaaminen olisi kallista"

Aiemmin virkamiestasolta on viestitetty, että lautakunnan kokouksen lähettäminen Helsinki-kanavan kautta maksaisi 700 euroa kokousta kohti. Vaikka tämäkään ei  muuttaisi kokousten järjestämiskuluja järisyttävästi, halvempia mahdollisuuksia on olemassa.

Helsingin piraattien valtuustoryhmän kokouksia on striimattu satasen webkameralla, jonka operointiin ei tarvita lisähenkilökuntaa. Vastaavasti voitaisiin toimia myös lautakunnissa. Valtuustoaloitteen tarkoitus on selvittää avoimuuteen mahdollisimman yksinkertaista toteuttamistapaa, josta aiheutuvat lisäkustannukset olisivat mahdollisimman pieniä.

Uskon vakaasti, että avoimuus on tulevaisuutta. Avoimuus vahvistaa ihmisten uskoa kansanvaltaiseen päätöksentekoon. Etsitään yhdessä ratkaisu!

]]>
0 http://ahtoapajalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253386-avoimuutta-helsinkiin#comments Avoimuus Demokratia Helsinki Kunnat Thu, 05 Apr 2018 17:22:53 +0000 Ahto Apajalahti http://ahtoapajalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253386-avoimuutta-helsinkiin
Se paha kylänpolitikointi ja se "hyvä politikointi" http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251333-se-paha-kylanpolitikointi-ja-se-hyva-politikointi <p>SDP:n <a href="https://demokraatti.fi/luottamuspulasta-luottamuspuolueisiin-kirjoittaa-sdpn-puoluesihteeri-antton-ronnholm/">puoluesihteeri Antton Rönnholmin kolumni </a>antoi aiheita pohdinnoille. Rönnholm kirjoittaa osuvasti: &rdquo; ...asiat voivat riidellä, mutta sanotaan kuten toivottaisiin itselle sanottavan. Etsitään aitoja ratkaisuja, yritetään ymmärtää vähemmän väärin. Ja kun ei syödä sanoja, ei syödä myöskään luottamusta.&rdquo;</p><p>On asioita, joista joskus en voi olla muiden kanssa samaa mieltä ja silloin yksinäisenä mietin kannattiko lupautua vaaleissa ihmisten edustajaksi, jos en edusta esimerkiksi reuna-alueilla asuvien lohjalaisten etuja. Petänkö ihmisten luottamusta olemalla hiljaa? Kuka edustaa heitä kaupunkikeskeisessä päätöksenteossa? Varmasti myös muut kaupunkien ja kuntien haja-asustusalueilla asuvat luottamushenkilöt ovat pohtineet tätä samaa.</p><p>Ymmärrän, ettei vastakkainasettelu ole hyvä asia, mutta todellisuus puhuu sen puolesta, että ihmiset ovat eriarvoisessa asemassa asuinpaikkansa mukaan. On jo eri kunnissa ja kaupungeissa nähtävissä, että palvelut karkaavat kylistä suuriin asutuskeskuksiin. Kaupunkien ja kuntien palvelujen keskittämistä ajavat päättäjät puhuvat kielteisesti haja-asutusalueiden etujen ajamisesta, ideologisista syistä tai/ja koska se on omien poliittisten intressien vastaista. Hekin haluavat palvella äänestäjäkuntansa, koska eivät halua ymmärrettävästi menettää äänestäjiensä luottamusta.&nbsp; Kaupunkien keskustoissa ja suuremmissa taajamissa on paljon äänestäjiä. Näin haja-asustusalueiden edustajat ovat vähemmistössä ja paineet heitä kohtaan ovat kovia, jos ja kun he rohkenevat päätöksenteossa olla eri mieltä. Näin vaikka juhlapuheissa korostetaan lähidemokratian merkitystä ja, että halutaan kuunnella kaikkia kuntalaisia ja kaupunkilaisia.&nbsp;</p><p>Käytännössä, jos luottamushenkilö puolustaa vaikkapa pienen kylän palvelun säilymistä, häntä syytetään kylänpolitikoinnista. Kylät merkitsevät paljon kylien asukkaille. Nämä paikat ovat osa ihmisten identiteetistä samalla tavalla kuin kaupungin keskusta on keskustassa asuville.&nbsp;Koska nyt kirjoitan tällä tavoin, harrastan kylänpolitikointia, ihan kuin kylissä asuvien asioilla ei olisi merkitystä laisinkaan.</p><p>Ero on siinä, että kun vaikkapa Nurmijärvellä ajetaan Klaukkalan uimahallia, se on kylänpolitikointia, mutta Rajamäen uimahallin laajentaminen ja ehostaminen ei ole! Kun Lohjan tai muun kaupungin keskustassa sijaitsevan palvelun paranemista ajetaan, mitä politikointia se silloin on? Kun muut luottamushenkilöt haluavat, että yksi tai kaksi luottamushenkilöä taipuisivat ryhmän tahtoon, eikö se juuri ole politikointia?&nbsp;</p><p>Kylänpolitikointi tai politikointi on ruma sana, mutta sitä käytetään väärin nimenomaan politikoinnin tarkoituksessa, selän takana puhumisessa, lehmäkauppojen sovittelussa. Avoimuus ja läpinäkyvyys on parasta mitä päätöksenteossa voi tapahtua, mutta kuinka moni luottamushenkilö toimii avoimesti ja läpinäkyvästi?</p><p>En pysty syömään sanojani. Näin vaikka eri mieltä olevat sanoisivat, että se on sooloilu tai kylänpolitikointi.&nbsp;</p><p>Rönnholm sanoo kolumnin lopussa, että menestyksekäs muutos voi tapahtua vain luottamuksen ilmapiirissä. Toivon, että eri mieltä oleminen ei johtaisi kenenkään luottamuksen puutteeseen vaan päin vastoin meidän pitäisi antaa tilaa erilaisille mielipiteille ja myös niille mielipiteille joita emme haluaisi kuunnella. Me kaikki, haja-asutusalueillakin, olemme yhdenvertaisia kuntalaisia, kaupunkilaisia.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> SDP:n puoluesihteeri Antton Rönnholmin kolumni antoi aiheita pohdinnoille. Rönnholm kirjoittaa osuvasti: ” ...asiat voivat riidellä, mutta sanotaan kuten toivottaisiin itselle sanottavan. Etsitään aitoja ratkaisuja, yritetään ymmärtää vähemmän väärin. Ja kun ei syödä sanoja, ei syödä myöskään luottamusta.”

On asioita, joista joskus en voi olla muiden kanssa samaa mieltä ja silloin yksinäisenä mietin kannattiko lupautua vaaleissa ihmisten edustajaksi, jos en edusta esimerkiksi reuna-alueilla asuvien lohjalaisten etuja. Petänkö ihmisten luottamusta olemalla hiljaa? Kuka edustaa heitä kaupunkikeskeisessä päätöksenteossa? Varmasti myös muut kaupunkien ja kuntien haja-asustusalueilla asuvat luottamushenkilöt ovat pohtineet tätä samaa.

Ymmärrän, ettei vastakkainasettelu ole hyvä asia, mutta todellisuus puhuu sen puolesta, että ihmiset ovat eriarvoisessa asemassa asuinpaikkansa mukaan. On jo eri kunnissa ja kaupungeissa nähtävissä, että palvelut karkaavat kylistä suuriin asutuskeskuksiin. Kaupunkien ja kuntien palvelujen keskittämistä ajavat päättäjät puhuvat kielteisesti haja-asutusalueiden etujen ajamisesta, ideologisista syistä tai/ja koska se on omien poliittisten intressien vastaista. Hekin haluavat palvella äänestäjäkuntansa, koska eivät halua ymmärrettävästi menettää äänestäjiensä luottamusta.  Kaupunkien keskustoissa ja suuremmissa taajamissa on paljon äänestäjiä. Näin haja-asustusalueiden edustajat ovat vähemmistössä ja paineet heitä kohtaan ovat kovia, jos ja kun he rohkenevat päätöksenteossa olla eri mieltä. Näin vaikka juhlapuheissa korostetaan lähidemokratian merkitystä ja, että halutaan kuunnella kaikkia kuntalaisia ja kaupunkilaisia. 

Käytännössä, jos luottamushenkilö puolustaa vaikkapa pienen kylän palvelun säilymistä, häntä syytetään kylänpolitikoinnista. Kylät merkitsevät paljon kylien asukkaille. Nämä paikat ovat osa ihmisten identiteetistä samalla tavalla kuin kaupungin keskusta on keskustassa asuville. Koska nyt kirjoitan tällä tavoin, harrastan kylänpolitikointia, ihan kuin kylissä asuvien asioilla ei olisi merkitystä laisinkaan.

Ero on siinä, että kun vaikkapa Nurmijärvellä ajetaan Klaukkalan uimahallia, se on kylänpolitikointia, mutta Rajamäen uimahallin laajentaminen ja ehostaminen ei ole! Kun Lohjan tai muun kaupungin keskustassa sijaitsevan palvelun paranemista ajetaan, mitä politikointia se silloin on? Kun muut luottamushenkilöt haluavat, että yksi tai kaksi luottamushenkilöä taipuisivat ryhmän tahtoon, eikö se juuri ole politikointia? 

Kylänpolitikointi tai politikointi on ruma sana, mutta sitä käytetään väärin nimenomaan politikoinnin tarkoituksessa, selän takana puhumisessa, lehmäkauppojen sovittelussa. Avoimuus ja läpinäkyvyys on parasta mitä päätöksenteossa voi tapahtua, mutta kuinka moni luottamushenkilö toimii avoimesti ja läpinäkyvästi?

En pysty syömään sanojani. Näin vaikka eri mieltä olevat sanoisivat, että se on sooloilu tai kylänpolitikointi. 

Rönnholm sanoo kolumnin lopussa, että menestyksekäs muutos voi tapahtua vain luottamuksen ilmapiirissä. Toivon, että eri mieltä oleminen ei johtaisi kenenkään luottamuksen puutteeseen vaan päin vastoin meidän pitäisi antaa tilaa erilaisille mielipiteille ja myös niille mielipiteille joita emme haluaisi kuunnella. Me kaikki, haja-asutusalueillakin, olemme yhdenvertaisia kuntalaisia, kaupunkilaisia.

]]>
15 http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251333-se-paha-kylanpolitikointi-ja-se-hyva-politikointi#comments Kotimaa Avoimuus Lähidemokratia Päätöksenteon läpinäkyvyys Politikointi Sat, 24 Feb 2018 08:45:58 +0000 Ana María Gutiérrez Sorainen http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251333-se-paha-kylanpolitikointi-ja-se-hyva-politikointi
Valiokuntavuodoista vankeutta - miten käy demokratian ja avoimuuden? http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251157-valiokuntavuodoista-vankeutta-miten-kay-demokratian-ja-avoimuuden <p>Ilta-Sanomat <a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005573379.html">uutisoi </a>tänään Eduskunnan työjärjestyksen muutoksesta, joka on avoimen yhteiskunnan kannalta hyvin kyseenlainen. Alun perin tiedusteluvaliokunnan jäseniä koskeva ja heidän osaltaan perusteltavissa oleva sakko- ja vankeusrangaistuksen uhalla terästetty linjaus on IS:n mukaan sellainen, ettei kansanedustaja voisi kertoa julkisuuteen tai minnekään salassa pidettäviä tai &rdquo;vaiteliaisuuden piiriin&rdquo; kuuluvia asioita rangaistuksen uhalla. Rangaistus olisi sakkoa tai maksimissaan kuusi kuukautta vankeutta ja toisin kuin aiemmin oli suunniteltu, linjaus koskisi kaikkia valiokuntia.&nbsp;</p><p><em>Periaatteessa&nbsp;</em>juuri mikään ei muutu, koska vaiteliaisuutta on jo ennestäänkin vaadittu monissa tilanteissa, mutta signaali on selvä. Suiden on pysyttävä suljettuna ja valiokuntatyöskentely halutaan pitää entistä selvemmin suljettujen ovien takana. Tällainen ratkaisu olisi kuitenkin avoimen yhteiskunnan kannalta hyvin ikävä, koska vanha käytäntö on mahdollistanut sen, ettei poliittisesti merkittävän tiedon vuotamisesta ole rangaistu.&nbsp;</p><p>En tiedä, mitä tästä pitäisi edes sanoa. Uutta tiedustelulainsäädäntöä ajetaan läpi, kansanedustajien vaitiolovaatimuksia tiukennetaan, hallitus toimii itäeurooppalaishenkisellä mandaatilla vastoin yleistä mielipidettä eikä vaivaudu edes dialogiin opposition kanssa, politiikka on monelta osin ollut aktiivisen eriarvoistavaa, peruuttamattomia koko suomalaista yhteiskuntaa muuttavia päätöksiä ollaan runnomassa läpi, vaikka vaalit ovat jo ensi vuonna... Suomalainen poliittinen kulttuuri on ottanut enenevässä määrin ikävän käännöksen, eikä suunta näytä hyvälle.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Palautetta voi lähettää osoitteeseen&nbsp;<a class="mailto" href="mailto:vpleivo@gmail.com">vpleivo@gmail.com</a></p><p><br />Jos haluat saada blogin parhaat palat Facebook-seinällesi ja aiheisiin liittyviä uutisia, käyhän tykkäämässä&nbsp;<a href="https://www.facebook.com/KitinaaNalakamaasta" target="_blank">Kitinää Näläkämaasta FB-sivuani.</a>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://www.facebook.com/Veli-Pekka-Leivo-256153654500775/" target="_blank">Poliitikko-profiilini naamakirjasta myös nimelläni Veli-Pekka Leivo</a>&nbsp;- siellä käsittelen enemmän, mutten ainoastaan Kajaanin ja Kainuun asioita sekä turvallisuuspolitiikkaa.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ilta-Sanomat uutisoi tänään Eduskunnan työjärjestyksen muutoksesta, joka on avoimen yhteiskunnan kannalta hyvin kyseenlainen. Alun perin tiedusteluvaliokunnan jäseniä koskeva ja heidän osaltaan perusteltavissa oleva sakko- ja vankeusrangaistuksen uhalla terästetty linjaus on IS:n mukaan sellainen, ettei kansanedustaja voisi kertoa julkisuuteen tai minnekään salassa pidettäviä tai ”vaiteliaisuuden piiriin” kuuluvia asioita rangaistuksen uhalla. Rangaistus olisi sakkoa tai maksimissaan kuusi kuukautta vankeutta ja toisin kuin aiemmin oli suunniteltu, linjaus koskisi kaikkia valiokuntia. 

Periaatteessa juuri mikään ei muutu, koska vaiteliaisuutta on jo ennestäänkin vaadittu monissa tilanteissa, mutta signaali on selvä. Suiden on pysyttävä suljettuna ja valiokuntatyöskentely halutaan pitää entistä selvemmin suljettujen ovien takana. Tällainen ratkaisu olisi kuitenkin avoimen yhteiskunnan kannalta hyvin ikävä, koska vanha käytäntö on mahdollistanut sen, ettei poliittisesti merkittävän tiedon vuotamisesta ole rangaistu. 

En tiedä, mitä tästä pitäisi edes sanoa. Uutta tiedustelulainsäädäntöä ajetaan läpi, kansanedustajien vaitiolovaatimuksia tiukennetaan, hallitus toimii itäeurooppalaishenkisellä mandaatilla vastoin yleistä mielipidettä eikä vaivaudu edes dialogiin opposition kanssa, politiikka on monelta osin ollut aktiivisen eriarvoistavaa, peruuttamattomia koko suomalaista yhteiskuntaa muuttavia päätöksiä ollaan runnomassa läpi, vaikka vaalit ovat jo ensi vuonna... Suomalainen poliittinen kulttuuri on ottanut enenevässä määrin ikävän käännöksen, eikä suunta näytä hyvälle. 

 

 

 

Palautetta voi lähettää osoitteeseen vpleivo@gmail.com


Jos haluat saada blogin parhaat palat Facebook-seinällesi ja aiheisiin liittyviä uutisia, käyhän tykkäämässä Kitinää Näläkämaasta FB-sivuani. 

 

Poliitikko-profiilini naamakirjasta myös nimelläni Veli-Pekka Leivo - siellä käsittelen enemmän, mutten ainoastaan Kajaanin ja Kainuun asioita sekä turvallisuuspolitiikkaa. 

]]>
3 http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251157-valiokuntavuodoista-vankeutta-miten-kay-demokratian-ja-avoimuuden#comments Avoimuus Demokratia Hallinnon läpinäkyvyys Sananvapaus Tiedustelulaki Mon, 19 Feb 2018 19:46:44 +0000 Veli-Pekka Leivo http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251157-valiokuntavuodoista-vankeutta-miten-kay-demokratian-ja-avoimuuden
Helsingin Sanomien pääkirjoitus on olkiukko! http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248867-helsingin-sanomien-paakirjoitus-on-olkiukko <p>Keskustelu Antti Rinteen sitaatin ympärillä räjähti taas. Tällä kerralla langan sytyttäjänä on valtakunnan päälehti, joka pääkirjoituksessa väittää mm näin: <em>&rdquo;</em><em> Rinteen ei olisi kannattanut siteerata saamaansa palautetta julkisesti. Kansa&shy;laiset ovat nyt alitajuisesti herkässä tilassa, sillä sisällissodan alusta tulee kuluneeksi sata vuotta.&rdquo;</em></p><p>Missä maassa me nyt ollaan? Eilen Sosiaali- ja terveysministeri <a href="http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248849-sosiaali-ja-terveysministeri-pirkko-mattilan-ja-ministeriaudin-houkutus">Pirkko Mattilan (sin) sanoi työttömien kurjistamislaista,ettei hän käy keskustelua julkisuuden kautta</a><em>. </em>Nyt saman maan päälehti kehottaa maan oppositiopuolueen johtajaa muuttamaan (piilottamaan) kansalaisia mielipiteitä!</p><p>Pääkirjoituksessa neuvotaan myös näin: <em>&rdquo;Jos Rinne halusi viitata sisällissotaan, yleisluontoinen viittaus olisi voinut toimia paremmin, esimerkiksi näin: &rdquo;Monella kansalaisella ovat tulleet mieleen &shy;sisällissotaan johtaneet tapahtumat.&rdquo;</em></p><p>Tuo &rdquo;neuvo&rdquo; on harhaanjohtava ja melkoinen olkinukke. Monille kansalaisille on nyt tullut mieleen kuinka heikossa asemassa hän on. Moni kansalainen nyt miettii, että maan hallituksen päätösten takia hän joutuu taloudellisiin vaikeuksiin ja velkaantuu, vaikka kuinka aktiivinen työnhakija hän olisi.</p><p><em>&quot;Hallituksella näyttää olevan hätä aktiivimallin kanssa. Ensin se runnoi työttömiä rankaisevan mallin läpi. Nyt se pöyristyy kansalaisten pettyneestä palautteesta, jota siteerasin. Pettymys tulee esiin sadoissa viesteissä ja puheluissa. Millaista palautetta hallitus oikein odotti?&quot;</em> <a href="https://twitter.com/AnttiRinnepj?ref_src=twsrc%5Etfw&amp;ref_url=https%3A%2F%2Fdemokraatti.fi%2Fsiteeraus-hatkaytti-nyt-puhuu-antti-rinne-millaista-palautetta-hallitus-oikein-odotti%2F">Rinne kysyy Twitterissä.</a></p><p>Näyttää siltä, että myös päälehti reagoi nyt aivan kuten Sipilän hallitus. Helsingin Sanomat on vain vallan (hallituksen) apukoira. Enkä ole yksin ajatukseni kanssa. Lukekaa <a href="https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005517205.html">pääkirjoituksen kommentit</a>! Missä on se asiallinen, monipuolinen ja ennen kaikkea avoimuuden kannattava journalismi?</p><p>Jos joku ei vielä tiedä mitä olkinukke ta olkiukko on, tässä tämä määritelmä: <em>&rdquo;Olkinukke tai olkiukko (<a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Englannin_kieli" title="Englannin kieli">engl.</a> straw man) on yleinen <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Argumentointivirhe" title="Argumentointivirhe">argumentointivirhe</a>, jossa vastapuolen <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Argumentti" title="Argumentti">argumentti</a> sivuutetaan hyökkäämällä siitä tehtyä heikompaa <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Karikatyyri" title="Karikatyyri">karikatyyria</a> vastaan. Tällöin tavallaan pannaan sanoja toisen suuhun pyrkimättä ymmärtämään sitä, mitä toinen todella tarkoittaa, jotta tämä joutuisi huonoon valoon, tai esitetään toisen ajatus niin kärjistetyssä muodossa, että sillä mitätöidään toinen tai toisen ajatus.&rdquo;</em> Wikipedia tietää.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Keskustelu Antti Rinteen sitaatin ympärillä räjähti taas. Tällä kerralla langan sytyttäjänä on valtakunnan päälehti, joka pääkirjoituksessa väittää mm näin: Rinteen ei olisi kannattanut siteerata saamaansa palautetta julkisesti. Kansa­laiset ovat nyt alitajuisesti herkässä tilassa, sillä sisällissodan alusta tulee kuluneeksi sata vuotta.”

Missä maassa me nyt ollaan? Eilen Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilan (sin) sanoi työttömien kurjistamislaista,ettei hän käy keskustelua julkisuuden kautta. Nyt saman maan päälehti kehottaa maan oppositiopuolueen johtajaa muuttamaan (piilottamaan) kansalaisia mielipiteitä!

Pääkirjoituksessa neuvotaan myös näin: ”Jos Rinne halusi viitata sisällissotaan, yleisluontoinen viittaus olisi voinut toimia paremmin, esimerkiksi näin: ”Monella kansalaisella ovat tulleet mieleen ­sisällissotaan johtaneet tapahtumat.”

Tuo ”neuvo” on harhaanjohtava ja melkoinen olkinukke. Monille kansalaisille on nyt tullut mieleen kuinka heikossa asemassa hän on. Moni kansalainen nyt miettii, että maan hallituksen päätösten takia hän joutuu taloudellisiin vaikeuksiin ja velkaantuu, vaikka kuinka aktiivinen työnhakija hän olisi.

"Hallituksella näyttää olevan hätä aktiivimallin kanssa. Ensin se runnoi työttömiä rankaisevan mallin läpi. Nyt se pöyristyy kansalaisten pettyneestä palautteesta, jota siteerasin. Pettymys tulee esiin sadoissa viesteissä ja puheluissa. Millaista palautetta hallitus oikein odotti?" Rinne kysyy Twitterissä.

Näyttää siltä, että myös päälehti reagoi nyt aivan kuten Sipilän hallitus. Helsingin Sanomat on vain vallan (hallituksen) apukoira. Enkä ole yksin ajatukseni kanssa. Lukekaa pääkirjoituksen kommentit! Missä on se asiallinen, monipuolinen ja ennen kaikkea avoimuuden kannattava journalismi?

Jos joku ei vielä tiedä mitä olkinukke ta olkiukko on, tässä tämä määritelmä: ”Olkinukke tai olkiukko (engl. straw man) on yleinen argumentointivirhe, jossa vastapuolen argumentti sivuutetaan hyökkäämällä siitä tehtyä heikompaa karikatyyria vastaan. Tällöin tavallaan pannaan sanoja toisen suuhun pyrkimättä ymmärtämään sitä, mitä toinen todella tarkoittaa, jotta tämä joutuisi huonoon valoon, tai esitetään toisen ajatus niin kärjistetyssä muodossa, että sillä mitätöidään toinen tai toisen ajatus.” Wikipedia tietää.

]]>
16 http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248867-helsingin-sanomien-paakirjoitus-on-olkiukko#comments Avoimuus Helsingin Sanomat Media Vallan vahtikoira Tue, 09 Jan 2018 09:00:12 +0000 Ana María Gutiérrez Sorainen http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248867-helsingin-sanomien-paakirjoitus-on-olkiukko
Lohjan demareilla on uusi puheenjohtaja http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247043-lohjan-demareilla-on-uusi-puheenjohtaja <p>Olin ilmoittanut olevani halukas Lohjan demareiden puheejohtajaksi. Meillä oli vaalit. Sain 6 ääntä. Kiitos paljon teille tuesta! Uusi puheenjohtaja on Pekka Räsänen. Hyvä!&nbsp;<br /><br />Olen iloinen, että me äänestimme kuten demokraattisessa puolueessa kuuluu. Ilmapiiri oli avoin ja rento.<br /><br />Ahonpään ja Karisjärven työväenyhdistyksen edustaja kunnallisjärjestön hallituksessa on Nina Virtanen. Päätimme asiasta aiemmin yhdistyksen syyskokouksessa.&nbsp;<br /><br />Vaikuttaminen jatkuu, ja huomenna osallistun kaupunginhallituksen kokoukseen Aslak Paleniuksen varajäsenenä. Torstaina on lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan kokous, jossa on muun muassa Karstun koulun asia.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olin ilmoittanut olevani halukas Lohjan demareiden puheejohtajaksi. Meillä oli vaalit. Sain 6 ääntä. Kiitos paljon teille tuesta! Uusi puheenjohtaja on Pekka Räsänen. Hyvä! 

Olen iloinen, että me äänestimme kuten demokraattisessa puolueessa kuuluu. Ilmapiiri oli avoin ja rento.

Ahonpään ja Karisjärven työväenyhdistyksen edustaja kunnallisjärjestön hallituksessa on Nina Virtanen. Päätimme asiasta aiemmin yhdistyksen syyskokouksessa. 

Vaikuttaminen jatkuu, ja huomenna osallistun kaupunginhallituksen kokoukseen Aslak Paleniuksen varajäsenenä. Torstaina on lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan kokous, jossa on muun muassa Karstun koulun asia. 

]]>
9 http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247043-lohjan-demareilla-on-uusi-puheenjohtaja#comments Avoimuus Lohja Lohjan demarit SDP Sun, 03 Dec 2017 17:18:46 +0000 Ana María Gutiérrez Sorainen http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247043-lohjan-demareilla-on-uusi-puheenjohtaja
Lobbausrekisteri olisi lähes kaikkien etu http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243843-lobbausrekisteri-olisi-lahes-kaikkien-etu <p>Tänään eduskunnassa on käsitelty välikysymystä liittyen hallituksen visioihin raideliikenteen muutoksista. Samana päivänä ainakin&nbsp; <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/231724-vasemmisto-lyttaamassa-hallituksen-vr-myllaysta-raideliitolta-63-874e-vaalitukea">Uusi Suomi</a> ja <a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005393050.html">Iltasanomat</a> ovat uutisoineet merkittävien vasemmistopuolueiden rautatietyöntekijöiden järjestöiltä saamista varsin huomattavista vaalirahoista.</p> <p>Sinäänsä kysymys ei ole mistään yllättävästä, eikä tässäkään tapauksessa tuessa välttämättä ole mitään sen hämärämpää taustalla. Ei ole ensimmäinen tai viimeinen kerta, kun ammattiliitot rahoittavat vasemmiston tai demareiden ehdokkaita. Raidealan ammattiliitto ilmeisesti myös kasvatti huomattavasti vaalipanostuksiaan 2011 vaaleista 2015 vaaleihin - mutta edunvalvonnan näkökulmasta sekään ei ole yllättävää. Riippumatta hallituspohjasta oli käytännössä varmaa, että tämän eduskuntakauden aikana asialistalla olisi myös merkittäviä raideliikenteeseen liittyviä reformeja.</p> <p>Mutta kyllähän tällaiset yhteydet välillä näyttävät pahalta, tai vähintäänkin herättävät kysymyksiä. Ja siitä tässä kaikessa on kysymys. Demokratian uskottavuuden kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että voimme mahdollisimman läpinäkyvästi seurata, miten ja millaisilla taustavaikuttimilla yhteisistä asioistamme päätetään.</p> <p>Yksi keskeisistä meiltä puuttuvista työkaluista tähän on lobbausrekisteri. Tarvitsemme mahdollisimman laajasti eri päätöksenteon tasoja velvoittavan lobbausrekisterin. Esimerkiksi tämän päivän välikysymyskeskustelun seuraamiseen antaisi erittäin tärkeää taustatietoa, jos voisi vaivattomasti tarkistaa, millaista yhteydenpitoa raidealan ammattiliiton ja vaalirahoitusta saaneiden poliitikkojen välillä on ollut - tai vastaavasti perehtyä siihen millaisia toimijoita uudistusta valmistellut ministeri on tavannut prosessin aikana.</p> <p>Nyt tämä kaikki jää arvailujen varaan, normaali asiantuntijatyö ja edunvalvonta voivat näyttäytyä erittäin hämäräperäisenä tai röyhkeä rahoittajien tai tuttujen suosiminen voi onnistua kenenkään huomaamatta. Lobbausrekisteri olisikin positiivinen uudistus sekä poliitikkojen, lobbaajien että äänestäjien suuren enemmistön kannalta.</p> <p>Sitä odotellessa olisi ainakin syytä <a href="http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242695-suomi-tarvitsee-lobbarirekisterin">avata eduskunnan vierailijalistat</a> sekä kannustaa päättäjiä vapaaehtoisesti avaamaan toimintaansa.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Arto Lampila</p> <p>Varapuheenjohtaja</p> <p>Piraattipuolue r.p.</p> <p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tänään eduskunnassa on käsitelty välikysymystä liittyen hallituksen visioihin raideliikenteen muutoksista. Samana päivänä ainakin  Uusi Suomi ja Iltasanomat ovat uutisoineet merkittävien vasemmistopuolueiden rautatietyöntekijöiden järjestöiltä saamista varsin huomattavista vaalirahoista.

Sinäänsä kysymys ei ole mistään yllättävästä, eikä tässäkään tapauksessa tuessa välttämättä ole mitään sen hämärämpää taustalla. Ei ole ensimmäinen tai viimeinen kerta, kun ammattiliitot rahoittavat vasemmiston tai demareiden ehdokkaita. Raidealan ammattiliitto ilmeisesti myös kasvatti huomattavasti vaalipanostuksiaan 2011 vaaleista 2015 vaaleihin - mutta edunvalvonnan näkökulmasta sekään ei ole yllättävää. Riippumatta hallituspohjasta oli käytännössä varmaa, että tämän eduskuntakauden aikana asialistalla olisi myös merkittäviä raideliikenteeseen liittyviä reformeja.

Mutta kyllähän tällaiset yhteydet välillä näyttävät pahalta, tai vähintäänkin herättävät kysymyksiä. Ja siitä tässä kaikessa on kysymys. Demokratian uskottavuuden kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että voimme mahdollisimman läpinäkyvästi seurata, miten ja millaisilla taustavaikuttimilla yhteisistä asioistamme päätetään.

Yksi keskeisistä meiltä puuttuvista työkaluista tähän on lobbausrekisteri. Tarvitsemme mahdollisimman laajasti eri päätöksenteon tasoja velvoittavan lobbausrekisterin. Esimerkiksi tämän päivän välikysymyskeskustelun seuraamiseen antaisi erittäin tärkeää taustatietoa, jos voisi vaivattomasti tarkistaa, millaista yhteydenpitoa raidealan ammattiliiton ja vaalirahoitusta saaneiden poliitikkojen välillä on ollut - tai vastaavasti perehtyä siihen millaisia toimijoita uudistusta valmistellut ministeri on tavannut prosessin aikana.

Nyt tämä kaikki jää arvailujen varaan, normaali asiantuntijatyö ja edunvalvonta voivat näyttäytyä erittäin hämäräperäisenä tai röyhkeä rahoittajien tai tuttujen suosiminen voi onnistua kenenkään huomaamatta. Lobbausrekisteri olisikin positiivinen uudistus sekä poliitikkojen, lobbaajien että äänestäjien suuren enemmistön kannalta.

Sitä odotellessa olisi ainakin syytä avata eduskunnan vierailijalistat sekä kannustaa päättäjiä vapaaehtoisesti avaamaan toimintaansa.

 

Arto Lampila

Varapuheenjohtaja

Piraattipuolue r.p.

 

]]>
10 http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243843-lobbausrekisteri-olisi-lahes-kaikkien-etu#comments Avoimuus Lobbaus Lobbausrekisteri Tue, 03 Oct 2017 13:57:37 +0000 Arto Lampila http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243843-lobbausrekisteri-olisi-lahes-kaikkien-etu
Komissio hautaa tutkimustulokset, jotka eivät tue sen ajamaa politiikkaa http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243303-komissio-hautaa-tutkimustulokset-jotka-eivat-tue-sen-ajamaa-politiikkaa <p>Aikanaan Neuvostoliitolle naureskeltiin muun muassa sen takia, että siellä tieteen tutkimustulosten piti vastata aatteen ja valtion näkemyksiä. Samanlaista - ennen kaikkea taloudellista paineesta johtuen- oli toki toisinaan lännessäkin, mutta ainakin ideaalitasolla myös poliittisen päätöksenteon katsottiin nojaavaan parhaaseen mahdolliseen tietoon. Toki aivan toisenlaisestakin on esimerkkejä kuten vaikkapa jo aikapäiviä sitten virheeksi todettu huumeiden vastainen sota, mutta tuoreena lisäyksenä listaan voidaan - eikä se yllätä alaa seuranneita - laittaa piratismin vastainen kamppailu.</p> <p>Vuonna 2014 komissio tilasi raportin, jonka tehtävänä oli selvittää, millaisia vaikutuksia piratismilla on digitaalisten tuotteiden lailliseen kauppaan. Noh,&nbsp;<a href="https://juliareda.eu/2017/09/secret-copyright-infringement-study/">raportti&nbsp;</a>tuli ja lopputulema oli selvä. Mitään tilastollisesti merkittävää negatiivista yhteyttä ei voitu osoittaa. Tietysti piratismi osaltaan vaikuttaa, mutta kokonaisuuden kannalta yhteyttä ei voitu osoittaa. Toisaalta viitteitä esimerkiksi pelien myynnin lisääntymisestä havaittiin. Suosittujen elokuvien osalta laittomat katselut vaikuttivat kuitenkin selvästi laillisten katseluiden määrään, eli aivan perusteetonta piratismin vastustaminen ei ole. European Digital Rights-järjestö&nbsp;<a href="https://edri.org/did-the-eu-commission-hide-a-study/">syyttääkin&nbsp;</a>komissiota tutkimuksen tarkoitusellisesta hautaamisesta.</p> <p>Tekijänoikeudet ovat tärkeitä ja toki kyse on muustakin kuin raa&acute;asta myynnistä. Sen sijaan tämän Tekniikan Maailmankin julkaiseman&nbsp;<a href="https://tekniikanmaailma.fi/teknologia/eu-jatti-julkistamatta-300-sivuisen-tutkimuksen-jonka-mukaan-piratismista-ei-ole-haittaa-myynnille/">uutisen&nbsp;</a>tärkein asia ei ole se, mistä siinä on kyse, vaan se että komissio on jälleen kerran osoittanut sen, ettei päätöksenteko todellakaan perustu parhaaseen mahdolliseen tietoon, vaan politiikkaa ajetaan ideologia ja intressiryhmien edut edellä. Kyseessä oli kaiken lisäksi päätöksentekoa varten sen tukemiseksi tilattu raportti. Kuinka tällaiseen järjestelmään voi luottaa, jos vääränlaista tutkimustietoa esille tuovat raportit vain haudataan?&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>Palautetta voi lähettää osoitteeseen&nbsp;<a class="mailto" href="mailto:vpleivo@gmail.com">vpleivo@gmail.com</a></p> <p><br />Jos haluat saada blogin parhaat palat Facebook-seinällesi ja aiheisiin liittyviä uutisia, käyhän tykkäämässä&nbsp;<a href="https://www.facebook.com/KitinaaNalakamaasta" target="_blank">Kitinää Näläkämaasta FB-sivuani.</a>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p><a href="https://www.facebook.com/Veli-Pekka-Leivo-256153654500775/" target="_blank">Poliitikko-profiilini naamakirjasta myös nimelläni Veli-Pekka Leivo</a>&nbsp;- siellä käsittelen enemmän, mutten ainoastaan Kajaanin ja Kainuun asioita sekä turvallisuuspolitiikkaa.&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Aikanaan Neuvostoliitolle naureskeltiin muun muassa sen takia, että siellä tieteen tutkimustulosten piti vastata aatteen ja valtion näkemyksiä. Samanlaista - ennen kaikkea taloudellista paineesta johtuen- oli toki toisinaan lännessäkin, mutta ainakin ideaalitasolla myös poliittisen päätöksenteon katsottiin nojaavaan parhaaseen mahdolliseen tietoon. Toki aivan toisenlaisestakin on esimerkkejä kuten vaikkapa jo aikapäiviä sitten virheeksi todettu huumeiden vastainen sota, mutta tuoreena lisäyksenä listaan voidaan - eikä se yllätä alaa seuranneita - laittaa piratismin vastainen kamppailu.

Vuonna 2014 komissio tilasi raportin, jonka tehtävänä oli selvittää, millaisia vaikutuksia piratismilla on digitaalisten tuotteiden lailliseen kauppaan. Noh, raportti tuli ja lopputulema oli selvä. Mitään tilastollisesti merkittävää negatiivista yhteyttä ei voitu osoittaa. Tietysti piratismi osaltaan vaikuttaa, mutta kokonaisuuden kannalta yhteyttä ei voitu osoittaa. Toisaalta viitteitä esimerkiksi pelien myynnin lisääntymisestä havaittiin. Suosittujen elokuvien osalta laittomat katselut vaikuttivat kuitenkin selvästi laillisten katseluiden määrään, eli aivan perusteetonta piratismin vastustaminen ei ole. European Digital Rights-järjestö syyttääkin komissiota tutkimuksen tarkoitusellisesta hautaamisesta.

Tekijänoikeudet ovat tärkeitä ja toki kyse on muustakin kuin raa´asta myynnistä. Sen sijaan tämän Tekniikan Maailmankin julkaiseman uutisen tärkein asia ei ole se, mistä siinä on kyse, vaan se että komissio on jälleen kerran osoittanut sen, ettei päätöksenteko todellakaan perustu parhaaseen mahdolliseen tietoon, vaan politiikkaa ajetaan ideologia ja intressiryhmien edut edellä. Kyseessä oli kaiken lisäksi päätöksentekoa varten sen tukemiseksi tilattu raportti. Kuinka tällaiseen järjestelmään voi luottaa, jos vääränlaista tutkimustietoa esille tuovat raportit vain haudataan? 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Palautetta voi lähettää osoitteeseen vpleivo@gmail.com


Jos haluat saada blogin parhaat palat Facebook-seinällesi ja aiheisiin liittyviä uutisia, käyhän tykkäämässä Kitinää Näläkämaasta FB-sivuani. 

 

Poliitikko-profiilini naamakirjasta myös nimelläni Veli-Pekka Leivo - siellä käsittelen enemmän, mutten ainoastaan Kajaanin ja Kainuun asioita sekä turvallisuuspolitiikkaa. 

 

]]>
2 http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243303-komissio-hautaa-tutkimustulokset-jotka-eivat-tue-sen-ajamaa-politiikkaa#comments Avoimuus Demokratia EU Komissio Tekijänoikeudet Sat, 23 Sep 2017 05:12:59 +0000 Veli-Pekka Leivo http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243303-komissio-hautaa-tutkimustulokset-jotka-eivat-tue-sen-ajamaa-politiikkaa
Suomi tarvitsee lobbarirekisterin! http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242695-suomi-tarvitsee-lobbarirekisterin <p>Miltä kuulostaisi maa, jossa edes eduskunta ei omissa käytännöissään noudata korkeimman hallinto-oikeuden päätöksiä. Valitettavasti kyseessä ei ole mikä tahansa Absurdistan, vaan ihan tämä meidän Suomemme. Kyse on eduskunnan <a href="http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005363066.html">vierailijatiedoista</a>. Eduskunta, Svenska Yle ja Avoin ministeriö ovat vääntäneet jo hyvän aikaa mahdollisuudesta saada tietoja eduskunnassa vierailevista ulkopuolisista.</p><p>Korkein hallinto-oikeus asettautui kysymyksessä avoimuuden puolelle, mutta sittemmin selvisi, että siinä missä aiemmin tietoja säilytettiin eduskunnassa vuoden ajan tuhotaan ne nykyisin päivittäin. Tämän lisäksi eduskunta ei luovuta aineistoa sähköisessä muodossa, vaan vierailijalistat nähdäkseen pitää mennä paikanpäälle eduskuntaan kyseisen päivän aikana. Jos tämä ei vielä kuulosta tarpeeksi pahalta, niin eduskunta myös hävitti alkuperäiseen hallinto-oikeuskäsittelyyn liittyvät vierailijatiedot ennen julkisuutta koskevan oikeuskäsittelyn päättymistä.</p><p>Tieto siitä kuka kansanedustajiamme käy lobbaamassa on äärimmäisen tärkeää avoimen hallinnon näkökulmasta. Vaikka haluan edelleenkin uskoa, että Suomessa poliittiseen valtaan liittyviä väärinkäytöksiä on kansainvälisesti verrattuna vähän, herättää tällainen salailu väkisinkin ikäviä kysymyksiä.</p><p>EU:lla on jo käytössä vapaaehtoisuuteen perustuva lobbarirekisteri. Eiköhän mennä Suomessa askelta pidemmälle: Kerätään avoimen- ja läpinäkyvän hallinnon kannattajat yhteen yli puolue- ja yhdistysrajojen vaatimaan sekä eduskuntaa että valtioneuvostoa sitova lobbarirekisteri Suomeen!</p><p>Jo sitä ennen olisi tärkeää saada kasaaan porukka avoimen ja läpinäkyvän hallinnon puolustajia siten, että joka päivä joku ehtisi käydä tiedot eduskunnasta hakemassa - jos kerran haluavat tehdä asiasta vaikeaa niin tehdään sitten vaikeasti!</p><p>&nbsp;</p><p>-Arto Lampila</p><p>Varapuheenjohtaja, Piraattipuolue</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Miltä kuulostaisi maa, jossa edes eduskunta ei omissa käytännöissään noudata korkeimman hallinto-oikeuden päätöksiä. Valitettavasti kyseessä ei ole mikä tahansa Absurdistan, vaan ihan tämä meidän Suomemme. Kyse on eduskunnan vierailijatiedoista. Eduskunta, Svenska Yle ja Avoin ministeriö ovat vääntäneet jo hyvän aikaa mahdollisuudesta saada tietoja eduskunnassa vierailevista ulkopuolisista.

Korkein hallinto-oikeus asettautui kysymyksessä avoimuuden puolelle, mutta sittemmin selvisi, että siinä missä aiemmin tietoja säilytettiin eduskunnassa vuoden ajan tuhotaan ne nykyisin päivittäin. Tämän lisäksi eduskunta ei luovuta aineistoa sähköisessä muodossa, vaan vierailijalistat nähdäkseen pitää mennä paikanpäälle eduskuntaan kyseisen päivän aikana. Jos tämä ei vielä kuulosta tarpeeksi pahalta, niin eduskunta myös hävitti alkuperäiseen hallinto-oikeuskäsittelyyn liittyvät vierailijatiedot ennen julkisuutta koskevan oikeuskäsittelyn päättymistä.

Tieto siitä kuka kansanedustajiamme käy lobbaamassa on äärimmäisen tärkeää avoimen hallinnon näkökulmasta. Vaikka haluan edelleenkin uskoa, että Suomessa poliittiseen valtaan liittyviä väärinkäytöksiä on kansainvälisesti verrattuna vähän, herättää tällainen salailu väkisinkin ikäviä kysymyksiä.

EU:lla on jo käytössä vapaaehtoisuuteen perustuva lobbarirekisteri. Eiköhän mennä Suomessa askelta pidemmälle: Kerätään avoimen- ja läpinäkyvän hallinnon kannattajat yhteen yli puolue- ja yhdistysrajojen vaatimaan sekä eduskuntaa että valtioneuvostoa sitova lobbarirekisteri Suomeen!

Jo sitä ennen olisi tärkeää saada kasaaan porukka avoimen ja läpinäkyvän hallinnon puolustajia siten, että joka päivä joku ehtisi käydä tiedot eduskunnasta hakemassa - jos kerran haluavat tehdä asiasta vaikeaa niin tehdään sitten vaikeasti!

 

-Arto Lampila

Varapuheenjohtaja, Piraattipuolue

 

]]>
3 http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242695-suomi-tarvitsee-lobbarirekisterin#comments Avoimuus Eduskunta Lobbarirekisteri Mon, 11 Sep 2017 12:59:08 +0000 Arto Lampila http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242695-suomi-tarvitsee-lobbarirekisterin
Tiede hyötyisi avoimesta ja neutraalista julkaisualustasta http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241008-tiede-hyotyisi-avoimesta-ja-neutraalista-julkaisualustasta <p>Ennenwanhaan poloiset opiskelijat joutuivat istumaan pölyisissä kirjastoissa selaten läpi teoksia, jotka saattoivat liittyä aiheeseen, mutta nykyään lähteet löytyvät tehokkaasti&nbsp;<a href="https://scholar.google.fi/">Google Scholarilla</a>. Scholarin (ja vastaavien) myötä tieteen työn tuottavuus nousi moninkertaiseksi verrattuna fyysisiin kirjoihin perustuvaan tieteentekoon.</p><p><a href="http://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005316961.html">Tiedon avoimuutta on tarpeen lisätä</a>&nbsp;(HS 7.8.2017) on hyvä pelinavaus siitä, kuinka tiedettä voisi yhä edelleen edistää. Kun vuonna 2008 tein diplomityötäni siitä, kuinka toimiston istumajärjestys ja fyysinen asettelu kannattaa järjestää jotta ohjelmistoprojektit onnistuvat paremmin, jätin huomiomatta kaikki lähteet joita ei scholarilla löydy tai joihin silloisella TKK:lla ei ollut lukuoikeuksia. Nyt joudun surukseni huomaamaan, että mainiota diplomityötäni ei edes&nbsp;löydy Scholarilla, ainoa osuma nimelläni on eräs&nbsp;<a href="https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/64564/Riku_Kiljunen_opinnaytetyo_2013.pdf?sequence=1&amp;isAllowed=y">Metropolian lopputyö</a>, johon minua haastateltiin asiantuntijana.</p><p>Maailma ei siis ole valmis - HS nostaa (aiheellisesti) tikunnokkaan 35 miljoonan euron vuotuiset maksut kustantajille, mutta kyse on paljon suuremmasta asiasta: kuinka rakentaa alusta, jossa on kaikki maailman tiede reaaliajassa kaikille julkisena, vertaisarvioituna ja maksuttomana?</p><p>Vastaava projekti on jo tehty joidenkin aineiden osalta ensimmäisen ja toiseen asteen tason oppimateriaaleille. <a href="https://www.khanacademy.org/">Khan Academylla</a>&nbsp;voisi aivan hyvin korvata valtaosa Suomessa käytetyistä matematiikan, fysiikan ja kemian oppikirjoista. Loppuisi vihdoin niilläkin rahastus.</p><p>Tieteen osalta historiassa hieman vastaava harjoitus tehtiin 300 eaa, <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Aleksandrian_kirjasto">Aleksandrian kirjastossa</a>&nbsp;(Wikipedia):</p><p><em>&quot;Ptolemaios III:n määräyksestä kaikki kaupungissa vierailleet joutuivat luovuttamaan kaikki omistuksessaan olleet kirjat kopioitaviksi kirjaston kirjureille. Alkuperäiset kappaleet laitettiin kirjastoon, ja kopiot annettiin niiden alkuperäisille omistajille.&quot;</em></p><p>On triviaalia rakentaa globaali ja julkinen alusta, jossa kuka tahansa voisi julkaista tieteellisiä artikkeleitä. Oman Wikipedian polkaisee pystyyn käytännössä nollakuluilla tunnissa jos taitoa riittää. Tieteellinen julkaisualusta tarvitsisi toki erilaisen lähestymistavan, niin että artikkeleja ei voi jälkeenpäin muokata, ja ne julkaistaan &nbsp;vasta kun ne on vertaisarvioitu riittävän monen asiantuntijan toimesta, mutta teknisesti eikä kustannusmielessä alusta ei ole mikään ongelma.</p><p>Todellinen este ei ole tekninen, vaan nykyisten tieteellisten kustantajien hegemonia - ne toki mielellään pitävät kiinni miljoonistaan. Tiede on kuitenkin monituhatvuotinen projekti, ja nykyisten toimijoiden asema on siinä mittakaavassa ohimenevä ja merkityksetön.</p><p>Jos Suomi haluaa olla edelläkävijä digitaalisessa maailmassa, tässä on eräs loikka jonka se voi tehdä - seuraava Aleksandrian kirjasto voi olla suomalaista perua.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja, joka seisoo jättiläisten hartioilla.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ennenwanhaan poloiset opiskelijat joutuivat istumaan pölyisissä kirjastoissa selaten läpi teoksia, jotka saattoivat liittyä aiheeseen, mutta nykyään lähteet löytyvät tehokkaasti Google Scholarilla. Scholarin (ja vastaavien) myötä tieteen työn tuottavuus nousi moninkertaiseksi verrattuna fyysisiin kirjoihin perustuvaan tieteentekoon.

Tiedon avoimuutta on tarpeen lisätä (HS 7.8.2017) on hyvä pelinavaus siitä, kuinka tiedettä voisi yhä edelleen edistää. Kun vuonna 2008 tein diplomityötäni siitä, kuinka toimiston istumajärjestys ja fyysinen asettelu kannattaa järjestää jotta ohjelmistoprojektit onnistuvat paremmin, jätin huomiomatta kaikki lähteet joita ei scholarilla löydy tai joihin silloisella TKK:lla ei ollut lukuoikeuksia. Nyt joudun surukseni huomaamaan, että mainiota diplomityötäni ei edes löydy Scholarilla, ainoa osuma nimelläni on eräs Metropolian lopputyö, johon minua haastateltiin asiantuntijana.

Maailma ei siis ole valmis - HS nostaa (aiheellisesti) tikunnokkaan 35 miljoonan euron vuotuiset maksut kustantajille, mutta kyse on paljon suuremmasta asiasta: kuinka rakentaa alusta, jossa on kaikki maailman tiede reaaliajassa kaikille julkisena, vertaisarvioituna ja maksuttomana?

Vastaava projekti on jo tehty joidenkin aineiden osalta ensimmäisen ja toiseen asteen tason oppimateriaaleille. Khan Academylla voisi aivan hyvin korvata valtaosa Suomessa käytetyistä matematiikan, fysiikan ja kemian oppikirjoista. Loppuisi vihdoin niilläkin rahastus.

Tieteen osalta historiassa hieman vastaava harjoitus tehtiin 300 eaa, Aleksandrian kirjastossa (Wikipedia):

"Ptolemaios III:n määräyksestä kaikki kaupungissa vierailleet joutuivat luovuttamaan kaikki omistuksessaan olleet kirjat kopioitaviksi kirjaston kirjureille. Alkuperäiset kappaleet laitettiin kirjastoon, ja kopiot annettiin niiden alkuperäisille omistajille."

On triviaalia rakentaa globaali ja julkinen alusta, jossa kuka tahansa voisi julkaista tieteellisiä artikkeleitä. Oman Wikipedian polkaisee pystyyn käytännössä nollakuluilla tunnissa jos taitoa riittää. Tieteellinen julkaisualusta tarvitsisi toki erilaisen lähestymistavan, niin että artikkeleja ei voi jälkeenpäin muokata, ja ne julkaistaan  vasta kun ne on vertaisarvioitu riittävän monen asiantuntijan toimesta, mutta teknisesti eikä kustannusmielessä alusta ei ole mikään ongelma.

Todellinen este ei ole tekninen, vaan nykyisten tieteellisten kustantajien hegemonia - ne toki mielellään pitävät kiinni miljoonistaan. Tiede on kuitenkin monituhatvuotinen projekti, ja nykyisten toimijoiden asema on siinä mittakaavassa ohimenevä ja merkityksetön.

Jos Suomi haluaa olla edelläkävijä digitaalisessa maailmassa, tässä on eräs loikka jonka se voi tehdä - seuraava Aleksandrian kirjasto voi olla suomalaista perua. 

 

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja, joka seisoo jättiläisten hartioilla.

]]>
3 http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241008-tiede-hyotyisi-avoimesta-ja-neutraalista-julkaisualustasta#comments Aleksandrian kirjasto Avoimuus Tieteellinen metodi Mon, 07 Aug 2017 13:39:33 +0000 Amos Ahola http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241008-tiede-hyotyisi-avoimesta-ja-neutraalista-julkaisualustasta
Avoimuus, luottamuksen avain http://freethinking.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237777-avoimuus-luottamuksen-avain <p>&nbsp;</p><p>Mikä muutti Tuomisen päätöksen olla julkaisematta, hallinto-oikeuden päätöksen mukaisesti ensin&nbsp;näitä poikkeuksellisten liiketoimien julkistamista ja myöhemmin sähköpostien. Painostettiinko vai katsoiko, että lakipykäliä on tarkasteltava sillä silmällä, ettei niitä voi julkistaa. Tällöinhän hänen olisi pitänyt informoida ratkaisuun johtaneet syyt myös julkisesti.</p><p>Finanssivalvontaa on aikaisemmin epäilty, juuri eläkevakuutusyhtiöiden sanoisinko hellällä otteella käsittelemisestä. Mutta ilmeisesti voimme vahvasti epäillä siihen olevan syynä, nämä hyväveliverkostot, jossa kaveria ei saa kiusata.</p><p>&rdquo; Finanssivalvonnan johtaja toimii viraston päällikkönä. Hänen virkakautensa kestää viisi vuotta, ja hänet nimittää virkaansa eduskunnan pankkivaltuusto.&rdquo;</p><p><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Finanssivalvonta">https://fi.wikipedia.org/wiki/Finanssivalvonta</a></p><p>Pankkivaltuutetut, kansanedustajat:</p><p>puheenjohtaja Matti Vanhanen, kesk.<br />varapuheenjohtaja&nbsp;Pentti Oinonen, ps.</p><p>Antti Kaikkonen, kesk.<br />Seppo Kääriäinen, kesk.<br />Kalle Jokinen, kok.<br />Jutta Urpilainen, sd.<br />Pia Viitanen, sd.<br />Ville Vähämäki, ps.<br />Ben Zyskowicz, kok.&nbsp;</p><p>Päivitetty 18.5.2017</p><p>&nbsp;</p><p>Ja edellinen pankkivaltuusto oli</p><p>&nbsp;</p><p>Pankkivaltuusto kokoonpano 30.6.2011-</p><ul><li>Ben Zyskowicz, puheenjohtaja</li><li>Pirkko Ruohonen-Lerner, varapuheenjohtaja</li><li>Mari Kiviniemi, jäsen</li><li>Jouni Backman, jäsen</li><li>Timo Kalli, jäsen</li><li>Marjo Matikainen-Kallström, jäsen</li><li>Lea Mäkipää, jäsen</li><li>Jan Vapaavuori, jäsen</li><li>Pia Viitanen, jäsen</li></ul><p>&nbsp;</p><p>Tavallinen kansalainen joutuu hartaasti miettimään sitä minkälaisista tekosista, virheistä sinua tai muita varsinkin paremmassa asemassa olevia käsitellään vääränlaisten ratkaisujen tekemisissä. Ja kyllä vahvasti näkemykseni urautuu sille kannalle, että mitä suurempi virhe parempiosaisen tekemänä sitä vähemmällä virheen tekijä pääsee, ellei kyse ole jo katastrofaalisesta virheestä. Pienemmistä, jotka voivat johtua pelkästään siitä, että esimerkiksi valintaa tehdessä kahdesta vaihtoehdosta, ei ole informoitu tarpeeksi näkyvästi valinta hetkellä valintojen vaikutusten seuraamuksista. Ja valinnat voivat kuitenkin henkilökohtaisesti olla sellaisia, että niissä ei voi järjellisesti tehdä muuta ratkaisua, joka jälkikäteen osoittautuu vääräksi ja jota ei voi perua, eikä edes pyytää anteeksi. Kaikista muista voi pyytää anteeksi ja ne siunataan sillä anteeksiannolla, ellei ole mahdollisuutta enää korjata tekemisiään.</p><p>&nbsp;</p><p>Finanssivalvonta on julkinen laitos, joka aloitti vuonna 2009 ja sitä valvoo eduskunnan pankkivaltuusto.</p><p><a href="https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/toimielimet/Sivut/default.aspx">https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/toimielimet/Sivut/default.aspx</a></p><p>&nbsp;</p><p>Eli siellä on myös meidän valitsemia päättäjiä, jotka ovat valitsemassa keitä johtokuntaan ja johtoryhmään kuuluu.</p><p>&nbsp;</p><p>Onko luottamus sellaista kauppatavaraa, jota arvostetaan tai ei arvosteta ollenkaan. Sillä ei ole enää väliä kuinka luottamus ansaitaan sen jälkeen se on vain kaupan. Luottamuksen yksi perustekijä on avoimuus ja kuinka sitä käytetään. Jos sitä avoimuutta ei pystytä tuomaan säädetyllä tavalla esille, ei sitä luottamusta voida ansaita kuin vain rajoitetusti.</p><p><a href="http://www.hs.fi/talous/art-2000005234850.html">http://www.hs.fi/talous/art-2000005234850.html</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Mikä muutti Tuomisen päätöksen olla julkaisematta, hallinto-oikeuden päätöksen mukaisesti ensin näitä poikkeuksellisten liiketoimien julkistamista ja myöhemmin sähköpostien. Painostettiinko vai katsoiko, että lakipykäliä on tarkasteltava sillä silmällä, ettei niitä voi julkistaa. Tällöinhän hänen olisi pitänyt informoida ratkaisuun johtaneet syyt myös julkisesti.

Finanssivalvontaa on aikaisemmin epäilty, juuri eläkevakuutusyhtiöiden sanoisinko hellällä otteella käsittelemisestä. Mutta ilmeisesti voimme vahvasti epäillä siihen olevan syynä, nämä hyväveliverkostot, jossa kaveria ei saa kiusata.

” Finanssivalvonnan johtaja toimii viraston päällikkönä. Hänen virkakautensa kestää viisi vuotta, ja hänet nimittää virkaansa eduskunnan pankkivaltuusto.”

https://fi.wikipedia.org/wiki/Finanssivalvonta

Pankkivaltuutetut, kansanedustajat:

puheenjohtaja Matti Vanhanen, kesk.
varapuheenjohtaja Pentti Oinonen, ps.

Antti Kaikkonen, kesk.
Seppo Kääriäinen, kesk.
Kalle Jokinen, kok.
Jutta Urpilainen, sd.
Pia Viitanen, sd.
Ville Vähämäki, ps.
Ben Zyskowicz, kok. 

Päivitetty 18.5.2017

 

Ja edellinen pankkivaltuusto oli

 

Pankkivaltuusto kokoonpano 30.6.2011-

  • Ben Zyskowicz, puheenjohtaja
  • Pirkko Ruohonen-Lerner, varapuheenjohtaja
  • Mari Kiviniemi, jäsen
  • Jouni Backman, jäsen
  • Timo Kalli, jäsen
  • Marjo Matikainen-Kallström, jäsen
  • Lea Mäkipää, jäsen
  • Jan Vapaavuori, jäsen
  • Pia Viitanen, jäsen

 

Tavallinen kansalainen joutuu hartaasti miettimään sitä minkälaisista tekosista, virheistä sinua tai muita varsinkin paremmassa asemassa olevia käsitellään vääränlaisten ratkaisujen tekemisissä. Ja kyllä vahvasti näkemykseni urautuu sille kannalle, että mitä suurempi virhe parempiosaisen tekemänä sitä vähemmällä virheen tekijä pääsee, ellei kyse ole jo katastrofaalisesta virheestä. Pienemmistä, jotka voivat johtua pelkästään siitä, että esimerkiksi valintaa tehdessä kahdesta vaihtoehdosta, ei ole informoitu tarpeeksi näkyvästi valinta hetkellä valintojen vaikutusten seuraamuksista. Ja valinnat voivat kuitenkin henkilökohtaisesti olla sellaisia, että niissä ei voi järjellisesti tehdä muuta ratkaisua, joka jälkikäteen osoittautuu vääräksi ja jota ei voi perua, eikä edes pyytää anteeksi. Kaikista muista voi pyytää anteeksi ja ne siunataan sillä anteeksiannolla, ellei ole mahdollisuutta enää korjata tekemisiään.

 

Finanssivalvonta on julkinen laitos, joka aloitti vuonna 2009 ja sitä valvoo eduskunnan pankkivaltuusto.

https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/toimielimet/Sivut/default.aspx

 

Eli siellä on myös meidän valitsemia päättäjiä, jotka ovat valitsemassa keitä johtokuntaan ja johtoryhmään kuuluu.

 

Onko luottamus sellaista kauppatavaraa, jota arvostetaan tai ei arvosteta ollenkaan. Sillä ei ole enää väliä kuinka luottamus ansaitaan sen jälkeen se on vain kaupan. Luottamuksen yksi perustekijä on avoimuus ja kuinka sitä käytetään. Jos sitä avoimuutta ei pystytä tuomaan säädetyllä tavalla esille, ei sitä luottamusta voida ansaita kuin vain rajoitetusti.

http://www.hs.fi/talous/art-2000005234850.html

]]>
0 http://freethinking.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237777-avoimuus-luottamuksen-avain#comments Avoimuus Luottamus Thu, 01 Jun 2017 13:18:02 +0000 Jukka Heikkinen http://freethinking.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237777-avoimuus-luottamuksen-avain
Kyseenalaiset päätökset vaarantavat Pispalan suojelun http://tiinamalinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235160-kyseenalaiset-paatokset-vaarantavat-pispalan-suojelun <p>Tietooni on tuotu tapahtumaketju, joka herättää vakavia kysymyksiä yhdenvertaisuudesta, avoimuudesta ja taustalla vaikuttavista syistä. Pidän huolestuttavana myös tapaa, jolla asia on tullut minun tietooni. Kuulin siitä nimittäin kaupungin työntekijöiltä, jotka eivät halunneet tuoda sitä julkisuuteen omilla nimillään, sillä pelkäsivät uransa puolesta. Viranomaisia ja toimihenkilöitä oli heidän mukaansa nimenomaisesti kielletty puhumasta koko jupakasta ennen vaaleja. Kuitenkin kyse on täysin julkisista asiakirjoista, eikä asiassa pitäisi olla mitään salassapitovelvollisuutta aiheuttavaa.</p><p>Seuraava teksti on varsin pitkä ja perusteellinen sekä herättää erittäin vakavia kysymyksiä avoimuudesta, yhdenvertaisuudesta ja taustalla mahdollisesti vaikuttavista syistä. Koska kaikki eivät koko tekstiä varmastikaan jaksa lukea, aluksi on paikallaan tiivistää tapahtunut:</p><ol><li>Tampereen kaavoitustoimi valmisteli Pispalan suojeluun tähtäävää asemakaavaa kymmenen vuotta. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaavat Ylä-Pispalan osalta viime vuonna.</li><li>Kokoomuslainen kaupunginvaltuutettu, joka omistaa kaava-alueella tontin, jätti Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen valituksen, jossa vaati kaavan kumoamista ja palauttamista uuteen käsittelyyn.</li><li>Oikeus teki poikkeuksellisen ja varsin selvästi lainvastaisen päätöksen muuttamalla kaavaa samaisen tontin osalta ilman Tampereen kaupungin suostumusta. Oikeudella ei ole lain mukaan valtaa tehdä sisällöllisiä muutoksia kaavoihin, vaan ainoastaan teknisiä korjauksia.</li><li>Normaalisti jos hallinto-oikeus hyväksyy valitukset, kaava palautetaan takaisin kaupungille valmisteltavaksi, jolloin kaikki osapuolet voivat tasaveroisesti vaikuttaa siihen. Tässä tapauksessa se astui saman tien voimaan, kuten tavallisesti kävisi ainoastaan teknisten korjausten tapauksessa.</li><li>Kaupungin lakimies laati päätöksestä valituksen korkeimmalle hallinto-oikeudelle.</li><li>Kaupunki jätti kuitenkin valituksen lähettämättä poliittisista syistä: niinikään kokoomuslainen pormestari kieltäytyi esittelemästä kaupunginhallitukselle lakimiehen laatimaa valitusta.</li><li>Voimaan jäänyt päätös asettaa ennakkotapauksen, jonka takia koko suojeluprosessin jatko on vaarassa. Jos suojelu kerran on vapaaehtoista, miksi kukaan muukaan siihen suostuisi?</li></ol><p>&nbsp;</p><p><strong>Pitkällinen mutta aluksi tavallinen prosessi</strong></p><p>Tampereella pyritään suojelemaan hyvin säilyneitä aluekokonaisuuksia asemakaavoilla. Pispala kuuluu Museoviraston ylläpitämään inventointiin <a href="http://www.rky.fi/read/asp/r_default.aspx">valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä</a>, ja sen kulttuurihistoriallisten arvojen säilyttämiseksi on tehty työtä jo pitkään. Vuonna 2007 aloitettiin laatimaan <a href="http://www.tampere.fi/asuminen-ja-ymparisto/kaavoitus/asemakaavoitus/pispala.html">suojelukaavoja</a>, joista ensimmäiset kaksi hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 15.2.2016.</p><p>Vaikka kuulemisprosessi pyrkii ehkäisemään valitusten tarvetta, tavanomaista on että sellaisia merkittävimmissä kaavoitusasioissa kuitenkin tulee. Tontin omistajat kokevat suojelupäätökset usein taloudellisina rasitteina, jotka estävät rakentamasta tontille vaikkapa tuottoisampaa kerrostaloa. Tässäkin tapauksessa molemmista kaavoista valitettiin Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen.</p><p>Kaavasta numero 8257 valitti kolme henkilöä, joista kaksi sattuu istumaan tämänhetkisessä kaupunginvaltuustossa. Toinen heistä oli kokoomuslainen Antti Ivanoff, joka <a href="http://www.tiinamalinen.fi/wp-content/uploads/01-_Valitus_Ivanoff.pdf">valituksessaan</a> vaatii, että kaupunginvaltuuston päätös on kumottava ja asia palautettava uudelleen käsiteltäväksi. Toinen puolestaan oli alun perin perussuomalaisten listalta valittu mutta sittemmin Vaihtoehto Tampere -valtuustoryhmään liittynyt Aarne Raevaara.</p><p>Valtuutettu Ivanoff omistaa kaava-alueella 8257 tontin 1317-3, jolla sijaitsevan yhden ulkorakennuksen suojelumerkinnän srp-2 Hämeenlinnan hallinto-oikeus kumosi päätöksellään 7.2.2017. Merkittävää asiassa on se, että oikeus on vahvistanut asemakaavan muilta osin, mutta kumonnut sen tämän yhden talousrakennuksen osalta. Tätä valittaja ei edes pyytänyt, vaan esitti muiden valittajien tavoin kaavan kumoamista ja palauttamista uudelleen valmisteltavaksi. Muiden valituksia ei tutkittu.</p><p>Maakuntamuseon 29.10.2014 antaman lausunnon mukaan kyseinen ulkohuussin, varaston ja autotallin käsittävä kaksikerroksinen kivirakennus on merkittävä osa erityisen arvokasta rakennettua kokonaisuutta ja edustaa aikansa tiilirunkoisena piharakennuksena harvinaiseksi muuttunutta osaa Pispalan alueen rakennusperintöä. Asiakirjojen perusteella myös Ivanoffin ja Maakuntamuseon käsitykset rakennuksen kunnosta sekä korjauskelpoisuudesta erosivat suuresti.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Hallinto-oikeus ylittää toimivaltansa</strong></p><p>Hallinto-oikeus päätyi <a href="http://www.tiinamalinen.fi/wp-content/uploads/03_HO_paatos.pdf">ratkaisussaan</a> siihen, että kunta ei ollut rikkonut lakia kaavoitusprosessissa eikä asemakaava sinällään ollut muutenkaan lainvastainen. Kuitenkin oikeus päätti, että asemakaavan suojelumääräys pitää valittajan ulkorakennuksen osalta poistaa. Kaiken lisäksi hallinto-oikeus säilytti kaavassa kuitenkin valittajan korvaukseksi saaman lisärakennusoikeuden. Päätös ei ole missään linjassa lainsäädännön tai oikeuksien aiempien päätösten kanssa, vaan sen laintulkinta vaikuttaa kyseenalaiselta.</p><p>Hallinto-oikeus puuttuu selvästi yksityiskohtaisesti kaavan suunnitteluun ja laadintaan poistamalla yhden tontin osalta suojelukaavasta suojelumerkinnän, vaikka aivan samoja arvokkaan pihapiirin suojelemiseksi annettuja rakennussuojelumerkintöjä on kaavassa yksitoista kappaletta eli yhteensä 34 prosenttia kaikista kiinteistöistä. Asemakaava tulee voimaan hallinto-oikeuden päätöksellä, mikä tarkoittaa ettei sitä enää aseteta nähtäville eikä siitä voi enää valittaa. Näin ollen muut osalliset eivät ole voineet vaikuttaa lopullisen kaavapäätöksen syntyyn kokonaisuudessaan.</p><p>Hallinto-oikeuden loppujohtopäätöksissä todetaan lainmukaisesta menettelystä (s. 17):</p><p><em>&rdquo;Kunnalla on itsehallintonsa puitteissa oikeus päättää millainen kaava alueelle laaditaan. Hallinto-oikeus voi tutkia valituksista ainoastaan kaavan lainmukaisuutta koskevat valitusperusteet. Valtuuston hyväksymää lainmukaista kaavaa ei voida kumota sillä perusteella, että valittajan käsityksen mukaan alueelle olisi tarkoituksenmukaisempaa laatia osin toisenlainen kaava.&rdquo;</em></p><p>Ristiriitaiseksi tämän tekee se, että oikeus puuttui poikkeuksellisesti kaavan varsinaiseen sisältöön kumoamalla kaavapäätöksen osittain. Samalla se kuitenkin totesi kaupunginvaltuuston päätöksen olleen kaavoitukselle asetettujen tavoitteiden mukainen ja asemakaavan muutos täyttää asemakaavan sisältövaatimukset valituksissa mainituilta osin eikä päätös ole muutoinkaan lainvastainen.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Politiikka esti kaupungin edun puolustamisen</strong></p><p>Luonnollisesti kaupungin kaavoitusviranomainen aikoi valittaa päätöksen lainvastaisuuksista korkeimpaan hallinto-oikeuteen, ja kaupungin lakimies laati <a href="http://www.tiinamalinen.fi/wp-content/uploads/04_Kunnan_valitus_KHOlle.pdf">valituksen</a>, jossa vaati hallinto-oikeuden päätöksen kumoamista Ivanoffin tontin osalta. Valitustekstin mukaan (lihavoinnit minun):</p><p><em>&rdquo;Maankäyttö- ja rakennuslain 203&sect;:n mukaan muutoksenhakuviranomainen (HHO) voi tehdä ainoastaan kaavaan <strong>oikaisuluonteisia korjauksia</strong>. Hallituksen esityksen (HE 1998/101) pykälää koskevien yksityiskohtaisten perusteluiden mukaan tällaiset korjaukset olisivat lähinnä <strong>teknisiä</strong>, eikä muutoksenhakuviranomaisella olisi mahdollisuutta tehdä kaavaan vähäisiäkään muutoksia. <strong>Hallinto-oikeuden päätöksessä ei ole suojelumerkinnän poistamisen osalta ollut kyse oikaisuluonteisesta korjauksesta.</strong></em></p><p><em>Saman pykälän mukaan muutoksenhakuviranomainen voi <strong>kunnan suostumuksella</strong> tehdä kaavaan myös <strong>vähäisiä tarkistuksia</strong>, jos tarkistuksilla ei ole vaikutuksia muiden kuin siihen suostuneiden etuun tai oikeuteen. <strong>HHO:n päätöksessä ei ole suojelumerkinnän poistamisen osalta ollut kyse tällaisesta vähäisestä tarkistuksesta, koska kunnan suostumusta suojelumerkinnän poistamiseksi ei ole ollut.</strong>&rdquo;</em></p><p>Muodollisesti valittajana tällaisissa tapauksissa toimii kuitenkin kaupunginhallitus, jonka nimissä valitus siis nytkin laadittiin. Valitusta ei kuitenkaan koskaan esitelty kaupunginhallituksessa, vaikka esittelijänä toimivalle pormestari Anna-Kaisa Ikoselle (kok.) asia esiteltiin peräti kahdesti. Sen sijaan Ikonen esitteli hallitukselle oman esityksensä jättää asia sikseen, vaikka ainakaan <a href="http://www.tiinamalinen.fi/wp-content/uploads/Tam1712773_57.jpg">pöytäkirjan</a> perusteella asiaa ei perustella mitenkään. Näin ollen kaupunki ei valittanut, vaan tyytyi hallinto-oikeuden päätökseen. Pormestari on käytännössä estänyt viranomaista toimimasta siten kuin laki määrää, eli kaikkia yhdenvertaisesti kohdellen. Tämä ei palvele demokraattista päätöksentekoa, ja vaikeuttaa huomattavasti seuraavien Pispalan suojelukaavojen laadintaa ja täytäntöönpanoa.</p><p>Hallinto-oikeuden tekemä yksittäinen asemakaavamääräyksen poisto vaikuttaa pikkujutulta, mutta kyseessä ovat lopulta paljon isommat asiat. Kaavalle asetetut kulttuuriympäristön säilymisen tavoitteet koskevat koko kaava-aluetta. Ivanoffin tontin pihapiiri oli arvotettu ykkösluokkaan kuuluvaksi arvokkaaksi pihapiiriksi, jolle oli osoitettu asemakaavassa suojelumerkintä sk-piha, jossa kohtuullisia toimenpiteitä sallitaan, mutta uudisrakentamista tulisi välttää. Kaavoittaja oli jo lieventänyt suojelumerkintää srp-1:stä srp-2:een. Arvokkaimmille tonteille oli annettu myös porkkanana ylimääräistä rakennusoikeutta, jotta suojelu toteutuisi. Suojelumerkinnät perustuvat selvityksiin ja tapauskohtaiseen harkintaan. Rakennuksia voi kunnostaa ja käyttää käyttötarkoituksen mukaisella tavalla.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>No mitä väliä jos yksi kaava vähän muuttui?</strong></p><p>Valituksen jättämättömyys korkeimpaan hallinto-oikeuteen saa aikaan varsin ikävän salaliittohenkisiä pohdiskeluita siitä, onko taustalla nimenomaan pidemmän aikavälin suunnitelma, jossa olennaisena osana on sopivan päätöksen saaminen hallinto-oikeudelta ja sitten valittamatta jättäminen. Hallinto-oikeuden ratkaisuilla on ennakkopäätöksenomainen asema. Tällainen päätös, josta ei edes valiteta, nävertää koko järjestelmän perustuksia.</p><p>Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen voimassa on asemakaava, joka ei ole käynyt läpi lain vaatimaa prosessia osallistumisineen, lausuntoineen ja nähtävilläoloineen. Siis sitä samaa prosessia, jonka toteutumista hallinto-oikeuden olisi nimenomaan tarkoitus valvoa.</p><p>Seuraavat Pispalan suojelukaavat tulevat olemaan likipitäen mahdottomia toteuttaa, koska nyt meillä on ennakkotapaus, että ei tarvitse suojella, jos ei vaan halua. Mikäli oikeus on kerran todennut, että suojelupäätös oli väärä, niin miksei se saman tien edellyttänyt uutta asemakaavaa, jossa samat päätökset poistetaan muiltakin pispalalaisilta? Näin siis tietysti, mikäli kansalaisia kohdellaan tasavertaisesti lain edessä.</p><p>&nbsp;</p><p><a href="http://www.tiinamalinen.fi/wp-content/uploads/01-_Valitus_Ivanoff.pdf">Ivanoffin valitus hallinto-oikeudelle</a><br /><a href="http://www.tiinamalinen.fi/wp-content/uploads/02_HO_lausuntopyynto_kunnalle.pdf">Lausuntopyyntö Tampereen kaupungille</a><br /><a href="http://www.tiinamalinen.fi/wp-content/uploads/03_HO_paatos.pdf">Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös</a><br /><a href="http://www.tiinamalinen.fi/wp-content/uploads/04_Kunnan_valitus_KHOlle.pdf">Kaupungin valitus korkeimmalle halinto-oikeudelle</a><br /><a href="http://www.tiinamalinen.fi/wp-content/uploads/Tam1712773_57.jpg">Kaupunginhallituksen päätös</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tietooni on tuotu tapahtumaketju, joka herättää vakavia kysymyksiä yhdenvertaisuudesta, avoimuudesta ja taustalla vaikuttavista syistä. Pidän huolestuttavana myös tapaa, jolla asia on tullut minun tietooni. Kuulin siitä nimittäin kaupungin työntekijöiltä, jotka eivät halunneet tuoda sitä julkisuuteen omilla nimillään, sillä pelkäsivät uransa puolesta. Viranomaisia ja toimihenkilöitä oli heidän mukaansa nimenomaisesti kielletty puhumasta koko jupakasta ennen vaaleja. Kuitenkin kyse on täysin julkisista asiakirjoista, eikä asiassa pitäisi olla mitään salassapitovelvollisuutta aiheuttavaa.

Seuraava teksti on varsin pitkä ja perusteellinen sekä herättää erittäin vakavia kysymyksiä avoimuudesta, yhdenvertaisuudesta ja taustalla mahdollisesti vaikuttavista syistä. Koska kaikki eivät koko tekstiä varmastikaan jaksa lukea, aluksi on paikallaan tiivistää tapahtunut:

  1. Tampereen kaavoitustoimi valmisteli Pispalan suojeluun tähtäävää asemakaavaa kymmenen vuotta. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaavat Ylä-Pispalan osalta viime vuonna.
  2. Kokoomuslainen kaupunginvaltuutettu, joka omistaa kaava-alueella tontin, jätti Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen valituksen, jossa vaati kaavan kumoamista ja palauttamista uuteen käsittelyyn.
  3. Oikeus teki poikkeuksellisen ja varsin selvästi lainvastaisen päätöksen muuttamalla kaavaa samaisen tontin osalta ilman Tampereen kaupungin suostumusta. Oikeudella ei ole lain mukaan valtaa tehdä sisällöllisiä muutoksia kaavoihin, vaan ainoastaan teknisiä korjauksia.
  4. Normaalisti jos hallinto-oikeus hyväksyy valitukset, kaava palautetaan takaisin kaupungille valmisteltavaksi, jolloin kaikki osapuolet voivat tasaveroisesti vaikuttaa siihen. Tässä tapauksessa se astui saman tien voimaan, kuten tavallisesti kävisi ainoastaan teknisten korjausten tapauksessa.
  5. Kaupungin lakimies laati päätöksestä valituksen korkeimmalle hallinto-oikeudelle.
  6. Kaupunki jätti kuitenkin valituksen lähettämättä poliittisista syistä: niinikään kokoomuslainen pormestari kieltäytyi esittelemästä kaupunginhallitukselle lakimiehen laatimaa valitusta.
  7. Voimaan jäänyt päätös asettaa ennakkotapauksen, jonka takia koko suojeluprosessin jatko on vaarassa. Jos suojelu kerran on vapaaehtoista, miksi kukaan muukaan siihen suostuisi?

 

Pitkällinen mutta aluksi tavallinen prosessi

Tampereella pyritään suojelemaan hyvin säilyneitä aluekokonaisuuksia asemakaavoilla. Pispala kuuluu Museoviraston ylläpitämään inventointiin valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä, ja sen kulttuurihistoriallisten arvojen säilyttämiseksi on tehty työtä jo pitkään. Vuonna 2007 aloitettiin laatimaan suojelukaavoja, joista ensimmäiset kaksi hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 15.2.2016.

Vaikka kuulemisprosessi pyrkii ehkäisemään valitusten tarvetta, tavanomaista on että sellaisia merkittävimmissä kaavoitusasioissa kuitenkin tulee. Tontin omistajat kokevat suojelupäätökset usein taloudellisina rasitteina, jotka estävät rakentamasta tontille vaikkapa tuottoisampaa kerrostaloa. Tässäkin tapauksessa molemmista kaavoista valitettiin Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen.

Kaavasta numero 8257 valitti kolme henkilöä, joista kaksi sattuu istumaan tämänhetkisessä kaupunginvaltuustossa. Toinen heistä oli kokoomuslainen Antti Ivanoff, joka valituksessaan vaatii, että kaupunginvaltuuston päätös on kumottava ja asia palautettava uudelleen käsiteltäväksi. Toinen puolestaan oli alun perin perussuomalaisten listalta valittu mutta sittemmin Vaihtoehto Tampere -valtuustoryhmään liittynyt Aarne Raevaara.

Valtuutettu Ivanoff omistaa kaava-alueella 8257 tontin 1317-3, jolla sijaitsevan yhden ulkorakennuksen suojelumerkinnän srp-2 Hämeenlinnan hallinto-oikeus kumosi päätöksellään 7.2.2017. Merkittävää asiassa on se, että oikeus on vahvistanut asemakaavan muilta osin, mutta kumonnut sen tämän yhden talousrakennuksen osalta. Tätä valittaja ei edes pyytänyt, vaan esitti muiden valittajien tavoin kaavan kumoamista ja palauttamista uudelleen valmisteltavaksi. Muiden valituksia ei tutkittu.

Maakuntamuseon 29.10.2014 antaman lausunnon mukaan kyseinen ulkohuussin, varaston ja autotallin käsittävä kaksikerroksinen kivirakennus on merkittävä osa erityisen arvokasta rakennettua kokonaisuutta ja edustaa aikansa tiilirunkoisena piharakennuksena harvinaiseksi muuttunutta osaa Pispalan alueen rakennusperintöä. Asiakirjojen perusteella myös Ivanoffin ja Maakuntamuseon käsitykset rakennuksen kunnosta sekä korjauskelpoisuudesta erosivat suuresti.

 

Hallinto-oikeus ylittää toimivaltansa

Hallinto-oikeus päätyi ratkaisussaan siihen, että kunta ei ollut rikkonut lakia kaavoitusprosessissa eikä asemakaava sinällään ollut muutenkaan lainvastainen. Kuitenkin oikeus päätti, että asemakaavan suojelumääräys pitää valittajan ulkorakennuksen osalta poistaa. Kaiken lisäksi hallinto-oikeus säilytti kaavassa kuitenkin valittajan korvaukseksi saaman lisärakennusoikeuden. Päätös ei ole missään linjassa lainsäädännön tai oikeuksien aiempien päätösten kanssa, vaan sen laintulkinta vaikuttaa kyseenalaiselta.

Hallinto-oikeus puuttuu selvästi yksityiskohtaisesti kaavan suunnitteluun ja laadintaan poistamalla yhden tontin osalta suojelukaavasta suojelumerkinnän, vaikka aivan samoja arvokkaan pihapiirin suojelemiseksi annettuja rakennussuojelumerkintöjä on kaavassa yksitoista kappaletta eli yhteensä 34 prosenttia kaikista kiinteistöistä. Asemakaava tulee voimaan hallinto-oikeuden päätöksellä, mikä tarkoittaa ettei sitä enää aseteta nähtäville eikä siitä voi enää valittaa. Näin ollen muut osalliset eivät ole voineet vaikuttaa lopullisen kaavapäätöksen syntyyn kokonaisuudessaan.

Hallinto-oikeuden loppujohtopäätöksissä todetaan lainmukaisesta menettelystä (s. 17):

”Kunnalla on itsehallintonsa puitteissa oikeus päättää millainen kaava alueelle laaditaan. Hallinto-oikeus voi tutkia valituksista ainoastaan kaavan lainmukaisuutta koskevat valitusperusteet. Valtuuston hyväksymää lainmukaista kaavaa ei voida kumota sillä perusteella, että valittajan käsityksen mukaan alueelle olisi tarkoituksenmukaisempaa laatia osin toisenlainen kaava.”

Ristiriitaiseksi tämän tekee se, että oikeus puuttui poikkeuksellisesti kaavan varsinaiseen sisältöön kumoamalla kaavapäätöksen osittain. Samalla se kuitenkin totesi kaupunginvaltuuston päätöksen olleen kaavoitukselle asetettujen tavoitteiden mukainen ja asemakaavan muutos täyttää asemakaavan sisältövaatimukset valituksissa mainituilta osin eikä päätös ole muutoinkaan lainvastainen.

 

Politiikka esti kaupungin edun puolustamisen

Luonnollisesti kaupungin kaavoitusviranomainen aikoi valittaa päätöksen lainvastaisuuksista korkeimpaan hallinto-oikeuteen, ja kaupungin lakimies laati valituksen, jossa vaati hallinto-oikeuden päätöksen kumoamista Ivanoffin tontin osalta. Valitustekstin mukaan (lihavoinnit minun):

”Maankäyttö- ja rakennuslain 203§:n mukaan muutoksenhakuviranomainen (HHO) voi tehdä ainoastaan kaavaan oikaisuluonteisia korjauksia. Hallituksen esityksen (HE 1998/101) pykälää koskevien yksityiskohtaisten perusteluiden mukaan tällaiset korjaukset olisivat lähinnä teknisiä, eikä muutoksenhakuviranomaisella olisi mahdollisuutta tehdä kaavaan vähäisiäkään muutoksia. Hallinto-oikeuden päätöksessä ei ole suojelumerkinnän poistamisen osalta ollut kyse oikaisuluonteisesta korjauksesta.

Saman pykälän mukaan muutoksenhakuviranomainen voi kunnan suostumuksella tehdä kaavaan myös vähäisiä tarkistuksia, jos tarkistuksilla ei ole vaikutuksia muiden kuin siihen suostuneiden etuun tai oikeuteen. HHO:n päätöksessä ei ole suojelumerkinnän poistamisen osalta ollut kyse tällaisesta vähäisestä tarkistuksesta, koska kunnan suostumusta suojelumerkinnän poistamiseksi ei ole ollut.

Muodollisesti valittajana tällaisissa tapauksissa toimii kuitenkin kaupunginhallitus, jonka nimissä valitus siis nytkin laadittiin. Valitusta ei kuitenkaan koskaan esitelty kaupunginhallituksessa, vaikka esittelijänä toimivalle pormestari Anna-Kaisa Ikoselle (kok.) asia esiteltiin peräti kahdesti. Sen sijaan Ikonen esitteli hallitukselle oman esityksensä jättää asia sikseen, vaikka ainakaan pöytäkirjan perusteella asiaa ei perustella mitenkään. Näin ollen kaupunki ei valittanut, vaan tyytyi hallinto-oikeuden päätökseen. Pormestari on käytännössä estänyt viranomaista toimimasta siten kuin laki määrää, eli kaikkia yhdenvertaisesti kohdellen. Tämä ei palvele demokraattista päätöksentekoa, ja vaikeuttaa huomattavasti seuraavien Pispalan suojelukaavojen laadintaa ja täytäntöönpanoa.

Hallinto-oikeuden tekemä yksittäinen asemakaavamääräyksen poisto vaikuttaa pikkujutulta, mutta kyseessä ovat lopulta paljon isommat asiat. Kaavalle asetetut kulttuuriympäristön säilymisen tavoitteet koskevat koko kaava-aluetta. Ivanoffin tontin pihapiiri oli arvotettu ykkösluokkaan kuuluvaksi arvokkaaksi pihapiiriksi, jolle oli osoitettu asemakaavassa suojelumerkintä sk-piha, jossa kohtuullisia toimenpiteitä sallitaan, mutta uudisrakentamista tulisi välttää. Kaavoittaja oli jo lieventänyt suojelumerkintää srp-1:stä srp-2:een. Arvokkaimmille tonteille oli annettu myös porkkanana ylimääräistä rakennusoikeutta, jotta suojelu toteutuisi. Suojelumerkinnät perustuvat selvityksiin ja tapauskohtaiseen harkintaan. Rakennuksia voi kunnostaa ja käyttää käyttötarkoituksen mukaisella tavalla.

 

No mitä väliä jos yksi kaava vähän muuttui?

Valituksen jättämättömyys korkeimpaan hallinto-oikeuteen saa aikaan varsin ikävän salaliittohenkisiä pohdiskeluita siitä, onko taustalla nimenomaan pidemmän aikavälin suunnitelma, jossa olennaisena osana on sopivan päätöksen saaminen hallinto-oikeudelta ja sitten valittamatta jättäminen. Hallinto-oikeuden ratkaisuilla on ennakkopäätöksenomainen asema. Tällainen päätös, josta ei edes valiteta, nävertää koko järjestelmän perustuksia.

Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen voimassa on asemakaava, joka ei ole käynyt läpi lain vaatimaa prosessia osallistumisineen, lausuntoineen ja nähtävilläoloineen. Siis sitä samaa prosessia, jonka toteutumista hallinto-oikeuden olisi nimenomaan tarkoitus valvoa.

Seuraavat Pispalan suojelukaavat tulevat olemaan likipitäen mahdottomia toteuttaa, koska nyt meillä on ennakkotapaus, että ei tarvitse suojella, jos ei vaan halua. Mikäli oikeus on kerran todennut, että suojelupäätös oli väärä, niin miksei se saman tien edellyttänyt uutta asemakaavaa, jossa samat päätökset poistetaan muiltakin pispalalaisilta? Näin siis tietysti, mikäli kansalaisia kohdellaan tasavertaisesti lain edessä.

 

Ivanoffin valitus hallinto-oikeudelle
Lausuntopyyntö Tampereen kaupungille
Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös
Kaupungin valitus korkeimmalle halinto-oikeudelle
Kaupunginhallituksen päätös

]]>
2 http://tiinamalinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235160-kyseenalaiset-paatokset-vaarantavat-pispalan-suojelun#comments Avoimuus Hallinto-oikeus Kaavoitus Tampere Yhdenvertaisuus Thu, 06 Apr 2017 11:52:16 +0000 Tiina Malinen http://tiinamalinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235160-kyseenalaiset-paatokset-vaarantavat-pispalan-suojelun
Onko avoimuus ja demokratia mielestäsi vain poliitikkojen vappupuheita? http://ollimarkkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234396-onko-avoimuus-ja-demokratia-mielestasi-vain-poliitikkojen-vappupuheita <p>Räjähtäisikö mielesi, mikäli meillä olisi puolue, joka voisi lonkalta ihan konkreettisesti listata ajamiaan asioita demokratian ja avoimuuden edistämiseen?</p><p>Olen ihan vasta jutellut useammankin sellaisen ihmisen kanssa, jotka eivät yksinkertaisesti voineet kuvitella tämmöistä puoluetta. Tällä kertaa joku puolusti piraatteja ja piti meitä nuorten ainoana mahdollisena puolueena. Eräs vastasi tälle kiroillen, että piraatithan on yhden asian puolue ja kertoi äänestävänsä muita.</p><p>Kysyin tarkoittaako tämä avoimuutta vai demokratiaa, jotka ovat isoja teemoja vaaliohjelmassamme. Sieltähän se sitten tuli.</p><hr /><p>&quot;Vai ovat avoimuus ja demokratia päässeet oikein vaaliohjelmaan? Eihän nuo ole kuin täytelauseita vappupuheissa, vai meinaatko että Suomessa olisi oikeasti puolue, joka kampanjoisi avoimmuutta ja demokratiaa vastaan.</p><p>Vähän sama kuin se että vasemmistoliiton puolueohjelmassa olisi keskeisinä arvoina vapaus, veljeys ja tasa-arvo. Hienoja, kannustettavia arvoja, mutta käsitteinä niin abstrakteja ettei niitä voi pitää minään konkreettisena.&quot;</p><hr /><p>Ymmärrän, miksi noita arvoja pidetään sanahelinänä poliitikkojen puheissa. Suhtautumisen liittäminen myös omaan puolueeseeni on helppoa, mikäli ei tunne toimintaamme ja ohjelmaamme.</p><p>Väitän kuitenkin tosissani piraattipuolueen olevan puolue, jolle avoimuus ja demokratia ovat kaikkea muuta kuin abstrakteja täytelauseita vappupuheissa.</p><p>Tässä vaiheessa on varmaan syytä esittää sitä konkretiaa. Ensimmäiseksi esitän bulletpointteja <a href="https://piraattipuolue.fi/politiikka/vaaliohjelmat/">kuntavaaliohjelmastamme</a>.&nbsp;Voit lukea sieltä hieman lisää näistä kohdista.</p><p>&nbsp;</p><p>Yhdessä tehty on avointa hallintoa</p><p>● Kunnanhallituksen ja lautakuntien kokoukset on avattava joka kunnassa.</p><p>● Pöytäkirjat, esityslistat ja liitteet on saatava koneluettavaan muotoon.</p><p>● Asioiden valmistelua ja etenemistä on päästävä seuraamaan helposti avaamalla päätöksentekoprosessit.</p><p>● Julkisuuslain periaatteita on noudatettava myös kunnallisten liikelaitosten ja niiden yhtiöiden toiminnassa, joista kunta omistaa enemmistön.</p><p>&nbsp;</p><p>Yhdessä tehty on hajautettua valtaa</p><p>● Osallistava budjetointi on otettava käyttöön kaupunginosissa tai muulla rajatulla kunnan alueella.</p><p>● Palveluita tulee kehittää yhdessä niiden käyttäjien kanssa.</p><p>● Verovaroilla tuotetun tiedon tulee olla kaikkien vapaasti käytettävissä.</p><p>● Kuntalaisaloitteen tueksi on otettava käyttöön kuntalaiskysymys.</p><p>&nbsp;</p><p>Yhdessä tehty on yhteistyötä</p><p>● Palvelualoite on otettava kokeiluun joka kunnassa.</p><p>● Avoimet rajapinnat ja tietoaineistot mahdollistavat uusia yhdessä tekemisen muotoja.</p><p>● Kilpailutus saadaan paremmaksi paloittelulla ja kehittämällä osto-osaamista.</p><p>● Kannustetaan kolmannen sektorin toimijoita ja paikallisia yrityksiä osallistumistaan kilpailutuksiin pilkkomalla ne pienempiin osiin.</p><p>&nbsp;</p><p>Kohtuullisen selkeitä ja konkreettisia pointteja, jotka avaavat päätöksentekoa kansalaisten silmille tai kehittävät muuten demokratiaa. Vaaliohjelmassamme on toki vielä paljon muutakin, mutta en kopioi kaikkea tähän.</p><p><a href="https://piraattipuolue.fi/politiikka/puolueohjelma/">Puolueohjelmassamme</a> taas on vähän rajumpiakin tavoitteita.&nbsp;Esimerkiksi vaalitavan uudistaminen siirtoäänivaaliksi voisi vaikuttaa tehokkaasti fiilikseen että ääni menee hukkaan ja kaikista eduskuntaryhmistä tukea saanut puoluetukiuudistusehdotuksemme taas kävi jopa eduskunnassa Vihreiden esittämänä viime vaalikauden lopulla.</p><p>Tässä vielä pari hyvää tekstiä avoimuudesta Jyväskyläläiseltä ehdokkaaltamme, puouehallituksen jäseneltä ja Keski-Suomen piiriyhdistyksen puheenjohtajalta Miika Hämyseltä. Ensimmäisessä painotetaan <a href="http://miikahamynen.fi/2016/08/13/avoimuuden-pitaa-olla-proaktiivista-ei-reaktiivista/">avoimuuden vaativan aktiivisuutta</a> ja toisessa perustellaan <a href="http://miikahamynen.fi/2016/11/12/telttakeskusteluja-osa-4-avoin-hallinto/">miksi vaadimme hallinnon avoimuutta</a>, vaikka julkisuuslain mukaan asiakirjat ovat jo julkisia.</p><hr /><p>Jos me olemme yhden asian puolue, niin se on varmaan sitten se avoimuus ja demokratia, mitkä kulkevat aika lailla käsi kädessä. &quot;Ole se muutos, jonka haluat maailmassa nähdä&quot; ja sitä rataa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Räjähtäisikö mielesi, mikäli meillä olisi puolue, joka voisi lonkalta ihan konkreettisesti listata ajamiaan asioita demokratian ja avoimuuden edistämiseen?

Olen ihan vasta jutellut useammankin sellaisen ihmisen kanssa, jotka eivät yksinkertaisesti voineet kuvitella tämmöistä puoluetta. Tällä kertaa joku puolusti piraatteja ja piti meitä nuorten ainoana mahdollisena puolueena. Eräs vastasi tälle kiroillen, että piraatithan on yhden asian puolue ja kertoi äänestävänsä muita.

Kysyin tarkoittaako tämä avoimuutta vai demokratiaa, jotka ovat isoja teemoja vaaliohjelmassamme. Sieltähän se sitten tuli.


"Vai ovat avoimuus ja demokratia päässeet oikein vaaliohjelmaan? Eihän nuo ole kuin täytelauseita vappupuheissa, vai meinaatko että Suomessa olisi oikeasti puolue, joka kampanjoisi avoimmuutta ja demokratiaa vastaan.

Vähän sama kuin se että vasemmistoliiton puolueohjelmassa olisi keskeisinä arvoina vapaus, veljeys ja tasa-arvo. Hienoja, kannustettavia arvoja, mutta käsitteinä niin abstrakteja ettei niitä voi pitää minään konkreettisena."


Ymmärrän, miksi noita arvoja pidetään sanahelinänä poliitikkojen puheissa. Suhtautumisen liittäminen myös omaan puolueeseeni on helppoa, mikäli ei tunne toimintaamme ja ohjelmaamme.

Väitän kuitenkin tosissani piraattipuolueen olevan puolue, jolle avoimuus ja demokratia ovat kaikkea muuta kuin abstrakteja täytelauseita vappupuheissa.

Tässä vaiheessa on varmaan syytä esittää sitä konkretiaa. Ensimmäiseksi esitän bulletpointteja kuntavaaliohjelmastamme. Voit lukea sieltä hieman lisää näistä kohdista.

 

Yhdessä tehty on avointa hallintoa

● Kunnanhallituksen ja lautakuntien kokoukset on avattava joka kunnassa.

● Pöytäkirjat, esityslistat ja liitteet on saatava koneluettavaan muotoon.

● Asioiden valmistelua ja etenemistä on päästävä seuraamaan helposti avaamalla päätöksentekoprosessit.

● Julkisuuslain periaatteita on noudatettava myös kunnallisten liikelaitosten ja niiden yhtiöiden toiminnassa, joista kunta omistaa enemmistön.

 

Yhdessä tehty on hajautettua valtaa

● Osallistava budjetointi on otettava käyttöön kaupunginosissa tai muulla rajatulla kunnan alueella.

● Palveluita tulee kehittää yhdessä niiden käyttäjien kanssa.

● Verovaroilla tuotetun tiedon tulee olla kaikkien vapaasti käytettävissä.

● Kuntalaisaloitteen tueksi on otettava käyttöön kuntalaiskysymys.

 

Yhdessä tehty on yhteistyötä

● Palvelualoite on otettava kokeiluun joka kunnassa.

● Avoimet rajapinnat ja tietoaineistot mahdollistavat uusia yhdessä tekemisen muotoja.

● Kilpailutus saadaan paremmaksi paloittelulla ja kehittämällä osto-osaamista.

● Kannustetaan kolmannen sektorin toimijoita ja paikallisia yrityksiä osallistumistaan kilpailutuksiin pilkkomalla ne pienempiin osiin.

 

Kohtuullisen selkeitä ja konkreettisia pointteja, jotka avaavat päätöksentekoa kansalaisten silmille tai kehittävät muuten demokratiaa. Vaaliohjelmassamme on toki vielä paljon muutakin, mutta en kopioi kaikkea tähän.

Puolueohjelmassamme taas on vähän rajumpiakin tavoitteita. Esimerkiksi vaalitavan uudistaminen siirtoäänivaaliksi voisi vaikuttaa tehokkaasti fiilikseen että ääni menee hukkaan ja kaikista eduskuntaryhmistä tukea saanut puoluetukiuudistusehdotuksemme taas kävi jopa eduskunnassa Vihreiden esittämänä viime vaalikauden lopulla.

Tässä vielä pari hyvää tekstiä avoimuudesta Jyväskyläläiseltä ehdokkaaltamme, puouehallituksen jäseneltä ja Keski-Suomen piiriyhdistyksen puheenjohtajalta Miika Hämyseltä. Ensimmäisessä painotetaan avoimuuden vaativan aktiivisuutta ja toisessa perustellaan miksi vaadimme hallinnon avoimuutta, vaikka julkisuuslain mukaan asiakirjat ovat jo julkisia.


Jos me olemme yhden asian puolue, niin se on varmaan sitten se avoimuus ja demokratia, mitkä kulkevat aika lailla käsi kädessä. "Ole se muutos, jonka haluat maailmassa nähdä" ja sitä rataa.

]]>
2 http://ollimarkkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234396-onko-avoimuus-ja-demokratia-mielestasi-vain-poliitikkojen-vappupuheita#comments Avoimuus Demokratia Hallinto Piraattipuolue Tue, 28 Mar 2017 13:22:39 +0000 Olli Markkanen http://ollimarkkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234396-onko-avoimuus-ja-demokratia-mielestasi-vain-poliitikkojen-vappupuheita
Tutkiva.fi http://villevalkama.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231782-tutkivafi <p>Tutkivajournalismi ei mitä ilmeisimmin tänä päivänä elä Suomessa kulta-aikaansa. Julkista keskustelua seuranneet ovat voineet huomata, kuinka toimittajat kokevat tulevansa vaiennetuksi ammatissaan. Itse kun aloin tutkiskella asiaa hieman tarkemmin, löysin MOT:n sivuilta linkin Tutkiva.fi sivustolle. Tutkiva.fi on tutkivan journalismin yhdistys.<br /><br />21.12.2016 julkaistu tiedote Tutkiva.fi:ssä kertoo mm. seuraavaa:<br /><br />&quot;<em>Tutkivan journalismin yhdistyksellä, Oikeustoimittajat ry:llä, Politiikan toimittajilla ja Taloustoimittajat ry:llä on huoli tutkivan journalismin riippumattomuudesta ja kriittisen journalismin toimintamahdollisuuksista Suomessa.</em>&quot;</p><p>Koko tiedotteen voit lukea osoitteessa <a href="http://www.tutkiva.fi">http://www.tutkiva.fi .</a></p><p>&nbsp;</p><p>Tutkiva.fi:n Facebook sivuilla oli varsin mielenkiintoinen tutkimuksen julkaisu päivänmäärällä 26.4.2016, joka kertoo, että<br /><br /><br />&quot;<em>Toimituksiin kohdistuu taloudellisesti vaikeina aikoina erilaisia paineita.</em></p><p><em>Juttuja on jätetty julkaisematta ulkopuolisen painostuksen jälkeen muista kuin journalistisista syistä 13 %</em></p><p><em>Juttujen sisältöä on muutettu ulkopuolisen painostuksen jälkeen muista kuin journalistisista syistä 27,8 %</em></p><p><em>Toimitus on jättänyt käsittelemättä tai tutkimatta aiheita niiden arkaluontoisuuden takia 29,6 %tutkimus, </em></p><p><em>Paineet eivät ole vaikuttaneet julkaisupäätöksiin 33,3 %</em></p><p><em>Muu 18,5 %</em>&quot;</p><p>Lähde: <a href="https://www.facebook.com/Tutkiva/?fref=ts" title="https://www.facebook.com/Tutkiva/?fref=ts">https://www.facebook.com/Tutkiva/?fref=ts</a></p><p>&nbsp;</p><p>Itselläni on sellainen käsitys, että piakkoin 100-vuotiaan itsenäisen Suomen sananvapaus ei ole ihan niinkään avointa, kuin keskiverto suomalainen uskoo sen olevan.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tutkivajournalismi ei mitä ilmeisimmin tänä päivänä elä Suomessa kulta-aikaansa. Julkista keskustelua seuranneet ovat voineet huomata, kuinka toimittajat kokevat tulevansa vaiennetuksi ammatissaan. Itse kun aloin tutkiskella asiaa hieman tarkemmin, löysin MOT:n sivuilta linkin Tutkiva.fi sivustolle. Tutkiva.fi on tutkivan journalismin yhdistys.

21.12.2016 julkaistu tiedote Tutkiva.fi:ssä kertoo mm. seuraavaa:

"Tutkivan journalismin yhdistyksellä, Oikeustoimittajat ry:llä, Politiikan toimittajilla ja Taloustoimittajat ry:llä on huoli tutkivan journalismin riippumattomuudesta ja kriittisen journalismin toimintamahdollisuuksista Suomessa."

Koko tiedotteen voit lukea osoitteessa http://www.tutkiva.fi .

 

Tutkiva.fi:n Facebook sivuilla oli varsin mielenkiintoinen tutkimuksen julkaisu päivänmäärällä 26.4.2016, joka kertoo, että


"Toimituksiin kohdistuu taloudellisesti vaikeina aikoina erilaisia paineita.

Juttuja on jätetty julkaisematta ulkopuolisen painostuksen jälkeen muista kuin journalistisista syistä 13 %

Juttujen sisältöä on muutettu ulkopuolisen painostuksen jälkeen muista kuin journalistisista syistä 27,8 %

Toimitus on jättänyt käsittelemättä tai tutkimatta aiheita niiden arkaluontoisuuden takia 29,6 %tutkimus,

Paineet eivät ole vaikuttaneet julkaisupäätöksiin 33,3 %

Muu 18,5 %"

Lähde: https://www.facebook.com/Tutkiva/?fref=ts

 

Itselläni on sellainen käsitys, että piakkoin 100-vuotiaan itsenäisen Suomen sananvapaus ei ole ihan niinkään avointa, kuin keskiverto suomalainen uskoo sen olevan.

]]>
6 http://villevalkama.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231782-tutkivafi#comments Avoimuus Sananvapaus Tutkivajournalismi Vaientaminen Yhteiskunta Sun, 19 Feb 2017 15:46:12 +0000 Ville Valkama http://villevalkama.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231782-tutkivafi