Vaalit http://siirimerilinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/134337/all Wed, 10 Oct 2018 18:20:05 +0300 fi Professori Sixten Korkman: - "Trump saattaa joutua vankilaan" http://reijopaunonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262340-professori-sixten-korkman-trump-saattaa-joutua-vankilaan <p>Jyväskylän yliopistolla kuultiin tänään Professori Sixten Korkmanin ja Professori Jukka Pekkarisen pitämä luento - Rahan valta ja hyvinvointivaltion tulevaisuus.</p><ol start="10"></ol><p>Korkmanin ehkä mielenkiintoisin teema keskittyi institutionaalisen politiikan perinteeseen, joka on vahva erityisesti USA:ssa. Taustaa tälle voi Korkmanin mukaan hakea antiikin stoalaisuudesta, jossa ajateltiin ihmisen luonnostaan pyrkivän hyvään. Tämä filosofia kantoi myöhemmin kristinuskoon ja on sitä kautta pohjana vahvalle länsimaiselle institutionaaliselle politiikalle ja yhteiskuntarakenteelle. Tässä näkyy demokratian edut kuten ihmisyys, arvot, päätöksentekokyky ja monet muut yleisesti tunnustetut hyveet.</p><p>Se miksi kaikki valtiot eivät kykene pääsemään irti eriarvoisuudesta johtuu juuri institutionaalisen politiikan puuttumisesta. Tällaisessa valtiossa työn hedelmät vievät korruptio, rosvot tai muut välistävetäjät ja valtion kehityskulku katkeaa. Tästä syystä valtioiden huonovointisuuden syynä ei ole esimerkiksi&nbsp;Ilmastonmuutos vaan se, että maan institutionaalinen politiikka on syystä tai toisesta pirstaloitunut.</p><p>Tähän saakka Korkamin luento oli looginen ja hyvin perusteltu esitys.</p><p>Sitten seurasi kiusallisempi osuus kun keskustelu siirtyi salaliittoteorioihin.</p><p><u><strong>Valtaako <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Uusi_maailmanjärjestys_(salaliittoteoria)">NWO</a> maailman?</strong></u></p><p>Kun yleisöstä esitettiin kysymys, että edistääkö USAn presidentti Donald Trump uuden maailmanjärjestyksen (<a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Uusi_maailmanjärjestys_(salaliittoteoria)">NWO</a>) valtaan tuloa, oli professori Korkmanin vastaus melko suora. - &rdquo;En usko, että Trump pystyy tähän koska USA on perinteisen vahva institutionaalinen valtio. Lisäksi hän voi joutua lähtemään virastaan tai hän joutuu vankilaan. Tämä voi tapahtua jo Yhdysvaltain kongressivaalien tienoilla marraskuussa&rdquo;</p><p><em>Yhdysvaltain <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Yhdysvaltain_kongressivaalit_2018">kongressivaalit 2018</a> järjestetään 6. marraskuuta 2018, jolloin valitaan <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Yhdysvaltain_kongressi">kongressin</a> <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Yhdysvaltain_edustajainhuone">edustajainhuoneen</a> kaikki 435 jäsentä ja hieman yli kolmasosa senaattoreista eli 35 senaattoria <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Yhdysvaltain_senaatti">senaattiin</a>. Kyseessä ovat välivaalit, sillä ne järjestetään presidentin virkakauden puolivälissä. Lisäksi valitaan osavaltio- ja paikallistason lainsäätäjiä kuten kuvernööri 36 osavaltioon ja kolmeen territorioon. (Lähde Wikipedia)</em></p><p>&nbsp;</p><p>Meillä on yleisesti puhuttu hyvinkin paljon ulkopuolisten tahojen, lähinnä Venäjän epäillystä osallistumisesta toisen valtion sisäpolitiikkaan, kuten USAn presidentin vaaleissa.</p><p>Suomessa on herätelty päättäjiä ruususen unesta myös tulevia kotimaan vaaleja ajatellen. Erityisesti meille tärkeiden valtioiden, kuten USAn kohdalla, lienee kuitenkin syytä kysyä, onko epäilyjen nostaminen yleiseen keskusteluun millään tavalla järkevää. Kun tiedustelulait ovat voimassa, viranomaisilla pitäisi olla kohtuu hyvin taustat hallinnassa. Tähän teemaan liittyy myös puolustus- ja turvallisuuspoliittiset seikat. Olemme hyvin pitkälle riippuvaisia USAn tuesta, eikä vähiten asehankintoihin liittyen.</p><p>Samoin talous- ja ulkopolitiikan asiantuntijoiden, kuten professori Korkmanin pitäisi ymmärtää ulostulojensa merkitys. On syytä muistaa, että presidenttiys on myös instituutio. Arvuutteleminen vieraan valtion presidentin mahdollisella vankeustuomiolla ei ole professorin arvolle sopivaa toimintaa. Sillä ei saisi olla mitään merkitystä, onko kyseinen presidentti pirstalepolitiikan, tai perinteisen/vahvan institutionaalisen politiikan tuote.</p><p>Reijo Paunonen</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Jyväskylän yliopistolla kuultiin tänään Professori Sixten Korkmanin ja Professori Jukka Pekkarisen pitämä luento - Rahan valta ja hyvinvointivaltion tulevaisuus.

    Korkmanin ehkä mielenkiintoisin teema keskittyi institutionaalisen politiikan perinteeseen, joka on vahva erityisesti USA:ssa. Taustaa tälle voi Korkmanin mukaan hakea antiikin stoalaisuudesta, jossa ajateltiin ihmisen luonnostaan pyrkivän hyvään. Tämä filosofia kantoi myöhemmin kristinuskoon ja on sitä kautta pohjana vahvalle länsimaiselle institutionaaliselle politiikalle ja yhteiskuntarakenteelle. Tässä näkyy demokratian edut kuten ihmisyys, arvot, päätöksentekokyky ja monet muut yleisesti tunnustetut hyveet.

    Se miksi kaikki valtiot eivät kykene pääsemään irti eriarvoisuudesta johtuu juuri institutionaalisen politiikan puuttumisesta. Tällaisessa valtiossa työn hedelmät vievät korruptio, rosvot tai muut välistävetäjät ja valtion kehityskulku katkeaa. Tästä syystä valtioiden huonovointisuuden syynä ei ole esimerkiksi Ilmastonmuutos vaan se, että maan institutionaalinen politiikka on syystä tai toisesta pirstaloitunut.

    Tähän saakka Korkamin luento oli looginen ja hyvin perusteltu esitys.

    Sitten seurasi kiusallisempi osuus kun keskustelu siirtyi salaliittoteorioihin.

    Valtaako NWO maailman?

    Kun yleisöstä esitettiin kysymys, että edistääkö USAn presidentti Donald Trump uuden maailmanjärjestyksen (NWO) valtaan tuloa, oli professori Korkmanin vastaus melko suora. - ”En usko, että Trump pystyy tähän koska USA on perinteisen vahva institutionaalinen valtio. Lisäksi hän voi joutua lähtemään virastaan tai hän joutuu vankilaan. Tämä voi tapahtua jo Yhdysvaltain kongressivaalien tienoilla marraskuussa”

    Yhdysvaltain kongressivaalit 2018 järjestetään 6. marraskuuta 2018, jolloin valitaan kongressin edustajainhuoneen kaikki 435 jäsentä ja hieman yli kolmasosa senaattoreista eli 35 senaattoria senaattiin. Kyseessä ovat välivaalit, sillä ne järjestetään presidentin virkakauden puolivälissä. Lisäksi valitaan osavaltio- ja paikallistason lainsäätäjiä kuten kuvernööri 36 osavaltioon ja kolmeen territorioon. (Lähde Wikipedia)

     

    Meillä on yleisesti puhuttu hyvinkin paljon ulkopuolisten tahojen, lähinnä Venäjän epäillystä osallistumisesta toisen valtion sisäpolitiikkaan, kuten USAn presidentin vaaleissa.

    Suomessa on herätelty päättäjiä ruususen unesta myös tulevia kotimaan vaaleja ajatellen. Erityisesti meille tärkeiden valtioiden, kuten USAn kohdalla, lienee kuitenkin syytä kysyä, onko epäilyjen nostaminen yleiseen keskusteluun millään tavalla järkevää. Kun tiedustelulait ovat voimassa, viranomaisilla pitäisi olla kohtuu hyvin taustat hallinnassa. Tähän teemaan liittyy myös puolustus- ja turvallisuuspoliittiset seikat. Olemme hyvin pitkälle riippuvaisia USAn tuesta, eikä vähiten asehankintoihin liittyen.

    Samoin talous- ja ulkopolitiikan asiantuntijoiden, kuten professori Korkmanin pitäisi ymmärtää ulostulojensa merkitys. On syytä muistaa, että presidenttiys on myös instituutio. Arvuutteleminen vieraan valtion presidentin mahdollisella vankeustuomiolla ei ole professorin arvolle sopivaa toimintaa. Sillä ei saisi olla mitään merkitystä, onko kyseinen presidentti pirstalepolitiikan, tai perinteisen/vahvan institutionaalisen politiikan tuote.

    Reijo Paunonen

     

     

    ]]>
    13 http://reijopaunonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262340-professori-sixten-korkman-trump-saattaa-joutua-vankilaan#comments Demokratia ja talous Donald Trump Vaalit Wed, 10 Oct 2018 15:20:05 +0000 Reijo Paunonen http://reijopaunonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262340-professori-sixten-korkman-trump-saattaa-joutua-vankilaan
    Jo tehty työ näyttää lopulta eduskuntavaaliehdokkaan todelliset kasvot http://jariturpeinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261801-jo-tehty-tyo-nayttaa-lopulta-eduskuntavaaliehdokkaan-todelliset-kasvot <p>Sinisten Savo-Karjalan vaalipiirin eduskuntavaaliehdokkaat julkistettiin eilen Liperissä.</p> <p><em>Kimmo Kivelä, Kansanedustaja, Vehmersalmi<br />Jani Kolehmainen, LV-asentaja, Siilinjärvi<br />Kari Kulmala, Kansanedustaja, Rääkkylä<br />Jukka Mikkonen, Maatalousyrittäjä, Nurmes<br />Jari Turpeinen, Kirjanpitäjä, Outokumpu</em><br /><br />Itse lähdin tavoittelemaan ehdokaspaikkaa, koska tunsin että aika on nyt kypsä.&nbsp;</p> <p>Minulle tärkeää on uskaltaa puhua asioista suoraan, kuten se tekemisisessäni ja toiminnassani niin kunnallisella-, maakunnallisessa- kuin valtakunnallisellakin tasolla politiikassa on näkynyt viimeisten kuuden vuoden aikana.</p> <p>Tuloksien saavuttamiseksi pitää vain kaikkien vetää sitä köyttä samaan suuntaan, ei pelkästään niissä kauniissa puheissa vaan myös käytännössä.&nbsp;<br />Aina tilanne ei ole ollut sellainen.</p> <p>Tässä kohdassa minun pitää muistaa niitä lukuisia ihmisiä jotka pyysivät minua lähtemään ehdokkaaksi. Todella suuret kiitokset teille kaikille.</p> <p>Mielestäni eduskuntavaaliehdokkaana jo tehdyllä työlläni on suuri merkitys näyttämään, mitä asioita ehdokkaana ajan ja miten poliittisessa asemassani toimin.</p> <p>Pelkkä vaalitaisto ei tuo kenestäkään ehdokkaasta koko totuutta esille. On turha lähteä hurskastelemaan maakunnan toreille, että minä se laitan nyt asiat kerralla kuntoon. On pystyttävä tosielämässä kansan valitsemana edustajana niin kunnallisella- kuin valtakunnallisellakin tasolla saamaan äänensä ja asiansa kuuluviin jatkuvasti &ndash; ei vain näytettävä tärkeältä tai istuttava kokouksissa tuppisuuna, kuten monella valitettavasti tuntuu asia todellisuudessa olevan.</p> <p>Mutta vaikka tehty työ näyttääkin ehdokkaan todelliset kasvot &ndash; on aina kehityttävä, pysyttävä jatkuvassa muutoksessa mukana ja uskallettava haastaa myös itsensä!</p> <p>Tiedän että nimeni on ollut ja on vieläkin kirosana monelle koska olen ottanut melkoisen vahvalla otteella mukana&nbsp; esimerkiksi maakunnallisen sote-uudistukseen liittyvissä asioissa.</p> <p>Haluan tuoda esille, miten muutokset, linjaukset, säästöt ja eri toimintamalit tulevat vaikuttamaan meidän jokaisen arkeen. Haluan kantaa huolta ja vastuuta siitä, että maakunnan pienissäkin kaupungeissa ja kylissä on mahdollisuuksia saada hoitoa ja huolenpitoa.&nbsp; Tämän asian luulisi olevat tärkeintä kaikille päättäjille, mutta onko se tapahtunut todellisuudessa?</p> <p>Koen merkitykselliseksi tukea lasten ja nuorten asemaa eli lopettaa säästäminen sieltä, mikä pitkällä aikavälillä tuo merkittävästi lisäkuluja ja pahoinvointia. Lapset ja nuoret ovat mahdollisuus, ei talousarvion ensimmäinen leikkauskohta.</p> <p>Haluan myös vahvistaa maakunnan pienten yrittäjien asemaa oman elinkeinonsa mahdollistamiseksi. Ei kilpailutuslakia ole rakennettu vain sen halvimman hinnan päälle, vaan entistä enemmän pitäisi pystyä ja haluta tutkia sitä miten saadaan turvattua maakunnan elinvoimainen tulevaisuus!</p> <p>Tässä osa eväistä millä lähden tavoittelemaan eduskuntavaalipaikkaa tulevissa eduskuntavaaleissa 2019. Tehdään yhdessä pitkäjänteistä, laaja-alaista ja avarakatseista politiikkaa Savo-Karjalan hyväksi!</p> <p>#jari2019</p> <p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Sinisten Savo-Karjalan vaalipiirin eduskuntavaaliehdokkaat julkistettiin eilen Liperissä.

    Kimmo Kivelä, Kansanedustaja, Vehmersalmi
    Jani Kolehmainen, LV-asentaja, Siilinjärvi
    Kari Kulmala, Kansanedustaja, Rääkkylä
    Jukka Mikkonen, Maatalousyrittäjä, Nurmes
    Jari Turpeinen, Kirjanpitäjä, Outokumpu


    Itse lähdin tavoittelemaan ehdokaspaikkaa, koska tunsin että aika on nyt kypsä. 

    Minulle tärkeää on uskaltaa puhua asioista suoraan, kuten se tekemisisessäni ja toiminnassani niin kunnallisella-, maakunnallisessa- kuin valtakunnallisellakin tasolla politiikassa on näkynyt viimeisten kuuden vuoden aikana.

    Tuloksien saavuttamiseksi pitää vain kaikkien vetää sitä köyttä samaan suuntaan, ei pelkästään niissä kauniissa puheissa vaan myös käytännössä. 
    Aina tilanne ei ole ollut sellainen.

    Tässä kohdassa minun pitää muistaa niitä lukuisia ihmisiä jotka pyysivät minua lähtemään ehdokkaaksi. Todella suuret kiitokset teille kaikille.

    Mielestäni eduskuntavaaliehdokkaana jo tehdyllä työlläni on suuri merkitys näyttämään, mitä asioita ehdokkaana ajan ja miten poliittisessa asemassani toimin.

    Pelkkä vaalitaisto ei tuo kenestäkään ehdokkaasta koko totuutta esille. On turha lähteä hurskastelemaan maakunnan toreille, että minä se laitan nyt asiat kerralla kuntoon. On pystyttävä tosielämässä kansan valitsemana edustajana niin kunnallisella- kuin valtakunnallisellakin tasolla saamaan äänensä ja asiansa kuuluviin jatkuvasti – ei vain näytettävä tärkeältä tai istuttava kokouksissa tuppisuuna, kuten monella valitettavasti tuntuu asia todellisuudessa olevan.

    Mutta vaikka tehty työ näyttääkin ehdokkaan todelliset kasvot – on aina kehityttävä, pysyttävä jatkuvassa muutoksessa mukana ja uskallettava haastaa myös itsensä!

    Tiedän että nimeni on ollut ja on vieläkin kirosana monelle koska olen ottanut melkoisen vahvalla otteella mukana  esimerkiksi maakunnallisen sote-uudistukseen liittyvissä asioissa.

    Haluan tuoda esille, miten muutokset, linjaukset, säästöt ja eri toimintamalit tulevat vaikuttamaan meidän jokaisen arkeen. Haluan kantaa huolta ja vastuuta siitä, että maakunnan pienissäkin kaupungeissa ja kylissä on mahdollisuuksia saada hoitoa ja huolenpitoa.  Tämän asian luulisi olevat tärkeintä kaikille päättäjille, mutta onko se tapahtunut todellisuudessa?

    Koen merkitykselliseksi tukea lasten ja nuorten asemaa eli lopettaa säästäminen sieltä, mikä pitkällä aikavälillä tuo merkittävästi lisäkuluja ja pahoinvointia. Lapset ja nuoret ovat mahdollisuus, ei talousarvion ensimmäinen leikkauskohta.

    Haluan myös vahvistaa maakunnan pienten yrittäjien asemaa oman elinkeinonsa mahdollistamiseksi. Ei kilpailutuslakia ole rakennettu vain sen halvimman hinnan päälle, vaan entistä enemmän pitäisi pystyä ja haluta tutkia sitä miten saadaan turvattua maakunnan elinvoimainen tulevaisuus!

    Tässä osa eväistä millä lähden tavoittelemaan eduskuntavaalipaikkaa tulevissa eduskuntavaaleissa 2019. Tehdään yhdessä pitkäjänteistä, laaja-alaista ja avarakatseista politiikkaa Savo-Karjalan hyväksi!

    #jari2019

     

    ]]>
    0 http://jariturpeinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261801-jo-tehty-tyo-nayttaa-lopulta-eduskuntavaaliehdokkaan-todelliset-kasvot#comments Eduskuntavaalit 2019 Ek2019 Vaalit Sun, 30 Sep 2018 16:31:21 +0000 Jari Turpeinen http://jariturpeinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261801-jo-tehty-tyo-nayttaa-lopulta-eduskuntavaaliehdokkaan-todelliset-kasvot
    Kaikki vaalit järjestettävä samana päivänä http://petrirajala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261635-kaikki-vaalit-jarjestettava-samana-paivana <p>Lähiaikoina on tiedossa monia vaaleja, sillä ensi keväänä pidetään ainakin eduskunta- ja europarlamenttivaalit. Maakuntavaaleja on siirretty jo monta kertaa, ja niidenkin toteutuminen keväällä lienee ainakin mahdollista. Näiden sekä kaikkien muidenkin vaalien järjestäminen samaan aikaan, sikäli kuin se on mahdollista, palvelisi demokratiaamme.<br /><br />Jokaiset koko maan laajuiset vaalit maksavat miljoonia euroja. Mikään ei tietenkään ole ilmaista, ja demokratia tarvitsee panostuksensa. Verorahoja säästyisi kuitenkin huomattavasti, jos useita vaaleja järjestettäisiin samanaikaisesti. Samalla äänestysprosentti todennäköisesti nousisi, kun äänestäjä voisi yhdellä kertaa antaa äänensä useassa vaalissa.</p><p>&nbsp;</p><p>Naapurimaassamme Ruotsissa on hyviä kokemuksia kolmien vaalien järjestämisestä samana päivänä. Hiljattain pidetyissä valtiopäivävaaleissa äänestysprosentti oli 87, eli todella paljon Suomea korkeampi (vuoden 2015 eduskuntavaaleissa 70 %). Maakäräjä- ja kunnallisvaalienkin äänestysprosentti oli korkealla tasolla, esimerkiksi Tukholmassa molemmat olivat yli 83 prosenttia.<br /><br />Samalla voitaisiin säännellä, moneenko toimielimeen yksi henkilö voi olla kerrallaan ehdolla. Vaihtoehtoisesti voitaisiin rajoittaa sitä, kuinka monessa toimielimessä yksi poliitikko voi samanaikaisesti toimia. Olisi suotavaa, että poliitikko keskittyisi yhteen tehtävään kunnolla, eikä hajottaisi fokustaan kahden tai jopa kolmen hallintotason kesken. Tälläkään hetkellä poliitikko ei voi toimia samanaikaisesti sekä europarlamentissa että eduskunnassa. Samaa linjaa tulisi johdonmukaisesti soveltaa myös muilla hallintotasoilla.<br />&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Lähiaikoina on tiedossa monia vaaleja, sillä ensi keväänä pidetään ainakin eduskunta- ja europarlamenttivaalit. Maakuntavaaleja on siirretty jo monta kertaa, ja niidenkin toteutuminen keväällä lienee ainakin mahdollista. Näiden sekä kaikkien muidenkin vaalien järjestäminen samaan aikaan, sikäli kuin se on mahdollista, palvelisi demokratiaamme.

    Jokaiset koko maan laajuiset vaalit maksavat miljoonia euroja. Mikään ei tietenkään ole ilmaista, ja demokratia tarvitsee panostuksensa. Verorahoja säästyisi kuitenkin huomattavasti, jos useita vaaleja järjestettäisiin samanaikaisesti. Samalla äänestysprosentti todennäköisesti nousisi, kun äänestäjä voisi yhdellä kertaa antaa äänensä useassa vaalissa.

     

    Naapurimaassamme Ruotsissa on hyviä kokemuksia kolmien vaalien järjestämisestä samana päivänä. Hiljattain pidetyissä valtiopäivävaaleissa äänestysprosentti oli 87, eli todella paljon Suomea korkeampi (vuoden 2015 eduskuntavaaleissa 70 %). Maakäräjä- ja kunnallisvaalienkin äänestysprosentti oli korkealla tasolla, esimerkiksi Tukholmassa molemmat olivat yli 83 prosenttia.

    Samalla voitaisiin säännellä, moneenko toimielimeen yksi henkilö voi olla kerrallaan ehdolla. Vaihtoehtoisesti voitaisiin rajoittaa sitä, kuinka monessa toimielimessä yksi poliitikko voi samanaikaisesti toimia. Olisi suotavaa, että poliitikko keskittyisi yhteen tehtävään kunnolla, eikä hajottaisi fokustaan kahden tai jopa kolmen hallintotason kesken. Tälläkään hetkellä poliitikko ei voi toimia samanaikaisesti sekä europarlamentissa että eduskunnassa. Samaa linjaa tulisi johdonmukaisesti soveltaa myös muilla hallintotasoilla.
     

    ]]>
    0 http://petrirajala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261635-kaikki-vaalit-jarjestettava-samana-paivana#comments Demokratia Demokratia ja talous Hyvä hallintotapa Vaalit Thu, 27 Sep 2018 06:17:39 +0000 Petri Rajala http://petrirajala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261635-kaikki-vaalit-jarjestettava-samana-paivana
    Hillotolpan väärä merkitys http://petterileino.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261131-hillotolpan-vaara-merkitys <p>Timo Soini on mestari käyttämään suomen kielen moninaisuutta politiikan retoriikassa. Hillotolppa on yksi hänen yleiseen tietoisuuteen nostamista käsitteistä. Se on hevosmiesten ravislangia ja tarkoittaa tolppaa raviradan maaliviivalla olevaa paalua eli kohtaa, jossa voitot ratkaistaan. Kyseessä on siis positiivinen paikka.</p><p>Kun seuraa hillotolpan käyttöä perinteisessä tai sosiaalisessa mediassa, niin sitä käytetään negatiivisen mielikuvan luomiseksi. Se käsitetään eräänlaisena saavutettuna etuna, josta on vaikea luopua. Alkuperäinen Soinin käyttämä tarkoitus on joko tahattomasti tai tahallaan käännetty toiseen merkitykseen.</p><p>Politiikassa etenemistä voi kuvata eräänlaisena videopelinä, jossa aloitetaan alimmalta tasolta ja edetään tasolta toiselle, vaikeuskertoimen kasvaessa ja todennäköisyyden pienentyessä pelin edetessä. Lopullisena tavoitteena on voittaa vaalit ja päästä hallitusvastuuseen, sillä vain hallituspuolueella on todellista poliittista valtaa.</p><p>Tulevan poliitikon on ensin saavutettava kannatusta omassa puolueessaan, jotta hänet asetetaan kansanedustajaehdokkaaksi. Vaaleissa hänen on tultava valituksi eduskuntaan ja mahdollisimman suurella äänimäärällä. Jotta poliitikon puolueella on mahdollisuudet päästä hallitukseen, on hänen puolueensa joko voitettava vaalit tai puolueen johdon oltava erinomaisia neuvottelijoita. Jos hallitusneuvottelut menevät hyvin, niin poliitikolla on oltava sekä riittävästi kannatusta oman puolueensa sisällä että kosolti onnea, jotta voi tarttua ministerinsalkkuun. Kun on voittanut vaalit, on hillotolppa saavutettu.</p><p>Timo Soinille hillotolppa tarkoitti vaalien voittamista ja sen mahdollistamana oman puolueensa saattamista hallitusvastuuseen. Minun käsittääkseni he, jotka kovasti yhdistävät Sinisiä hillotolppaan, ovat niitä, jotka toivovat eniten Sinisten voittavan vaalit ja pääsevän uudelleen hallitukseen.</p> Timo Soini on mestari käyttämään suomen kielen moninaisuutta politiikan retoriikassa. Hillotolppa on yksi hänen yleiseen tietoisuuteen nostamista käsitteistä. Se on hevosmiesten ravislangia ja tarkoittaa tolppaa raviradan maaliviivalla olevaa paalua eli kohtaa, jossa voitot ratkaistaan. Kyseessä on siis positiivinen paikka.

    Kun seuraa hillotolpan käyttöä perinteisessä tai sosiaalisessa mediassa, niin sitä käytetään negatiivisen mielikuvan luomiseksi. Se käsitetään eräänlaisena saavutettuna etuna, josta on vaikea luopua. Alkuperäinen Soinin käyttämä tarkoitus on joko tahattomasti tai tahallaan käännetty toiseen merkitykseen.

    Politiikassa etenemistä voi kuvata eräänlaisena videopelinä, jossa aloitetaan alimmalta tasolta ja edetään tasolta toiselle, vaikeuskertoimen kasvaessa ja todennäköisyyden pienentyessä pelin edetessä. Lopullisena tavoitteena on voittaa vaalit ja päästä hallitusvastuuseen, sillä vain hallituspuolueella on todellista poliittista valtaa.

    Tulevan poliitikon on ensin saavutettava kannatusta omassa puolueessaan, jotta hänet asetetaan kansanedustajaehdokkaaksi. Vaaleissa hänen on tultava valituksi eduskuntaan ja mahdollisimman suurella äänimäärällä. Jotta poliitikon puolueella on mahdollisuudet päästä hallitukseen, on hänen puolueensa joko voitettava vaalit tai puolueen johdon oltava erinomaisia neuvottelijoita. Jos hallitusneuvottelut menevät hyvin, niin poliitikolla on oltava sekä riittävästi kannatusta oman puolueensa sisällä että kosolti onnea, jotta voi tarttua ministerinsalkkuun. Kun on voittanut vaalit, on hillotolppa saavutettu.

    Timo Soinille hillotolppa tarkoitti vaalien voittamista ja sen mahdollistamana oman puolueensa saattamista hallitusvastuuseen. Minun käsittääkseni he, jotka kovasti yhdistävät Sinisiä hillotolppaan, ovat niitä, jotka toivovat eniten Sinisten voittavan vaalit ja pääsevän uudelleen hallitukseen.

    ]]>
    10 http://petterileino.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261131-hillotolpan-vaara-merkitys#comments Kotimaa Hillotolppa Soini Vaalit Wed, 19 Sep 2018 12:00:00 +0000 Petteri Leino http://petterileino.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261131-hillotolpan-vaara-merkitys
    Perussuomalaiset ovat nostaneet eniten kannatustaan http://jarmonahkamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261179-perussuomalaiset-ovat-nostaneet-eniten-kannatustaan <p>Mikäli eduskuntavaalit pidettäisiin nyt, perussuomalaisia äänestäisi HS-gallupin mukaan 8,7 prosenttia, kun edellisessä mittauksessa prosenttiosuus jäi alle kahdeksaan ja oli 7,9. Nousua on siis 0,8 %-yksikköä.</p><p>Eduskuntavaaleihin on aikaa noin 7 kuukautta ja jos kannatuksen nousu jatkuu samanlaisena eli noin 1 %-yksikön kuukaudessa tulee Perussuomalaiset saamaan 17-18% äänisaaliin. Se on sama kuin Ruotsidemokraatit Ruotsin vaaleissa.</p><p>Sdp ja kokoomus menettivät kumpikin suosiotaan 0,3 prosenttiyksikön verran.</p><p>Sdp säilytti yhä johtonsa 21,4 prosentin osuudellaan, mutta kovin kaukana ei ole kokoomuskaan, jolla on nyt 19,7 prosentin kannatus.</p><p>Keskustan suosio on jämähtänyt 15 prosentin tuntumaan ja on nyt tasan sama kuin viime mittauksessa eli 15,5 prosenttia.</p><p>HS 19.9.2018: <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005832925.html" title="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005832925.html">https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005832925.html</a></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Mikäli eduskuntavaalit pidettäisiin nyt, perussuomalaisia äänestäisi HS-gallupin mukaan 8,7 prosenttia, kun edellisessä mittauksessa prosenttiosuus jäi alle kahdeksaan ja oli 7,9. Nousua on siis 0,8 %-yksikköä.

    Eduskuntavaaleihin on aikaa noin 7 kuukautta ja jos kannatuksen nousu jatkuu samanlaisena eli noin 1 %-yksikön kuukaudessa tulee Perussuomalaiset saamaan 17-18% äänisaaliin. Se on sama kuin Ruotsidemokraatit Ruotsin vaaleissa.

    Sdp ja kokoomus menettivät kumpikin suosiotaan 0,3 prosenttiyksikön verran.

    Sdp säilytti yhä johtonsa 21,4 prosentin osuudellaan, mutta kovin kaukana ei ole kokoomuskaan, jolla on nyt 19,7 prosentin kannatus.

    Keskustan suosio on jämähtänyt 15 prosentin tuntumaan ja on nyt tasan sama kuin viime mittauksessa eli 15,5 prosenttia.

    HS 19.9.2018: https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005832925.html

     

    ]]>
    0 Vaalit Wed, 19 Sep 2018 01:22:58 +0000 Jarmo Nahkamäki http://jarmonahkamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261179-perussuomalaiset-ovat-nostaneet-eniten-kannatustaan
    Mietteitä Ruotsin vaaliviikolta http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261118-mietteita-ruotsin-vaaliviikolta <p><em>Mietteitä Ruotsin vaaliviikolta</em></p><p>*</p><p><strong><em>Ruotsin vaaleja syyskuun 2018 alussa</em></strong><em> on joissain piireissä pidetty hieman kuin lämmittelynä Suomen huhtikuun 2019 eduskuntavaaleille. &nbsp;Oliko Ruotsi Suomen &rdquo;lämppäri&rdquo;?&nbsp; Se ja jotain muutakin jää nähtäväksi.&nbsp; Hyödyllistä voi silti olla pohtia joitain nyt havaittavia seikkoja Ruotsin vaaleista.</em></p><p>*</p><p>Ensinnäkin niin paljon kuin seurasin&nbsp; läntisen naapurimme vaalitouhuja, en havainnut kenenkään haikailevan <strong>sähköisen äänestyksen</strong> perään.&nbsp; Voi olla että seurantalähteeni Pohjanlahden molemmin puolin olivat hajanaiset, mutta eivät sekalaiset, saati valikoidut.&nbsp; Melko avoimesti pyrin käytettävissä olevan rajallisen ajan puitteissa paneutumaan aiheeseen.</p><p>Ehkä Yhdysvaltain vaalit ja muut viesti vaalivaikuttamisesta tai sellaisen yrittämisestä ovat vähentäneet hinkua tekniseen &rdquo;edistysaskeleeseen&rdquo; vaalien saralla.</p><p>Suomessa melko laajasti kummasteltiin Ruotsin <strong>vaalijärjestelmää</strong>, ja se saikin kohtalaisesti ihmettelyä tai suoranaista kritiikkiä täältä.&nbsp; Ei vähiten pitkähkönpuoleinen ääntenlaskenta.&nbsp; Avolaatikoista otettavat vaaliliput olivat minulle ja luulen, aika monelle muullekin täällä aivan uusi ja outo juttu.&nbsp; Olin Ruotsissa joskus Ingvar Carlsonin kaudella ja osallistuin erinäisin vaalitilaisuuksiin, eikä silloin (tietenkään) tullut mitään tällaisia spesialiteetteja esille.&nbsp; Sen sijaan pääpuhujien oraattoriset kyvyt hyvinkin, ei Suomessa kerrassaan&nbsp; ole sellaisia puhujia kuin Ruotsissa kuulin!</p><p>*</p><p><strong>Maahanmuutto ei noussutkaan kärkiteemaksi</strong></p><p>Ruotsidemokraattien menestys oli gallupien mukainen, mutta vaalien kärkiteemaksi ei maahanmuutto ja sen rajoittaminen kuitenkaan noussut.&nbsp; Tätä seikkaa on ilolla tervehditty moniaalla ja todettu, että jossain määrin SD:n päätavoite lässähti.&nbsp;</p><p>Asia voidaan nähdä toisinkin.&nbsp; Pikemminkin näet oli niin, että niin Kokoomus kun Sosialidemokraatit, samoin kuin osa pienpuolueista, venyttivät puhuntaansa ja linjakeppejään niin pitkälle Sverigedemokraattien tontille &rdquo;kuin sielu sietää&rdquo; &ndash; ja hieman ylikin.&nbsp; Se oli omiaan viemään terää kriittiseltä viestiltä, eihän oppononti pure täydellä terällä kun pääpuolueet peesaavat kriitikkoa.&nbsp;</p><p>SD:n suurin &rdquo;saavutus&rdquo; vaaleissa olikin yleisen puheen ja suuntiman siirtyminen yllättävänkin vahvasti oikealle ja kriittisten näkemysten maisemaan.&nbsp;</p><p>Mutta se juuri osoittaa, miten <strong>suuri pelko</strong> oli, että SD:stä tulisi valtakunnan suurin tai ainakin toiseksi suurin puolue. Kolmas sija on koettu useassa ryhmässä suoranaisena helpotuksena, vaikkei yleispoliittinen kuvio ja asetelma ole helppo, vaan ehkäpä vielä vaikeampi kuin jos SD olisi voittanut vielä enemmän?</p><p>Nyt vain jää nähtäväksi, miten voimaperäisesti kaksi suurinta puoluetta ryhtyy kuuraamana itseään pois vaalipuheesta, vai onko niin, kuten olen kuullut sanottavan: SD teki palveluksen Demareille ja Kokoomukselle, joiden oli kerrassaan pakko yleiseurooppalaisessa nykytilassa tehdä voimakas siirtymä maahanmuuttokysymyksissä, ja SD-pelossaan ne saattoivat tehdä sen vakauden ja natsipelotteen varjolla, ikään kuin oikeutettuna linjapoikkeamana.&nbsp; Mutta että ne olisivat joutuneet sen joka tapauksessa tekemään jo ennakoivasti ennen Euroopan seuraavaa suurta pakolais-/maahanmuuttaja vaihetta.</p><p>*</p><p><strong>Juurisyyt</strong></p><p>Kovin voimakas juuttuminen maahanmuuttokysymyksen pariin tuppaa unohduttamaan Ruotsidemokraattien suosion kasvun lähtökohdat, ne juurisyyt, jotka ovat saaneet kansalaiset takajaloilleen ja äänestämään jaloillaan.&nbsp; Kysymys on paitsi tulonjaon ongelmista ja hyvinvointipalveluiden koetusta heikkenemisestä.&nbsp; Kyse on tavallisten ihmisten ongelmista globalisaation, työllistymisongelmien, epävarmuusilmaston ja ruotsalaisittain niin tärkeän kansakotikuvan repeämisen isoista tunnelatauksista, joita arkinen yhteisöllisen kokemuksen rapautuminen kaikessa karuudessaan taustoittaa ankaralla tavallaan.</p><p><em>&rdquo;Rikkaiden joukko kasvaa vauhdikkaasti samaan aikaan kun rakenteellinen huono-osaisuus pysyy paikallaan tai jopa lisääntyy.&nbsp; Vahvasta talouskasvusta huolimatta työttömyys on juuttunut finanssikriisin jälkeen historiallisen korkealle tasolle.&nbsp; Valtion säästökuurit ovat rassanneet varsinkin eläkeläisiä.&nbsp; Oireellisesti myös eriarvoistumista vastaan tapansa mukaan kampanjoinut vasemmistopuolue lisäsi tuntuvasti kannatustaan, vaikka se oli mukana sosialidemokraattien johtamassa hallituksessa</em>.&rdquo;&nbsp; Näin Ruotsin yleistä tilannetta arvioi amerikkalainen Bloomberg.</p><p>Tässä on paljon yhtäläisyyksiä Suomen tilanteeseen, ja kuitenkin Ruotsilla on &rdquo;mennyt hyvin&rdquo; samaan aikaan kun Suomi on &rdquo;kitkuttanut hukatun vuosikymmenen ajan&rdquo;, ja vasta nyt viime kuukausien aikana numerot ovat näyttäneet todellista kasvua, jonka hedelmiä <strong>keskiluokka ja &rdquo;sinnittelijät</strong>&rdquo; ovat turhaan saaneet odottaa.&nbsp; Päinvastoin Suomessa kiukuttaa Kikyn viemät lomaraha-osuudet, työelämään jatkuvalla syötöllä ajetut kauppakamari-hemmojen &rdquo;märkiä päiväunia&rdquo; myötäilevät säädösmuutokset, jotka ovat ainakin näennäisesti ja ay-jeremiadien valossa tarjonneet vain häpeä ja kärsimystä työläisille.</p><p>Ruotsin vaalien saldona voidaan hyvin pitää sitä, että Demarit menettivät vasemmistohenkisten ääniä, samaan aikaan kun sen faktinen hallituskumppani Vasemmistopuolue voitti, ja teki sen juuri perinteisin vasemmistoteemoin.&nbsp; Veikö vai toiko Demarien maahanmuuttokoukkaus enemmän ääniä heiltä, vai Bloombergin luettelemat arjen pulmatko kannatusta söi?&nbsp;</p><p>*</p><p><strong>Peilikuvat?</strong></p><p>Suomessa punavihreä oppositio on esiintynyt melko yhtenäisenä, ja vielä Ville Niinistön päivinä jopa Vihreiden toimiessa jopa näkyvimpänä oppositiovoimaina, Antti Rinteen tuskaillessa julkistoimintansa tunnettujen rajoitteiden kanssa.</p><p>Mutta gallupit lupaavat (ennakoivat) SDP:lle Suomessa menestystä, ei niinkään Vasemmistoliitolle, saati Vihreille, joilla nyt on kummallinen &rdquo;suden hetki&rdquo;, kun lupaava nousukiito erikoisella tavalla on sammahtanut, ainakin hetkeksi.</p><p>Ruotsissa sikäläiset vihreät, Miljöpartiet kävi jo kuilun reunalla, äänikynnys ylitettiin lopulta selvästi, mutta kuitenkin sydänalaa pidellen.</p><p>Kuten nähdään eivät sisarvaltioiden, Ruotsin ja Suomen, sisäpoliittiset kuviot ole lainkaan samanlaiset, joltain osin ne muistuttavat peilikuvaa. Ajatellaanpa vaikka nyt Keskustaa, jolla silläkin on hieman pulmia, Kokoomuksen kootessa puhtia huhtikuulle, joka tunnetusti on kuukausista julmin.&nbsp; Saakohan Orpo puhuttua <strong>Tujusen</strong> vetämään vankkureita vielä kerran?</p><p>*</p><p><strong>Julkisen sektorin naiset liikkeessä</strong></p><p>Eräs &rdquo;<strong>Ruotsalainen erikoinen</strong>&rdquo; käydyissä vaaleissa oli <strong>julkisen sektorin työntekijöiden, eritoten kunta-alan naisten</strong>, siirtyminen perinteisestä &rdquo;poliittisesta kodistaan&rdquo; sosialidemokraattien kannattajakunnasta Ruotsidemokraattien riveihin.&nbsp; Heille pitkälti keskiluokkaisiksi itsensä kokevina mutta osansa työläisten <em>suhteellisen ammatillisen ja tulotaloudellisen aseman</em> universaalista heikkenemisestä osansa saaneina, monet kokevat oman (ja perheensä) aseman heikentyneen viime vuosina.&nbsp; Tästä on Ruotsissa melko paljon tutkittua tietoa ja syvähaastateltua tuntemusdataa.</p><p>Voisiko Suomessa ajatella, että kunta-alan (Julkisten ja hyvinvointialojen Liitto &ndash; JHL:n &ndash; entisen KTV:n) työntekijät ja vielä korostetusti naiset siirtyisivät demarien takaa Perussuomalaisten riveihin?&nbsp; Hallituksen on koettu simputtaneen ja leikanneen monenlaista juuri tältä ryhmältä, ei vähiten kirpaisseena kolmivuotisena sivalluksena makeimman osan lomarahoista &ndash; etsimättä tulee mieleen Koskelan Aatamin raivo kirkkoherraa kohtaan sen viedessä roheen kolmanneksen vaivalla raadetusta pappilan torpparin pellosta&hellip;) Juuri tuollaiset tapaukset saavat sapen synkkenemään.&nbsp; Mutta miten reagoivat Suomalaiset keskiluokkaiset työläiset? Toistavatko Ruotsin ilmiön, vain miten tämä menee, onko demarien nousun rakentunut tälle hakeutumiselle siihen suuntaan?</p><p>Mikä takaa sen, että lomarahat palautettaisiin ja työelämän tehdyt, aiotut ja nyt valmistelussa olevat kuritukset peruttaisiin, jos demarit voittavat, ja Kokoomuslainen valtiovarainministeri ryhtyy puikkoihin Valtiovarainministeriössä, heikkenevän (kenties jo romahtavan) talouden olosuhteissa toukokuun lopulla 2019?</p><p>*</p><p><strong>Ruotsin demarien kaamea kiri</strong></p><p>&rdquo;<em>Tilannetta kuvaa demarien kova kiri.&nbsp; Puolueen tappio kutistui odotettua pienemmäksi, kun se viimeisellä viikolla panosti hyvinvointiuudistuksessaan perinteisiin teemoihinsa: terveydenhuoltoon, kolutukseen, eläkkeisiin, työntekijöiden lomiin.&nbsp; Samoja aiheita oli ruotsidemokraatitkin rummuttaneet, vaikka julkisessa keskustelussa se jäi vähemmälle huomiolle</em>&rdquo;, arvioi Sosialidemokraattien &rdquo;torjuntavoiton&rdquo; anatomiaa Aftonbladet.</p><p>Demarien kiri oli todella kova.&nbsp; He saivat mobilisoitua viimeisen viikon &rdquo;<strong>jalkatyöhön</strong>&rdquo; lähes entiset ajat mieleen tuovan tonttuarmeijan.&nbsp; Puolueen julkisuuteen antaman tiedon mukaan se ja sen kenttäapulaiset suorittivat vaaliviikolla <em>&rdquo;1,6 miljoonaa kotikäyntiä</em>&rdquo; ruotsalaisten pyhimmässä paikassa, yksityiskodeissa.&nbsp; Ovikellonsoitto ja hymy päälle ja ruusu kouraan.&nbsp; Tämä on melkein Kiinan muurin muuraamiseen verrattavissa oleva &rdquo;talkoourakka&rdquo;.&nbsp; Ja se näyttää jossain määrin purreen, joskin koko operetissa on vaikea tutkimatta tarkemmin sanoa, &rdquo;mikä naula veti ja mikä työnsi&rdquo;.</p><p>Itse asiassa Demarien kampanja oli aivan <strong>hirveää hoipertelua</strong> ja falskiuden kukkaloistoa.</p><p>Ensin pääjehu, pääministeri Löfvén vannoo että maahanmuuttovihalle ja rasismille ei anneta milliäkään periksi, mutta sitten jo seuraavalla viikolla päällikkö peesaa Jimmie Åkessonia tappituntumassa.&nbsp; Tiettyyn määrään ihmisiä tähän päälle tehty lehmänkännös jättikampanjoineen puree, mutta yleistä uskottavuutta tuskin mikään tässä mitassa syö.</p><p>Jatko siis jää nähtäväksi.&nbsp;</p><p>*</p><p><strong>Kokoomuksen harhapolut</strong></p><p>Yleensä oppositio saa hyvitystä korpivaelluksestaan, ja voittaa &hellip; hmm jotain vaaleissa.&nbsp; Ruotsin Kokoomukselle kävi &rdquo;vanhanaikaiset&rdquo;.&nbsp; Pääoppositiopuolueena se oli pelinpaikalla, mutta takkiin tuli.&nbsp; Se menetti vielä enemmän ääniä kuin demarit. Tämä on poikkeuksellista.&nbsp;</p><p>Kokoomus näki uhan kyljessään ja keskittyi maahanmuuttoon ja poliisipuolueelle niin tuttuihin rikollisuusteemoihin Ruotsidemokraattien painetta torjuessaan.&nbsp;</p><p>&rdquo;<em>Mutta kansalaisten tuntojen&nbsp; lukutaito petti pahasti</em>&rdquo;,&nbsp; kuten Aftonbladet tilanteen analysoi.&nbsp;</p><p>Maahanmuutosta ei tullut sellaista kärkeä kuin yleisesti pelättiin ja kuinka Moderaatit tilanteen näkivät.&nbsp; Maahanmuutto liudentui yleiseksi liukumaksi oikealle, ja niinpä svenssonien arjen pulmat nousivat keskiöön.&nbsp;</p><p>Siinä <strong><em>Demarit</em></strong> vetivät jalkatyöllä voiton kotiin.&nbsp; <strong>Ruotsidemokraatit</strong> jäivät oman imagonsa uhriksi, eivät saaneet pitkän rummuttamiaan kurjistumisen ja tulo-ongelmien viestiä läpi, mitä läpäisemättömyyttä median isot rummut hyvin peittivät keskittyessään maahanmuuttoteemaan.&nbsp; Tikunvedossa lyhimmän pätkän veti sitten <strong>Kokoomus</strong>.&nbsp;</p><p>Tätä tapahtunutta on hyvä peilata huhtivaaleja silmällä pitäen Suomeen.&nbsp; Jos Huhtasaari keskittyy puhumaan joka paikassa ja aina maahanmuutosta, voidaan jo nähdä varmasti melkoinen takapakki, ihan Ruotsin Kokoomuksen tapaan.&nbsp; Jos taas Demarit saavat kenttäväkensä intoutumaan satojen tuhansien ovikellojen räminään, voi siitä seurata jotain&hellip; hmm ruotsalaista.&nbsp; Mikä taas onkaan Kokoomuksen suomalainen teema?&nbsp; Se saa kysyä sitä Taru Tujuselta.</p><p>*</p><p><strong>Kaksipuoluejärjestelmä pulassa </strong></p><p>Ruotsin vaalien &rdquo;<strong>suuri kuva</strong>&rdquo; on <strong><em>valtapuolueiden (Sos.dem., Kokoomus) rapistuminen</em></strong> ja <strong><em>pienpuolueiden vahvistuminen (SD, Keskusta, Kristillisdemokraatit</em></strong>) monen Euroopan maan tapaan.</p><p>Tyytymättömyys purkautuu monikanavaisesti.</p><p>Se kanavoituu oikeistopopulistien kautta.&nbsp; Ei ehkä niinkään massiivissessa määrin populisteille, vaan populistien &nbsp;kautta.&nbsp; Siinä on &rdquo;minä annan isän kädestä&rdquo; &ndash;meininkiä, ja tiettyä rationaliteettia: vedän piiruni äärilaitaan, eiköhän vipu toimi silloin väkevimmin &ndash;periaatteella.&nbsp;</p><p>Tämä kehitys on nähty Välimeren rannoilla ja mantereen keskelläkin.&nbsp; Rajuinta ilmiö on ollut Ranskassa, Italiassa ja Hollannissa, Kreikkaa ym. unohtamatta.</p><p>&rdquo;<strong><em>Poliittisen vakauden mallimaana</em></strong><em> tunnettu Ruotsi kulkee samaa polkua.&nbsp; Sen käytännössä kahden puolueen vaihtuvaan valtaan johtanut blokkivaali on tulossa tiensä päähän poliittisen kartan mullistuessa.&nbsp; Systeemin herkästi tuottamien vähemmistöhallitusten asemaa on Ruotsissa helpotettu, mutta sekään ei välttämättä enää takaa toimivia hallituksia.</em></p><p><em>Jos ruotsidemokraatit pidetään paitsiossa, heikkojakaan hallituksia on liki mahdoton luoda ilman blokkirajojen murtamista</em>&rdquo;, tilannetta arvioi brittiläinen Guardian.</p><p>Kaksipuoluejärjestelmä on pulassa muuallakin kuin Ruotsissa.&nbsp;</p><p>Yhdysvalloissa demokraattien ja republikaanien vuoroveto on lakannut: kumpikaan puolue ei kykene nykyisessä tilanteessa tehokkaaseen hallitustyöhön.&nbsp; Kansallisesti kaksipuoluesysteemi on jakanut kansakunnan kahtia, se on sisällissotaan valmis mentaalisesti, enää puuttuvat kovat piipuista, aseitahan on jo lapsia myöten kaikilla.&nbsp; Jyrkkärajainen dualismi ei ole keskittänyt näkökantojen painopistettä gaussin käyrän tapaan keskelle, vaan <em>valtakunta on poliittisen kromosomivirheen jäljiltä kuin Capitol Hillillä tepastelevä kaksikyttyräinen kameli, äksy, sylkevä ja potkivat pelätti.</em></p><p>Ruotsi on hivuttaen matkalla samaan.&nbsp;</p><p><em>Miten käy Suomessa?&nbsp; </em></p><p>Jälleen taidamme olla onnen pekkoja?&nbsp; Usein haukuttu ja manattu monipuoluemallimme ja &rdquo;kirjavat hallitukset&rdquo; keskilinjan molemminpuolisin painotuksin ja ylihypyinkin saattaa sittenkin olla vahvuutemme?.</p><p><strong><em>Isot ovat isoja ja pienet pysyvät pieninä</em></strong>.&nbsp; Mitä nyt protestipuolue Perussuomalaiset kamppailee yksi- ja kaksinumeroisen kannatuksen rajalla, ellei sitten maahanmuutto- tai terroririntamalla tapahdu jotain jäykkää.</p><p>*</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Mietteitä Ruotsin vaaliviikolta

    *

    Ruotsin vaaleja syyskuun 2018 alussa on joissain piireissä pidetty hieman kuin lämmittelynä Suomen huhtikuun 2019 eduskuntavaaleille.  Oliko Ruotsi Suomen ”lämppäri”?  Se ja jotain muutakin jää nähtäväksi.  Hyödyllistä voi silti olla pohtia joitain nyt havaittavia seikkoja Ruotsin vaaleista.

    *

    Ensinnäkin niin paljon kuin seurasin  läntisen naapurimme vaalitouhuja, en havainnut kenenkään haikailevan sähköisen äänestyksen perään.  Voi olla että seurantalähteeni Pohjanlahden molemmin puolin olivat hajanaiset, mutta eivät sekalaiset, saati valikoidut.  Melko avoimesti pyrin käytettävissä olevan rajallisen ajan puitteissa paneutumaan aiheeseen.

    Ehkä Yhdysvaltain vaalit ja muut viesti vaalivaikuttamisesta tai sellaisen yrittämisestä ovat vähentäneet hinkua tekniseen ”edistysaskeleeseen” vaalien saralla.

    Suomessa melko laajasti kummasteltiin Ruotsin vaalijärjestelmää, ja se saikin kohtalaisesti ihmettelyä tai suoranaista kritiikkiä täältä.  Ei vähiten pitkähkönpuoleinen ääntenlaskenta.  Avolaatikoista otettavat vaaliliput olivat minulle ja luulen, aika monelle muullekin täällä aivan uusi ja outo juttu.  Olin Ruotsissa joskus Ingvar Carlsonin kaudella ja osallistuin erinäisin vaalitilaisuuksiin, eikä silloin (tietenkään) tullut mitään tällaisia spesialiteetteja esille.  Sen sijaan pääpuhujien oraattoriset kyvyt hyvinkin, ei Suomessa kerrassaan  ole sellaisia puhujia kuin Ruotsissa kuulin!

    *

    Maahanmuutto ei noussutkaan kärkiteemaksi

    Ruotsidemokraattien menestys oli gallupien mukainen, mutta vaalien kärkiteemaksi ei maahanmuutto ja sen rajoittaminen kuitenkaan noussut.  Tätä seikkaa on ilolla tervehditty moniaalla ja todettu, että jossain määrin SD:n päätavoite lässähti. 

    Asia voidaan nähdä toisinkin.  Pikemminkin näet oli niin, että niin Kokoomus kun Sosialidemokraatit, samoin kuin osa pienpuolueista, venyttivät puhuntaansa ja linjakeppejään niin pitkälle Sverigedemokraattien tontille ”kuin sielu sietää” – ja hieman ylikin.  Se oli omiaan viemään terää kriittiseltä viestiltä, eihän oppononti pure täydellä terällä kun pääpuolueet peesaavat kriitikkoa. 

    SD:n suurin ”saavutus” vaaleissa olikin yleisen puheen ja suuntiman siirtyminen yllättävänkin vahvasti oikealle ja kriittisten näkemysten maisemaan. 

    Mutta se juuri osoittaa, miten suuri pelko oli, että SD:stä tulisi valtakunnan suurin tai ainakin toiseksi suurin puolue. Kolmas sija on koettu useassa ryhmässä suoranaisena helpotuksena, vaikkei yleispoliittinen kuvio ja asetelma ole helppo, vaan ehkäpä vielä vaikeampi kuin jos SD olisi voittanut vielä enemmän?

    Nyt vain jää nähtäväksi, miten voimaperäisesti kaksi suurinta puoluetta ryhtyy kuuraamana itseään pois vaalipuheesta, vai onko niin, kuten olen kuullut sanottavan: SD teki palveluksen Demareille ja Kokoomukselle, joiden oli kerrassaan pakko yleiseurooppalaisessa nykytilassa tehdä voimakas siirtymä maahanmuuttokysymyksissä, ja SD-pelossaan ne saattoivat tehdä sen vakauden ja natsipelotteen varjolla, ikään kuin oikeutettuna linjapoikkeamana.  Mutta että ne olisivat joutuneet sen joka tapauksessa tekemään jo ennakoivasti ennen Euroopan seuraavaa suurta pakolais-/maahanmuuttaja vaihetta.

    *

    Juurisyyt

    Kovin voimakas juuttuminen maahanmuuttokysymyksen pariin tuppaa unohduttamaan Ruotsidemokraattien suosion kasvun lähtökohdat, ne juurisyyt, jotka ovat saaneet kansalaiset takajaloilleen ja äänestämään jaloillaan.  Kysymys on paitsi tulonjaon ongelmista ja hyvinvointipalveluiden koetusta heikkenemisestä.  Kyse on tavallisten ihmisten ongelmista globalisaation, työllistymisongelmien, epävarmuusilmaston ja ruotsalaisittain niin tärkeän kansakotikuvan repeämisen isoista tunnelatauksista, joita arkinen yhteisöllisen kokemuksen rapautuminen kaikessa karuudessaan taustoittaa ankaralla tavallaan.

    ”Rikkaiden joukko kasvaa vauhdikkaasti samaan aikaan kun rakenteellinen huono-osaisuus pysyy paikallaan tai jopa lisääntyy.  Vahvasta talouskasvusta huolimatta työttömyys on juuttunut finanssikriisin jälkeen historiallisen korkealle tasolle.  Valtion säästökuurit ovat rassanneet varsinkin eläkeläisiä.  Oireellisesti myös eriarvoistumista vastaan tapansa mukaan kampanjoinut vasemmistopuolue lisäsi tuntuvasti kannatustaan, vaikka se oli mukana sosialidemokraattien johtamassa hallituksessa.”  Näin Ruotsin yleistä tilannetta arvioi amerikkalainen Bloomberg.

    Tässä on paljon yhtäläisyyksiä Suomen tilanteeseen, ja kuitenkin Ruotsilla on ”mennyt hyvin” samaan aikaan kun Suomi on ”kitkuttanut hukatun vuosikymmenen ajan”, ja vasta nyt viime kuukausien aikana numerot ovat näyttäneet todellista kasvua, jonka hedelmiä keskiluokka ja ”sinnittelijät” ovat turhaan saaneet odottaa.  Päinvastoin Suomessa kiukuttaa Kikyn viemät lomaraha-osuudet, työelämään jatkuvalla syötöllä ajetut kauppakamari-hemmojen ”märkiä päiväunia” myötäilevät säädösmuutokset, jotka ovat ainakin näennäisesti ja ay-jeremiadien valossa tarjonneet vain häpeä ja kärsimystä työläisille.

    Ruotsin vaalien saldona voidaan hyvin pitää sitä, että Demarit menettivät vasemmistohenkisten ääniä, samaan aikaan kun sen faktinen hallituskumppani Vasemmistopuolue voitti, ja teki sen juuri perinteisin vasemmistoteemoin.  Veikö vai toiko Demarien maahanmuuttokoukkaus enemmän ääniä heiltä, vai Bloombergin luettelemat arjen pulmatko kannatusta söi? 

    *

    Peilikuvat?

    Suomessa punavihreä oppositio on esiintynyt melko yhtenäisenä, ja vielä Ville Niinistön päivinä jopa Vihreiden toimiessa jopa näkyvimpänä oppositiovoimaina, Antti Rinteen tuskaillessa julkistoimintansa tunnettujen rajoitteiden kanssa.

    Mutta gallupit lupaavat (ennakoivat) SDP:lle Suomessa menestystä, ei niinkään Vasemmistoliitolle, saati Vihreille, joilla nyt on kummallinen ”suden hetki”, kun lupaava nousukiito erikoisella tavalla on sammahtanut, ainakin hetkeksi.

    Ruotsissa sikäläiset vihreät, Miljöpartiet kävi jo kuilun reunalla, äänikynnys ylitettiin lopulta selvästi, mutta kuitenkin sydänalaa pidellen.

    Kuten nähdään eivät sisarvaltioiden, Ruotsin ja Suomen, sisäpoliittiset kuviot ole lainkaan samanlaiset, joltain osin ne muistuttavat peilikuvaa. Ajatellaanpa vaikka nyt Keskustaa, jolla silläkin on hieman pulmia, Kokoomuksen kootessa puhtia huhtikuulle, joka tunnetusti on kuukausista julmin.  Saakohan Orpo puhuttua Tujusen vetämään vankkureita vielä kerran?

    *

    Julkisen sektorin naiset liikkeessä

    Eräs ”Ruotsalainen erikoinen” käydyissä vaaleissa oli julkisen sektorin työntekijöiden, eritoten kunta-alan naisten, siirtyminen perinteisestä ”poliittisesta kodistaan” sosialidemokraattien kannattajakunnasta Ruotsidemokraattien riveihin.  Heille pitkälti keskiluokkaisiksi itsensä kokevina mutta osansa työläisten suhteellisen ammatillisen ja tulotaloudellisen aseman universaalista heikkenemisestä osansa saaneina, monet kokevat oman (ja perheensä) aseman heikentyneen viime vuosina.  Tästä on Ruotsissa melko paljon tutkittua tietoa ja syvähaastateltua tuntemusdataa.

    Voisiko Suomessa ajatella, että kunta-alan (Julkisten ja hyvinvointialojen Liitto – JHL:n – entisen KTV:n) työntekijät ja vielä korostetusti naiset siirtyisivät demarien takaa Perussuomalaisten riveihin?  Hallituksen on koettu simputtaneen ja leikanneen monenlaista juuri tältä ryhmältä, ei vähiten kirpaisseena kolmivuotisena sivalluksena makeimman osan lomarahoista – etsimättä tulee mieleen Koskelan Aatamin raivo kirkkoherraa kohtaan sen viedessä roheen kolmanneksen vaivalla raadetusta pappilan torpparin pellosta…) Juuri tuollaiset tapaukset saavat sapen synkkenemään.  Mutta miten reagoivat Suomalaiset keskiluokkaiset työläiset? Toistavatko Ruotsin ilmiön, vain miten tämä menee, onko demarien nousun rakentunut tälle hakeutumiselle siihen suuntaan?

    Mikä takaa sen, että lomarahat palautettaisiin ja työelämän tehdyt, aiotut ja nyt valmistelussa olevat kuritukset peruttaisiin, jos demarit voittavat, ja Kokoomuslainen valtiovarainministeri ryhtyy puikkoihin Valtiovarainministeriössä, heikkenevän (kenties jo romahtavan) talouden olosuhteissa toukokuun lopulla 2019?

    *

    Ruotsin demarien kaamea kiri

    Tilannetta kuvaa demarien kova kiri.  Puolueen tappio kutistui odotettua pienemmäksi, kun se viimeisellä viikolla panosti hyvinvointiuudistuksessaan perinteisiin teemoihinsa: terveydenhuoltoon, kolutukseen, eläkkeisiin, työntekijöiden lomiin.  Samoja aiheita oli ruotsidemokraatitkin rummuttaneet, vaikka julkisessa keskustelussa se jäi vähemmälle huomiolle”, arvioi Sosialidemokraattien ”torjuntavoiton” anatomiaa Aftonbladet.

    Demarien kiri oli todella kova.  He saivat mobilisoitua viimeisen viikon ”jalkatyöhön” lähes entiset ajat mieleen tuovan tonttuarmeijan.  Puolueen julkisuuteen antaman tiedon mukaan se ja sen kenttäapulaiset suorittivat vaaliviikolla ”1,6 miljoonaa kotikäyntiä” ruotsalaisten pyhimmässä paikassa, yksityiskodeissa.  Ovikellonsoitto ja hymy päälle ja ruusu kouraan.  Tämä on melkein Kiinan muurin muuraamiseen verrattavissa oleva ”talkoourakka”.  Ja se näyttää jossain määrin purreen, joskin koko operetissa on vaikea tutkimatta tarkemmin sanoa, ”mikä naula veti ja mikä työnsi”.

    Itse asiassa Demarien kampanja oli aivan hirveää hoipertelua ja falskiuden kukkaloistoa.

    Ensin pääjehu, pääministeri Löfvén vannoo että maahanmuuttovihalle ja rasismille ei anneta milliäkään periksi, mutta sitten jo seuraavalla viikolla päällikkö peesaa Jimmie Åkessonia tappituntumassa.  Tiettyyn määrään ihmisiä tähän päälle tehty lehmänkännös jättikampanjoineen puree, mutta yleistä uskottavuutta tuskin mikään tässä mitassa syö.

    Jatko siis jää nähtäväksi. 

    *

    Kokoomuksen harhapolut

    Yleensä oppositio saa hyvitystä korpivaelluksestaan, ja voittaa … hmm jotain vaaleissa.  Ruotsin Kokoomukselle kävi ”vanhanaikaiset”.  Pääoppositiopuolueena se oli pelinpaikalla, mutta takkiin tuli.  Se menetti vielä enemmän ääniä kuin demarit. Tämä on poikkeuksellista. 

    Kokoomus näki uhan kyljessään ja keskittyi maahanmuuttoon ja poliisipuolueelle niin tuttuihin rikollisuusteemoihin Ruotsidemokraattien painetta torjuessaan. 

    Mutta kansalaisten tuntojen  lukutaito petti pahasti”,  kuten Aftonbladet tilanteen analysoi. 

    Maahanmuutosta ei tullut sellaista kärkeä kuin yleisesti pelättiin ja kuinka Moderaatit tilanteen näkivät.  Maahanmuutto liudentui yleiseksi liukumaksi oikealle, ja niinpä svenssonien arjen pulmat nousivat keskiöön. 

    Siinä Demarit vetivät jalkatyöllä voiton kotiin.  Ruotsidemokraatit jäivät oman imagonsa uhriksi, eivät saaneet pitkän rummuttamiaan kurjistumisen ja tulo-ongelmien viestiä läpi, mitä läpäisemättömyyttä median isot rummut hyvin peittivät keskittyessään maahanmuuttoteemaan.  Tikunvedossa lyhimmän pätkän veti sitten Kokoomus

    Tätä tapahtunutta on hyvä peilata huhtivaaleja silmällä pitäen Suomeen.  Jos Huhtasaari keskittyy puhumaan joka paikassa ja aina maahanmuutosta, voidaan jo nähdä varmasti melkoinen takapakki, ihan Ruotsin Kokoomuksen tapaan.  Jos taas Demarit saavat kenttäväkensä intoutumaan satojen tuhansien ovikellojen räminään, voi siitä seurata jotain… hmm ruotsalaista.  Mikä taas onkaan Kokoomuksen suomalainen teema?  Se saa kysyä sitä Taru Tujuselta.

    *

    Kaksipuoluejärjestelmä pulassa

    Ruotsin vaalien ”suuri kuva” on valtapuolueiden (Sos.dem., Kokoomus) rapistuminen ja pienpuolueiden vahvistuminen (SD, Keskusta, Kristillisdemokraatit) monen Euroopan maan tapaan.

    Tyytymättömyys purkautuu monikanavaisesti.

    Se kanavoituu oikeistopopulistien kautta.  Ei ehkä niinkään massiivissessa määrin populisteille, vaan populistien  kautta.  Siinä on ”minä annan isän kädestä” –meininkiä, ja tiettyä rationaliteettia: vedän piiruni äärilaitaan, eiköhän vipu toimi silloin väkevimmin –periaatteella. 

    Tämä kehitys on nähty Välimeren rannoilla ja mantereen keskelläkin.  Rajuinta ilmiö on ollut Ranskassa, Italiassa ja Hollannissa, Kreikkaa ym. unohtamatta.

    Poliittisen vakauden mallimaana tunnettu Ruotsi kulkee samaa polkua.  Sen käytännössä kahden puolueen vaihtuvaan valtaan johtanut blokkivaali on tulossa tiensä päähän poliittisen kartan mullistuessa.  Systeemin herkästi tuottamien vähemmistöhallitusten asemaa on Ruotsissa helpotettu, mutta sekään ei välttämättä enää takaa toimivia hallituksia.

    Jos ruotsidemokraatit pidetään paitsiossa, heikkojakaan hallituksia on liki mahdoton luoda ilman blokkirajojen murtamista”, tilannetta arvioi brittiläinen Guardian.

    Kaksipuoluejärjestelmä on pulassa muuallakin kuin Ruotsissa. 

    Yhdysvalloissa demokraattien ja republikaanien vuoroveto on lakannut: kumpikaan puolue ei kykene nykyisessä tilanteessa tehokkaaseen hallitustyöhön.  Kansallisesti kaksipuoluesysteemi on jakanut kansakunnan kahtia, se on sisällissotaan valmis mentaalisesti, enää puuttuvat kovat piipuista, aseitahan on jo lapsia myöten kaikilla.  Jyrkkärajainen dualismi ei ole keskittänyt näkökantojen painopistettä gaussin käyrän tapaan keskelle, vaan valtakunta on poliittisen kromosomivirheen jäljiltä kuin Capitol Hillillä tepastelevä kaksikyttyräinen kameli, äksy, sylkevä ja potkivat pelätti.

    Ruotsi on hivuttaen matkalla samaan. 

    Miten käy Suomessa? 

    Jälleen taidamme olla onnen pekkoja?  Usein haukuttu ja manattu monipuoluemallimme ja ”kirjavat hallitukset” keskilinjan molemminpuolisin painotuksin ja ylihypyinkin saattaa sittenkin olla vahvuutemme?.

    Isot ovat isoja ja pienet pysyvät pieninä.  Mitä nyt protestipuolue Perussuomalaiset kamppailee yksi- ja kaksinumeroisen kannatuksen rajalla, ellei sitten maahanmuutto- tai terroririntamalla tapahdu jotain jäykkää.

    *

    ]]>
    8 http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261118-mietteita-ruotsin-vaaliviikolta#comments Eduskuntavaalit 2019 Poliittinen ilmapiiri Ruotsin vaalit 2018 Vaalit Mon, 17 Sep 2018 14:51:12 +0000 Veikko Huuska http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261118-mietteita-ruotsin-vaaliviikolta
    Kerroin ETYJ:ille kuinka Ruotsin vaalit voitaisiin korjata http://usvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260922-kerroin-etyjille-kuinka-ruotsin-vaalit-voitaisiin-korjata <p>Muunmuassa <a href="https://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/258630-professori-teivo-teivainen-poyristyi-ja-otti-yhteytta-ruotsalaisviranomaisiin">professori Teivo Teivainen kiinnitti ansiokkaasti huomiota</a> ruotsalaiseen vaalisalaisuuteen. Tai pikemminkin sen puutteeseen: Ruotsissahan äänestetään perinteisellä listavaalilla, jossa äänestäjät ottavat julkisesti vaaliviranomaisien pöydältä sen oman puolueensa lapun. Kaikki siis defaulttina näkevät, mitä puoluetta äänestät, ellet rupea kikkailemaan. Sairasta! Tällaista odottaisi jonkun sotilasjuntan äänestyspaikalta, ei pohjoismaalaiselta demokraattiselta oikeusvaltiolta.</p><p><strong>Ongelmana myös vaalilippujen repiminen ja demokratian toteutumattomuus pienpuolueiden osalta</strong></p><p>Vaan eipä vaalisalaisuus ole ainoa ruotsalaisten ongelma. Jokaisen puolueen täytyy itse huolehtia omat vaalilippunsa äänestypaikoille omalla kustannuksellaan. Aivan järjetön duuni. Valtapuolueet ovat tosin suuressa viisaudessaan päättäneet, että jos puolueella on jo edustuspaikkoja tai tarpeeksi suuri kannatus, fyffet saa takaisin valtiolta. Pienpuolueet eivät saa mitään elleivät riko 1% äänikynnystä.</p><p>Vaalilippuja on myös kadonnut. Takavuosina joku paikallinen vaalivirkailija ei ollut Ruotsissa tykännyt Piraattipuolueesta vaaleissa. Mitä hän teki? No hävitti tietenkin puolueen vaaliliput. Sairasta, että tämmöiselle on edes mahdollisuus. Näissä vuoden 2018 vaaleissa oli myös jotain hämminkiä ruotsidemokraattien vaalilippujen kanssa.</p><p><strong>Ratkaisuna puolueen ja ehdokkaiden yhteinen vaalilista</strong></p><p>Olin kirjottamassa ruotsalaisen vaalisalaisuuden ja demokratian tilasta <a href="https://www.osce.org/">ETYJ</a>:in vaalitarkkailijoille, mutta huomasin sitten vaan että pannahinen, multa löytyy valitusta aiheesta, mutta ei ratkaisua. Innovoin sitten paniikissa 5 minuutissa äänestysjärjestelmän, jossa voi äänestää listalta joko puoluetta tai ehdokasta. Jos äänestää puolueen numerolla, äänestää ehdokkaita siinä järjestyksessä, jossa puolue heidät haluaa inekseen. Jos äänestää puolestaan ehdokkaan numerolla, antaa äänensä puolueelle, mutta nostaa oman ehdokkaansa sijoitusta listalla. Uusi järjestelmä tukee sekä listavaalien periaatteita, mutta tarjoaa myös vaalisalaisuuden uutena ominaisuutena.</p><p>Tarjoan järjestelmäni auliisti Ruotsin ja muiden demokratian banaanitasavaltojen käyttöön lisenssivapaasti. Koko kirjeeni ETYJ:ille löytyy osoitteesta <a href="http://paalijarvi.fi/b/OSCE_Swedish_Elections_Election_Secrecy_2018_Paalijarvi.pdf" title="http://paalijarvi.fi/b/OSCE_Swedish_Elections_Election_Secrecy_2018_Paalijarvi.pdf">http://paalijarvi.fi/b/OSCE_Swedish_Elections_Election_Secrecy_2018_Paal...</a> . Kyseessä on insinöörin tekemä puolijuridinen dokumentti, joten antakaa anteeksi jos se ei ole aivan täydellinen :D</p><p>Janne Paalijärvi - <a href="http://paalijarvi.fi/" target="_blank" title="http://paalijarvi.fi/">http://paalijarvi.fi/</a><br />Facebook: <a href="https://www.facebook.com/paalijarvi" target="_blank" title="https://www.facebook.com/paalijarvi">https://www.facebook.com/paalijarvi</a><br />Twitter: <a href="https://twitter.com/paalijarvi" target="_blank" title="https://twitter.com/paalijarvi">https://twitter.com/paalijarvi</a></p> Muunmuassa professori Teivo Teivainen kiinnitti ansiokkaasti huomiota ruotsalaiseen vaalisalaisuuteen. Tai pikemminkin sen puutteeseen: Ruotsissahan äänestetään perinteisellä listavaalilla, jossa äänestäjät ottavat julkisesti vaaliviranomaisien pöydältä sen oman puolueensa lapun. Kaikki siis defaulttina näkevät, mitä puoluetta äänestät, ellet rupea kikkailemaan. Sairasta! Tällaista odottaisi jonkun sotilasjuntan äänestyspaikalta, ei pohjoismaalaiselta demokraattiselta oikeusvaltiolta.

    Ongelmana myös vaalilippujen repiminen ja demokratian toteutumattomuus pienpuolueiden osalta

    Vaan eipä vaalisalaisuus ole ainoa ruotsalaisten ongelma. Jokaisen puolueen täytyy itse huolehtia omat vaalilippunsa äänestypaikoille omalla kustannuksellaan. Aivan järjetön duuni. Valtapuolueet ovat tosin suuressa viisaudessaan päättäneet, että jos puolueella on jo edustuspaikkoja tai tarpeeksi suuri kannatus, fyffet saa takaisin valtiolta. Pienpuolueet eivät saa mitään elleivät riko 1% äänikynnystä.

    Vaalilippuja on myös kadonnut. Takavuosina joku paikallinen vaalivirkailija ei ollut Ruotsissa tykännyt Piraattipuolueesta vaaleissa. Mitä hän teki? No hävitti tietenkin puolueen vaaliliput. Sairasta, että tämmöiselle on edes mahdollisuus. Näissä vuoden 2018 vaaleissa oli myös jotain hämminkiä ruotsidemokraattien vaalilippujen kanssa.

    Ratkaisuna puolueen ja ehdokkaiden yhteinen vaalilista

    Olin kirjottamassa ruotsalaisen vaalisalaisuuden ja demokratian tilasta ETYJ:in vaalitarkkailijoille, mutta huomasin sitten vaan että pannahinen, multa löytyy valitusta aiheesta, mutta ei ratkaisua. Innovoin sitten paniikissa 5 minuutissa äänestysjärjestelmän, jossa voi äänestää listalta joko puoluetta tai ehdokasta. Jos äänestää puolueen numerolla, äänestää ehdokkaita siinä järjestyksessä, jossa puolue heidät haluaa inekseen. Jos äänestää puolestaan ehdokkaan numerolla, antaa äänensä puolueelle, mutta nostaa oman ehdokkaansa sijoitusta listalla. Uusi järjestelmä tukee sekä listavaalien periaatteita, mutta tarjoaa myös vaalisalaisuuden uutena ominaisuutena.

    Tarjoan järjestelmäni auliisti Ruotsin ja muiden demokratian banaanitasavaltojen käyttöön lisenssivapaasti. Koko kirjeeni ETYJ:ille löytyy osoitteesta http://paalijarvi.fi/b/OSCE_Swedish_Elections_Election_Secrecy_2018_Paalijarvi.pdf . Kyseessä on insinöörin tekemä puolijuridinen dokumentti, joten antakaa anteeksi jos se ei ole aivan täydellinen :D

    Janne Paalijärvi - http://paalijarvi.fi/
    Facebook: https://www.facebook.com/paalijarvi
    Twitter: https://twitter.com/paalijarvi

    ]]>
    17 http://usvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260922-kerroin-etyjille-kuinka-ruotsin-vaalit-voitaisiin-korjata#comments Kotimaa Demokratia Ruotsi Ruotsin vaalit Vaalit Thu, 13 Sep 2018 08:10:11 +0000 Janne Paalijärvi http://usvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260922-kerroin-etyjille-kuinka-ruotsin-vaalit-voitaisiin-korjata
    Uusi normaali = vanha kunnianloukkaus? http://abdirahimhussein.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260839-uusi-normaali-vanha-kunnianloukkaus <p>Ruotsin odotetut vaalit ovat ohi. Mitä me voimme oppia niistä?&nbsp;</p><p>Ensinnäkin sen, että enemmistö ruotsalaisista ei luota puhtaasti rasistisella agendalla ratsastavien puolueiden perusteettomiin lupauksiin. Väittivät he (samoin kuin oman kotimaamme vastineet) omissa kuvitelmissaan mitä tahansa, totuus on, että he eivät edusta kansan enemmistöä.</p><p>Länsinaapurimme eivät antaneet näiden puolueiden viestin ja mitä mielikuvituksempien uhkakuvien vaikuttaa ajatuksiinsa ja sumentaa heidän järkeään. 12 poäng siitä heille.</p><p>Mitä vaalit kuitenkin osoittivat on se, että niitä ihmisiä, joihin tuo linja puree, on enemmän kuin aiemmin. Elämme aikaa, jossa faktan ja fiktion rajat hämärtyvät pelottavallakin lailla. Ihmiset eivät joko osaa tai halua tehdä eroa luotettavien uutislähteiden ja epämääräisten, kenen tahansa perustamien valemediasivustojen välillä.</p><p>Liian monet ihmiset eivät edes yritä analysoida heille joka suunnalta tulvivaa (dis)informaatiota; vaatia lähteitä, todisteita ja perusteluja.Tosiasioiden sijaan vaakakupissa painavat enemmän tekosyyt, joiden avulla lietsoa itsensä näkemään vihaa ja uhkaa kaikkialla ja näitä samoja lähteitä lainataan ja uudelleenlähetetään myös täkäläisissä piireissä. Ihmisille on tärkeämpää olla äänessä kuin olla oikeassa. Mistä se oikein kertoo?</p><p>Tällaisessa ilmapiirissä poliitikkojen vastuu korostuu entisestään. Jopa aikaisemmin ihan tolkun ihmisinä pitämäni poliitikot ovat alkaneet (näiden ääriryhmien kannattajien kanssa flirttaillakseen?) tietoisesti hämärtää rajoja normaalin, vastuullisen kielenkäytön ja populistisen, leimaavan ja halventavan retoriikan välillä.</p><p>Äärioikeisto on saanut rummuttaa terminologiaansa niin kauan ja isoon ääneen, ettei se enää shokeeraa ketään. Sen sijaan se on, näiden tavanomaistenkin poliitikkojen avustuksella, normalisoitunut ja vakiintunut jopa heidän ilmaisuunsa. Sen seuraus on se, että sillä autetaan legitimisoimaan näiden maailman halla-ahojen ja huhtasaarten avoimen vihamielistä agendaa. Mekin olemme jo alkaneet turtua siihen kun sitä on hoettu jo niin pitkään. Mutta sitäkö me haluamme? Että uusi normaali onkin sama kuin vanha kunnianloukkaus?</p><p>Mitä Ruotsi edellä, sitä Suomi perässä? Katsokaa vaikka, mitä pääministeri Sipilä päästelee suustaan.</p><p>Uskon että useissa ihmisissä tämän kaltaiset&nbsp;lausunnot aiheuttavat hämmennystä ja epäilystä eivätkä missään nimessä herätä luottamusta; ei kanssaihmisiini eikä näihin poliitikoihin. Eikö poliitikkojen tehtävä ole edustaa arvojohtajuutta? Antaa kansalle toivoa ja työkaluja?&nbsp;</p><p>Pelolla johtaminen ei ole vielä koskaan osoittautunut toimivaksi.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ruotsin odotetut vaalit ovat ohi. Mitä me voimme oppia niistä? 

    Ensinnäkin sen, että enemmistö ruotsalaisista ei luota puhtaasti rasistisella agendalla ratsastavien puolueiden perusteettomiin lupauksiin. Väittivät he (samoin kuin oman kotimaamme vastineet) omissa kuvitelmissaan mitä tahansa, totuus on, että he eivät edusta kansan enemmistöä.

    Länsinaapurimme eivät antaneet näiden puolueiden viestin ja mitä mielikuvituksempien uhkakuvien vaikuttaa ajatuksiinsa ja sumentaa heidän järkeään. 12 poäng siitä heille.

    Mitä vaalit kuitenkin osoittivat on se, että niitä ihmisiä, joihin tuo linja puree, on enemmän kuin aiemmin. Elämme aikaa, jossa faktan ja fiktion rajat hämärtyvät pelottavallakin lailla. Ihmiset eivät joko osaa tai halua tehdä eroa luotettavien uutislähteiden ja epämääräisten, kenen tahansa perustamien valemediasivustojen välillä.

    Liian monet ihmiset eivät edes yritä analysoida heille joka suunnalta tulvivaa (dis)informaatiota; vaatia lähteitä, todisteita ja perusteluja.Tosiasioiden sijaan vaakakupissa painavat enemmän tekosyyt, joiden avulla lietsoa itsensä näkemään vihaa ja uhkaa kaikkialla ja näitä samoja lähteitä lainataan ja uudelleenlähetetään myös täkäläisissä piireissä. Ihmisille on tärkeämpää olla äänessä kuin olla oikeassa. Mistä se oikein kertoo?

    Tällaisessa ilmapiirissä poliitikkojen vastuu korostuu entisestään. Jopa aikaisemmin ihan tolkun ihmisinä pitämäni poliitikot ovat alkaneet (näiden ääriryhmien kannattajien kanssa flirttaillakseen?) tietoisesti hämärtää rajoja normaalin, vastuullisen kielenkäytön ja populistisen, leimaavan ja halventavan retoriikan välillä.

    Äärioikeisto on saanut rummuttaa terminologiaansa niin kauan ja isoon ääneen, ettei se enää shokeeraa ketään. Sen sijaan se on, näiden tavanomaistenkin poliitikkojen avustuksella, normalisoitunut ja vakiintunut jopa heidän ilmaisuunsa. Sen seuraus on se, että sillä autetaan legitimisoimaan näiden maailman halla-ahojen ja huhtasaarten avoimen vihamielistä agendaa. Mekin olemme jo alkaneet turtua siihen kun sitä on hoettu jo niin pitkään. Mutta sitäkö me haluamme? Että uusi normaali onkin sama kuin vanha kunnianloukkaus?

    Mitä Ruotsi edellä, sitä Suomi perässä? Katsokaa vaikka, mitä pääministeri Sipilä päästelee suustaan.

    Uskon että useissa ihmisissä tämän kaltaiset lausunnot aiheuttavat hämmennystä ja epäilystä eivätkä missään nimessä herätä luottamusta; ei kanssaihmisiini eikä näihin poliitikoihin. Eikö poliitikkojen tehtävä ole edustaa arvojohtajuutta? Antaa kansalle toivoa ja työkaluja? 

    Pelolla johtaminen ei ole vielä koskaan osoittautunut toimivaksi.

     

    ]]>
    4 http://abdirahimhussein.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260839-uusi-normaali-vanha-kunnianloukkaus#comments äärinationalistit Kunnianloukkaus Ruotsi Uusinormaali Vaalit Tue, 11 Sep 2018 18:34:55 +0000 Abdirahim HUSU Hussein . http://abdirahimhussein.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260839-uusi-normaali-vanha-kunnianloukkaus
    Eduskuntavaalit 2019 http://pontusjankristiansderblom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260812-eduskuntavaalit-2019 Eduskuntavaalit lähestyvät ja sen huomaa monesta asiasta. Ikävistä asioista ei haluta uutisoida, väkisin yritetään kaikki kääntää iloiseksi ja positiiviseksi, esimerkkinä monen puolueen takinkääntö rajakontrolliasiassa. Minä en takkiani käännä, kun lähden tuonne Arkadianmäelle korjaamaan mitä korjattavissa on. Olen tunnettu sanojeni pitämisestä ja en lupaa mitään, mitä en kykene pitämämään. Tässäpä lista mitä lähden ajamaan ensisijaisesti eli teesini: 1.Soten kaataminen nykymuodossa. 2.Tieverkoston kuntoon saattaminen/autoiljoilta kannetut verot teiden hoitoon). 3.Haittamaahanmuuton kitkentä/rajakontrolli takaisin. 4.Rikoksiin syyllistyvät turvapaikanhakijat/laittomasti maassa olevat henkilöt palautettava välittömästi lähtömaihin. 5.Irti EU:sta, eurosta ja oma valuutta takaisin. NÄISTÄ ASIOISTA OLEN 2015 LÄHTIEN PUHUNUT JA VAIKUTTANUT. Pontus Söderblom/Reformi-Häme<div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> 7 http://pontusjankristiansderblom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260812-eduskuntavaalit-2019#comments Asennemuutos Reformi Tulevaisuus Vaalit Tue, 11 Sep 2018 09:45:15 +0000 Pontus Söderblom http://pontusjankristiansderblom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260812-eduskuntavaalit-2019 Läkerolit väärään kurkkuun – Tervaleijonia poskeen http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260798-lakerolit-vaaraan-kurkkuun-tervaleijonia-poskeen <p>Siskonpetissä piehtarointi ei anna oikeaa kuvaa asioiden todellisesta kokemisesta. Ruotsidemokraattien kannatuskäyrän nousujohde antaa silti hyvän kuvan siitä, millainen yllätys saattaa muhia myös Suomessa, kun äänestäjät täälläkin palaavat epäsuositusta päähallituspuolueesta takaisin Perussuomalaisiin.</p><p>Sillä eivät ongelmat ole mihinkään kadonneet. Maahanmuutto- ja EU-kriittisten puolueiden kasvu jatkuu Euroopassa niin kauan kuin EU:n liittovaltiopolitiikka sekä puuttuminen jäsenmaidensa sisäisiin asioihin ja väestöpolitiikkaan jatkuvat.</p><p>Suomessa on surtu Ruotsidemokraattien menestystä äänekkäästi. Valtamediassa ongelmana nähdään Ruotsidemokraattien kannatus.</p><p>Ajattelutapa on outo, sillä ei ilmastonmuutoksestakaan kähistäessä ongelmana pidetä ympäristöliikkeen kasvua tai sitä, että vihreiden kannatus nousee.</p><p>Myöskään maahanmuutto-ongelmien vuoksi ei pitäisi paheksua maahanmuuttokriittisten puolueiden kasvua vaan keskittyä ratkaisemaan ongelmia.</p><p>Ongelmat eivät ratkea, jos kriitikot koetetaan pitää poliittisen vaikutusvallan ulkopuolella. Se on demokratian ylenkatsomista, jopa röyhkeää.</p><p>Kaikkialla toistellaan nyt, että Ruotsin hallitusneuvotteluista &rdquo;tulee vaikeat&rdquo;. &ndash; Miten niin?</p><p>Itsehän nuo kansallisen edun vastaiset puolueet tekevät neuvotteluista vaikeat, kun torjuvat kansalaisten selvästi ilmaiseman tahdon ja sulkevat yhden puolueen yhteistoiminnan ulkopuolelle, ihan vain oman vallan pönkittämiseksi.</p><p>Sellainen on huonoa politiikkaa. Koska politiikka on kykyä yhteistoimintaan, on epäiltävä, onko siinä politiikkaa enää lainkaan. Tilanne on samanlainen kuin blokkien johtajat pudottautuisivat avantoon ja ulisisivat, että &rdquo;tilanteemme on vaikea&rdquo;.</p><p>Eräs kummallisuus Ruotsin poliittisessa järjestelmässä on blokkiutuneisuus ja vähemmistöhallitusten ratsastus oppositiopuolueiden selässä.</p><p>Tähän on syynä Ruotsin demariperinne. Vähemmistöhallitukset ovat tyypillisiä järjestelmissä, joissa on yksi valtapuolue, kuten Ruotsissa sosiaalidemokraatit. Demarit eivät ole mielellään tehneet kompromisseja hallitukseen &rdquo;sopimattomiksi&rdquo; katsomiensa puolueiden kanssa. Puolue on tehnyt mieluummin erillisiä sopimuksia oppositioryhmien kanssa ja käyttänyt valtaa niiden valikoivalla tuella. Oikeistoallianssi omaksui tämän mallin demareilta ja alkoi peilata sitä.</p><p>Sosialistit ovat aina hallinneet mieluummin yksin kuin muiden kanssa. Se on aatteen totalitaarinen olemus.</p><p>On hyvä, että blokkijärjestelmään tulee särö kolmannen tahon kautta. Ruotsidemokraateilla on prosentuaalista kannatustaan enemmän valtaa, sillä ollessaan oppositiossa puolueella on ratkaisijan rooli.</p><p>Jos taas oikeisto liittoutuu vasemmiston kanssa, blokit muodostuvat Ruotsidemokraattien ja oikeisto-vasemmisto-yhteenliittymän välille, jolloin Ruotsidemokraatit muodostavat ainoan vaihtoehdon hallitukselle, ja kannatus nousee.</p><p>Erikoista ruotsalaisten poliittisessa käyttäytymisessä on tietty epäjohdonmukaisuus. Suuri osa heistä on suhtautunut vuoden 2015 pakolaiskriisin jälkeen torjuvasti humanitaariseen maahanmuuttoon, mutta silti he antoivat kannatuksensa maahanmuutosta vastuussa oleville valtapuolueille, jotka eivät muutosta tee.</p><p>Tämä on tyypillistä ihmisten hyväuskoisuudelle. Ihmiset kun eivät tutkitusti vaihda umpisolmussa olevia käsityksiään helposti vaan etsivät niille tukea viimeiseen asti. Eivät suomalaisetkaan vaihda pankkia, vaikka heitä kuinka riistettäisiin.</p><p>Yksi ruotsalaisen demokratian omituisuus on <a href="https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201809102201189783_ul.shtml" target="_blank">lipukeäänestys</a>, jossa äänestäjä noutaa julkisesti nähtävillä olevasta avolokerikosta puoluekohtaisen äänestyslipun. Vaalisalaisuus on varmasti turvassa, kun siitä huolehtii tuttu virkailija.</p><p>Sauli Niinistöllä on Ruotsin vaalien jälkeen yksi huoli vähemmän. Natoon Ruotsi ei tällä vaalituloksella liity, eikä kansanäänestystä tule, sillä heiveröinen hallitus ei ota ohjelmaansa mitään suuria kysymyksiä, jotka voisivat horjuttaa sen asemaa.</p><p>Tämä on ilmeisesti Suomen ulkopoliittisen johdon toiveiden mukaista, sillä se ei ole ollut asiassa aloitteellinen, ja pidättyvää esimerkkiä osoittaen on keskitytty monitoroimaan Ruotsin ratkaisuja.</p><p>Nato-oven lonksahdettua kiinni (muttei lukkoon) ja Venäjän pullistellessa naapurissa on viisasta keskittyä ylläpitämään hyväksi koettua turvallisuustilannetta sen asemasta, että sitä ryhdyttäisiin kyseenalaistamaan millään, minkä tehtävä olisi taata turvallisuus.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Siskonpetissä piehtarointi ei anna oikeaa kuvaa asioiden todellisesta kokemisesta. Ruotsidemokraattien kannatuskäyrän nousujohde antaa silti hyvän kuvan siitä, millainen yllätys saattaa muhia myös Suomessa, kun äänestäjät täälläkin palaavat epäsuositusta päähallituspuolueesta takaisin Perussuomalaisiin.

    Sillä eivät ongelmat ole mihinkään kadonneet. Maahanmuutto- ja EU-kriittisten puolueiden kasvu jatkuu Euroopassa niin kauan kuin EU:n liittovaltiopolitiikka sekä puuttuminen jäsenmaidensa sisäisiin asioihin ja väestöpolitiikkaan jatkuvat.

    Suomessa on surtu Ruotsidemokraattien menestystä äänekkäästi. Valtamediassa ongelmana nähdään Ruotsidemokraattien kannatus.

    Ajattelutapa on outo, sillä ei ilmastonmuutoksestakaan kähistäessä ongelmana pidetä ympäristöliikkeen kasvua tai sitä, että vihreiden kannatus nousee.

    Myöskään maahanmuutto-ongelmien vuoksi ei pitäisi paheksua maahanmuuttokriittisten puolueiden kasvua vaan keskittyä ratkaisemaan ongelmia.

    Ongelmat eivät ratkea, jos kriitikot koetetaan pitää poliittisen vaikutusvallan ulkopuolella. Se on demokratian ylenkatsomista, jopa röyhkeää.

    Kaikkialla toistellaan nyt, että Ruotsin hallitusneuvotteluista ”tulee vaikeat”. – Miten niin?

    Itsehän nuo kansallisen edun vastaiset puolueet tekevät neuvotteluista vaikeat, kun torjuvat kansalaisten selvästi ilmaiseman tahdon ja sulkevat yhden puolueen yhteistoiminnan ulkopuolelle, ihan vain oman vallan pönkittämiseksi.

    Sellainen on huonoa politiikkaa. Koska politiikka on kykyä yhteistoimintaan, on epäiltävä, onko siinä politiikkaa enää lainkaan. Tilanne on samanlainen kuin blokkien johtajat pudottautuisivat avantoon ja ulisisivat, että ”tilanteemme on vaikea”.

    Eräs kummallisuus Ruotsin poliittisessa järjestelmässä on blokkiutuneisuus ja vähemmistöhallitusten ratsastus oppositiopuolueiden selässä.

    Tähän on syynä Ruotsin demariperinne. Vähemmistöhallitukset ovat tyypillisiä järjestelmissä, joissa on yksi valtapuolue, kuten Ruotsissa sosiaalidemokraatit. Demarit eivät ole mielellään tehneet kompromisseja hallitukseen ”sopimattomiksi” katsomiensa puolueiden kanssa. Puolue on tehnyt mieluummin erillisiä sopimuksia oppositioryhmien kanssa ja käyttänyt valtaa niiden valikoivalla tuella. Oikeistoallianssi omaksui tämän mallin demareilta ja alkoi peilata sitä.

    Sosialistit ovat aina hallinneet mieluummin yksin kuin muiden kanssa. Se on aatteen totalitaarinen olemus.

    On hyvä, että blokkijärjestelmään tulee särö kolmannen tahon kautta. Ruotsidemokraateilla on prosentuaalista kannatustaan enemmän valtaa, sillä ollessaan oppositiossa puolueella on ratkaisijan rooli.

    Jos taas oikeisto liittoutuu vasemmiston kanssa, blokit muodostuvat Ruotsidemokraattien ja oikeisto-vasemmisto-yhteenliittymän välille, jolloin Ruotsidemokraatit muodostavat ainoan vaihtoehdon hallitukselle, ja kannatus nousee.

    Erikoista ruotsalaisten poliittisessa käyttäytymisessä on tietty epäjohdonmukaisuus. Suuri osa heistä on suhtautunut vuoden 2015 pakolaiskriisin jälkeen torjuvasti humanitaariseen maahanmuuttoon, mutta silti he antoivat kannatuksensa maahanmuutosta vastuussa oleville valtapuolueille, jotka eivät muutosta tee.

    Tämä on tyypillistä ihmisten hyväuskoisuudelle. Ihmiset kun eivät tutkitusti vaihda umpisolmussa olevia käsityksiään helposti vaan etsivät niille tukea viimeiseen asti. Eivät suomalaisetkaan vaihda pankkia, vaikka heitä kuinka riistettäisiin.

    Yksi ruotsalaisen demokratian omituisuus on lipukeäänestys, jossa äänestäjä noutaa julkisesti nähtävillä olevasta avolokerikosta puoluekohtaisen äänestyslipun. Vaalisalaisuus on varmasti turvassa, kun siitä huolehtii tuttu virkailija.

    Sauli Niinistöllä on Ruotsin vaalien jälkeen yksi huoli vähemmän. Natoon Ruotsi ei tällä vaalituloksella liity, eikä kansanäänestystä tule, sillä heiveröinen hallitus ei ota ohjelmaansa mitään suuria kysymyksiä, jotka voisivat horjuttaa sen asemaa.

    Tämä on ilmeisesti Suomen ulkopoliittisen johdon toiveiden mukaista, sillä se ei ole ollut asiassa aloitteellinen, ja pidättyvää esimerkkiä osoittaen on keskitytty monitoroimaan Ruotsin ratkaisuja.

    Nato-oven lonksahdettua kiinni (muttei lukkoon) ja Venäjän pullistellessa naapurissa on viisasta keskittyä ylläpitämään hyväksi koettua turvallisuustilannetta sen asemasta, että sitä ryhdyttäisiin kyseenalaistamaan millään, minkä tehtävä olisi taata turvallisuus.

    ]]>
    4 http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260798-lakerolit-vaaraan-kurkkuun-tervaleijonia-poskeen#comments Perussuomalaiset Ruotsi Ruotsidemokraatit Vaalit Tue, 11 Sep 2018 07:08:46 +0000 J. Sakari Hankamäki http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260798-lakerolit-vaaraan-kurkkuun-tervaleijonia-poskeen
    Hjallis, suoraan sanottuna. http://ellelazarov.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260787-hjallis-suoraan-sanottuna <p>Taas ne vaalit on tulossa ja meidän tulee löytää motivoituneita ehdokkaita asioitamme hoitamaan.&nbsp; Voihan siinä niinkin käydä, että sen äänensä antaa henkilölle jonka tarkoitus onkin ensisijaisesti&nbsp; oman suuren egonsa pullistaminen. &nbsp;</p><p>Eikö Hjallis Harkimokin ollut jonkin tasoinen ääniharava eduskuntaan noustessaan ja toi tulosta kokomukselle.</p><p>Mitkä olivat hänen motiivinsa lähteä ehdokkaaksi?&nbsp;</p><p>Lueskelin aamun lehdestä, että kirjassaan&nbsp; &quot;Suoraan sanottuna&quot;&nbsp; hän paljastaa miksi hän pettyi kokomukseen.&nbsp; Ensinnäkin Subbi lupaili hänelle ministerin paikkaa.&nbsp; Unohti lupauksensa!&nbsp; Stubbi vaihtoon, tuumas Hjallis.&nbsp; Orpo lupaili ministerin paikkaa ennen, kun pääsi puheenjohta. Tehdään sitte Orposta puheenjohtaja,&nbsp; päätti Hjallis.&nbsp; Orpoki unohti mitä oli lupaillut.</p><p>Hjalliksen mitta täyttyi, kokomus ei olekkaan kiva.&nbsp; Ollakseen kaikessa eka, saadakseen haluamansa täytyy perustaa oma liike.&nbsp;</p><p>Kunnioitettavaa Hjalliksesssa, että hän avoimesti ja rehellisesti tunnustaa nämä motiivinsa&nbsp; se kuvaa jo sitä, ettei hänessä ole perinteistä politikkoainesta.</p><p>Hjallis kertoo,&nbsp; Sipilä oli hyvä tyyppi,&nbsp; piti saunassa annetun lupauksensa ja järjesti Hjalliksen Veikkauksen hallituksen jäseneksi.</p><p>En kritisoi Harkimoa, meillä jokaisella on omat motiivimme joiden johtamana toimimme.</p><p>Melkoista hakuammuntaa tuo äänestäminen on.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Taas ne vaalit on tulossa ja meidän tulee löytää motivoituneita ehdokkaita asioitamme hoitamaan.  Voihan siinä niinkin käydä, että sen äänensä antaa henkilölle jonka tarkoitus onkin ensisijaisesti  oman suuren egonsa pullistaminen.  

    Eikö Hjallis Harkimokin ollut jonkin tasoinen ääniharava eduskuntaan noustessaan ja toi tulosta kokomukselle.

    Mitkä olivat hänen motiivinsa lähteä ehdokkaaksi? 

    Lueskelin aamun lehdestä, että kirjassaan  "Suoraan sanottuna"  hän paljastaa miksi hän pettyi kokomukseen.  Ensinnäkin Subbi lupaili hänelle ministerin paikkaa.  Unohti lupauksensa!  Stubbi vaihtoon, tuumas Hjallis.  Orpo lupaili ministerin paikkaa ennen, kun pääsi puheenjohta. Tehdään sitte Orposta puheenjohtaja,  päätti Hjallis.  Orpoki unohti mitä oli lupaillut.

    Hjalliksen mitta täyttyi, kokomus ei olekkaan kiva.  Ollakseen kaikessa eka, saadakseen haluamansa täytyy perustaa oma liike. 

    Kunnioitettavaa Hjalliksesssa, että hän avoimesti ja rehellisesti tunnustaa nämä motiivinsa  se kuvaa jo sitä, ettei hänessä ole perinteistä politikkoainesta.

    Hjallis kertoo,  Sipilä oli hyvä tyyppi,  piti saunassa annetun lupauksensa ja järjesti Hjalliksen Veikkauksen hallituksen jäseneksi.

    En kritisoi Harkimoa, meillä jokaisella on omat motiivimme joiden johtamana toimimme.

    Melkoista hakuammuntaa tuo äänestäminen on.

    ]]>
    2 http://ellelazarov.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260787-hjallis-suoraan-sanottuna#comments äänestäjät Ehdokkaat Vaalit Tue, 11 Sep 2018 04:47:56 +0000 Elle Marketta Lazarov http://ellelazarov.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260787-hjallis-suoraan-sanottuna
    Äänestäjiltä on riistetty vapaa äänioikeus ja media ei siihen puutu? http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260672-aanestajilta-on-riistetty-vapaa-aanioikeus-ja-media-ei-siihen-puutu <p>Vaaleissa äänestäminen ei ole ollut enää vuosikymmeniin vapaata, vaikka vaaleja pidetään vapaiden kansalaisten enemmistön päätöksenä tulevasta kunnallis-, maakunta- tai valtakunnanpolitiikasta.&nbsp;</p><p>Kerron tässä järkyttävän esimerkin siitä, että äänestäjät eivät uskalla käyttää omaa äänioikeuttaan vapaasti lain suomalla tavalla:&nbsp;</p><p>Tuttavani kansanedustaja kertoi, että kuinka hänen vanhaa lestadiolaista äitiään painostettiin ennen eduskuntavaaleja puhelinsoitoilla äänestämään lestadiolaista ehdokasta eduskuntavaaleissa ja kiellettiin äänestämästä omaa lastaan, joka oli ei lestadiolainen kansanedustaja. Tämä painostus lestadiolaisten ja toisten herätysliikkeiden sisällä rikkoo räikeästi äänestysvapautta, jota media ei ole koskaan nostanut esille saatikka käsitellyt. Tämä äänioikeutettujen painostus ei koske vain vanhuksia sillä lestadiolaisperheiden äänestysiän saavuttaneet lapset ovat vahvan henkisen painostuksen alla ennen kunnallis-, eduskunta-, EU- ja presidentinvaaleja. Tulevissa maakuntavaaleissa eri uskonnollisten ryhmien painostus tulee olemaan entisestään vahvempaa vanhuksia ja nuoria kohtaan. Eli Suomessa ei ole ollut, ja vielä vähemmän tulee olemaan vapaat ja salaiset vaalit, joissa äänioikeutettu uskaltaa äänestää omantuntonsa mukaan, sillä vanhemmat ja sukulaiset voivat painostaa äänestäjää Jumalan rangaistuksella, Jumala näkee ketä äänestit ... Yksi puolue on pyrkinyt vielä ajamaan 16-vuoden äänestysikärajaa, sillä nuoret ovat vielä alttiimpia alistumaan vanhempien määräysvaltaan äänestyskopissa.</p><p>Perustuslailla ei pysytä turvamaan, että henkistä painostusta ei käytettäsi, jos media ei nosta sitä julkiseen keskusteluun &rdquo;Vaalisalaisuudella pyritään siihen, että äänestäjät voivat vapaasti äänestää oman tahtonsa mukaisesti: äänestäjän ei tarvitse välittää uhkailuista tai sosiaalisesta painostuksesta. Vaalisalaisuus ehkäisee myös äänten ostamista ja myymistä, sillä äänen ostaja ei voi varmistua siitä, miten äänestäjä todellisuudessa äänesti.&rdquo; Tämä kaikki on &rdquo;puppua&rdquo; ja merkityksetöntä sanan helinää, jolla ei ole mitään tekemistä todellisen elämän kanssa.</p><p><strong>Kaikkien vapaa ja salainen äänioikeus on turvattava!</strong></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vaaleissa äänestäminen ei ole ollut enää vuosikymmeniin vapaata, vaikka vaaleja pidetään vapaiden kansalaisten enemmistön päätöksenä tulevasta kunnallis-, maakunta- tai valtakunnanpolitiikasta. 

    Kerron tässä järkyttävän esimerkin siitä, että äänestäjät eivät uskalla käyttää omaa äänioikeuttaan vapaasti lain suomalla tavalla: 

    Tuttavani kansanedustaja kertoi, että kuinka hänen vanhaa lestadiolaista äitiään painostettiin ennen eduskuntavaaleja puhelinsoitoilla äänestämään lestadiolaista ehdokasta eduskuntavaaleissa ja kiellettiin äänestämästä omaa lastaan, joka oli ei lestadiolainen kansanedustaja. Tämä painostus lestadiolaisten ja toisten herätysliikkeiden sisällä rikkoo räikeästi äänestysvapautta, jota media ei ole koskaan nostanut esille saatikka käsitellyt. Tämä äänioikeutettujen painostus ei koske vain vanhuksia sillä lestadiolaisperheiden äänestysiän saavuttaneet lapset ovat vahvan henkisen painostuksen alla ennen kunnallis-, eduskunta-, EU- ja presidentinvaaleja. Tulevissa maakuntavaaleissa eri uskonnollisten ryhmien painostus tulee olemaan entisestään vahvempaa vanhuksia ja nuoria kohtaan. Eli Suomessa ei ole ollut, ja vielä vähemmän tulee olemaan vapaat ja salaiset vaalit, joissa äänioikeutettu uskaltaa äänestää omantuntonsa mukaan, sillä vanhemmat ja sukulaiset voivat painostaa äänestäjää Jumalan rangaistuksella, Jumala näkee ketä äänestit ... Yksi puolue on pyrkinyt vielä ajamaan 16-vuoden äänestysikärajaa, sillä nuoret ovat vielä alttiimpia alistumaan vanhempien määräysvaltaan äänestyskopissa.

    Perustuslailla ei pysytä turvamaan, että henkistä painostusta ei käytettäsi, jos media ei nosta sitä julkiseen keskusteluun ”Vaalisalaisuudella pyritään siihen, että äänestäjät voivat vapaasti äänestää oman tahtonsa mukaisesti: äänestäjän ei tarvitse välittää uhkailuista tai sosiaalisesta painostuksesta. Vaalisalaisuus ehkäisee myös äänten ostamista ja myymistä, sillä äänen ostaja ei voi varmistua siitä, miten äänestäjä todellisuudessa äänesti.” Tämä kaikki on ”puppua” ja merkityksetöntä sanan helinää, jolla ei ole mitään tekemistä todellisen elämän kanssa.

    Kaikkien vapaa ja salainen äänioikeus on turvattava!

    ]]>
    5 http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260672-aanestajilta-on-riistetty-vapaa-aanioikeus-ja-media-ei-siihen-puutu#comments Äänestäjä Äänioikeus Lestadiolaiset Vaalisalaisuus Vaalit Tue, 11 Sep 2018 02:02:00 +0000 Pertti Lindeman http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260672-aanestajilta-on-riistetty-vapaa-aanioikeus-ja-media-ei-siihen-puutu
    Viisi voittajaa neljä häviäjää ja Räikkönen http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260739-viisi-voittajaa-nelja-haviajaa-ja-raikkonen <p>Naapurin vaalit onnistuivat syrjäyttämään ainakin päiväksi Kimi Räikkösen suomalaisen kaupallisen median pääuutisena. Se on saavutus, jolle on syytä nostaa hattua. Yle on sentään tehnyt ennakkoanalyysiä Ruotsin poliittisesta tilanteesta vähän pidempään ja Räikkösen kohtalo miljoonineen on ollut taka-alalla.</p><p>Ennen tarkistuslaskentaa ja ulkomailla annettuja ääniä tilanne on se, että puolueiden kannatusmuutokset olivat liberaaleja lukuunottamatta selviä. Liberaalit kirjasivat 0,1 prosentin minivoiton, kun taas muilla puolueilla tuli reilumpia lukemia suuntaan tai toiseen. Turhaan ei siis vaaleja pidetty.</p><p>Ruotsidemokraatit saivat 4,7 prosentin lisäkannatuksen, Keskusta 2,5%, Vasemmistopuolue 2,2% sekä Kristillisdemokraatit 1,8 lisäprosenttia. Vasemmistopuolue Vänsterpartiet oli ainoa punavihreän blokin puolueista joka lisäsi kannatustaan, muut petranneet puolueet kuuluivat oikeistoallianssiin.</p><p>Allianssipuolueista eniten otti takkiinsa Kokoomus, joka menetti kannatuksestaan 3,5 prosenttia mikä siirtymä&nbsp; meni todennäköisesti pitkälti Ruotsidemokraateille. Sosialidemokraatit menettivät 2,8%, ryhmä Muut 2,6% sekä Vihreät 2,4 prosenttia. Huomioitavaa on ryhmän Muut kutistuminen vain 0,4 prosentin marginaalieräksi.</p><p>Alustava pika-analyysi näyttäisi siltä, että Ruotsidemokraatit saivat maaseudulla suhteellisesti huomattavasti suuremman kannatuksen kuin suurissa kaupungeissa. Näyttää siltä, että kaupungeissa, joissa maahanmuuttajia on enemmän ei kaikupohjaa maahanmuuttovastaisuudelle ole yhtä paljon kuin maaseudulla. Maaseudulla jossa ulkomaalaisia on vähemmän, Ruotsidemokraatit näyttävät saavan kannatusta enemmänkin maahanmuuttajien pelosta.</p><p><a href="https://www.aftonbladet.se/a/0EyBX0">https://www.aftonbladet.se/a/0EyBX0</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Naapurin vaalit onnistuivat syrjäyttämään ainakin päiväksi Kimi Räikkösen suomalaisen kaupallisen median pääuutisena. Se on saavutus, jolle on syytä nostaa hattua. Yle on sentään tehnyt ennakkoanalyysiä Ruotsin poliittisesta tilanteesta vähän pidempään ja Räikkösen kohtalo miljoonineen on ollut taka-alalla.

    Ennen tarkistuslaskentaa ja ulkomailla annettuja ääniä tilanne on se, että puolueiden kannatusmuutokset olivat liberaaleja lukuunottamatta selviä. Liberaalit kirjasivat 0,1 prosentin minivoiton, kun taas muilla puolueilla tuli reilumpia lukemia suuntaan tai toiseen. Turhaan ei siis vaaleja pidetty.

    Ruotsidemokraatit saivat 4,7 prosentin lisäkannatuksen, Keskusta 2,5%, Vasemmistopuolue 2,2% sekä Kristillisdemokraatit 1,8 lisäprosenttia. Vasemmistopuolue Vänsterpartiet oli ainoa punavihreän blokin puolueista joka lisäsi kannatustaan, muut petranneet puolueet kuuluivat oikeistoallianssiin.

    Allianssipuolueista eniten otti takkiinsa Kokoomus, joka menetti kannatuksestaan 3,5 prosenttia mikä siirtymä  meni todennäköisesti pitkälti Ruotsidemokraateille. Sosialidemokraatit menettivät 2,8%, ryhmä Muut 2,6% sekä Vihreät 2,4 prosenttia. Huomioitavaa on ryhmän Muut kutistuminen vain 0,4 prosentin marginaalieräksi.

    Alustava pika-analyysi näyttäisi siltä, että Ruotsidemokraatit saivat maaseudulla suhteellisesti huomattavasti suuremman kannatuksen kuin suurissa kaupungeissa. Näyttää siltä, että kaupungeissa, joissa maahanmuuttajia on enemmän ei kaikupohjaa maahanmuuttovastaisuudelle ole yhtä paljon kuin maaseudulla. Maaseudulla jossa ulkomaalaisia on vähemmän, Ruotsidemokraatit näyttävät saavan kannatusta enemmänkin maahanmuuttajien pelosta.

    https://www.aftonbladet.se/a/0EyBX0

    ]]>
    6 http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260739-viisi-voittajaa-nelja-haviajaa-ja-raikkonen#comments Kimi Räikkönen Ruotsi Vaalit Mon, 10 Sep 2018 08:05:29 +0000 Tuure Piittinen http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260739-viisi-voittajaa-nelja-haviajaa-ja-raikkonen
    Ruotsissa sataa laariin. Näin käy myös Suomessa! http://selavii.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260721-ruotsissa-sataa-laariin-nain-kay-myos-suomessa <p>Nyt näyttää siltä, että kukkahatut, totuusmedia ja vihervasemmistolaiset saivat pyyhittävää housuistaan ja myös naamaltaan kaikesta manipulaatiosta huolimatta. Kansalaiset ovat äänensä antaneet ja vaalien voittaja on ylivoimaisesti maahanmuuttokriittinen ruotsidemokraatit. Suomalaisen kannalta tuloksella on väliä, sillä keväällä ilmiö toistuu myös Suomessa vaikka tätä ei vielä myönnetä. Tätä puoltaa myös Ruotsin vasemmistopuolueen lähes 50% kannatuksen kasvu, joka vastaavasti Suomessakin on näkyvissä keväällä vastakkainasetteluna ja samalla myös Li Anderssonin puolueen kannatuksen nousuna.&nbsp;</p><p>Vaikka vielä ei Suomessa tietyn taustan omaavat maahanmuuttaneet olekkaan polttaneet autoja kuten Ruotsissa, niin tuo päivä koittaa, mikäli maahanmuuttopolitiikassa ei oteta opiksi muista ongelmiin joutuneista maista. Näin ennen vaaleja monet puolueet ovat lähteneet peesaamaan Perussuomalaisia, mutta vain siksi, että naapurissa esiin noussut ilmiö pelottaa oman puolueen kannatusta tulevissa kevään vaaleissa. Voidaankin puhua niin, että Suomen poliittiselle kartalle on ilmestynyt useampia maahanmuuttopopulismiin tarttuneita puolueita.</p><p>Aivan. Maahanmuuton ongelmien esilletuominen ei enää ole pelkästään kauan parjatun &quot;yhden asian puolueen&quot; populismia ja jopa kukkahattuosaston esittämää rasismia, vaan tätä päivää. Myöhäisherännäiden motiivit ovat silti ne vanhat. Vaalien puheenaiheeksi Suomessakin nousee maahanmuutto. Sitä ei estä enää mikään. Itse asiassa on jo noussut ja pankin räjäytti tietysti maahanmuuttaja Husu Hussein (sdp) kertomalla, että tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa. Agendaa on aijemmin ajanut Kokoomus ja Jyrki Kataisen vision mukaan meillä pitäisi nyt olla jo 1,8 miljoonaa maahanmuuttajaa, että huoltosuhde olisi säilynyt. Voisiko joku tilastonikkari päivittää reaaliaikaan tuon Kataisen väitteen?</p><p>Eriskummalliseksi nämä maahanmuuttoon liittyvät vaalipuheet käyvät päivä päivältä. Puolue toisensa jälkeen esittää sitä mitä perussuomalaiset ovat toitottaneet jo lähes kymmenen vuotta. Vielä kummallisempaa on se, että &quot;duunaripuolue&quot; SDP ei enää esitäkkän halpatyövoiman roudaamista kantasuomalaisten työttömien tilalle, poikkeuksena Husu Hussein (sdp). Ilmeisesti nyt vaalien alla on pakko myöntää, etteivät ne demaribyrokraattienkin pyörittämien vastaanottokeskusten tulokkaat olleetkaan koneinsinöörejä ja lääkäreitä, vaan sosiaaliturvan perässä siirtyneitä, kuten Juha Sipiläkin oli tilastoihin perustuvien laskelmien mukaan päätynyt ja nyttemmin mielensä muuttanut humanitäärisesta massamuutosta.</p><p>Ylen tämän iltaisessa Juha Sipilän haastattelussa pääministeri Sipilä myönsi jo, että blokkien suhteen täytyy ajatella uudelleen ja katsoa yhteistyön mahdollisuuksia avoimesti. Tuo lausuma tarkoitti tietenkin sitä, että myös täällä Suomessa on sittenkin huomioitava myös Perussuomalaisten valinta tulevaan hallitukseen.</p><p>Sosiaalinen paine on luonut epäterveen tilan Ruotsissa, kuten myös täällä Suomessa. Näyttäisi siltä, että ruotsidemokraatteja äänestää melkein neljäsosa äänestäneistä, mutta juuri kukaan ei ovensuukyselyissä myönnä äänestäneen tai äänestävänsä maahanmuuttokriittistä puoluetta. Totuus näkyy kuitenkin, kun äänet on laskettu. Kannattajia löytyy laidasta laitaan. Tämäkin ilmiö toistuu Suomessa kevään vaaleissa ja ehkäpä tuosta johtuen gallupit ovat olleet väärässä poikkeuksetta EU- ja maahanmuuttokriittisten puolueiden kohdalla ympäri euroopan?</p><p>Ruotsissa, kuten Suomessakin &quot;kassakaappi&quot; sopimuksia on tehty jo ennen vaaleja. Ruotsissa kokoomus ja sosiaalidemokraatit ovat sopineet keskenään, ettei ruotsidemokraatteja huolita hallitukseen. Suomessa vastaavaa on kuultu viime päiviin saakka, mutta tänään ensimmäiseltä petti hermo ja rivien välistä pääministeri otti askeleen taakse päin. Demokratiassa näin on lopulta pakko tehdäkkin ja muut ilmeisesti seuraavat perässä. Kävipä Ruotsissa niin tai näin, niin puoluepoliittiset blokit kaatuvat aivan varmasti ennemmin tai myöhemmin. Demareilla Ruotsissa on pelkona, että oikeisto ottaakin vallan ruotsidemokraattien kanssa. Ilmiö on mahdollinen myös Suomessa keväällä.&nbsp;</p><p>Demokratiassa on vääryys pelotella mielikuvilla siitä mitä tapahtuu jos äänestäjien kanta toteutuu. Vääryys syntyy siitä, että ei yksittäinen puolue voi muuttaa koko poliittista toimintaa vaan äänestäjien kanta otetaan huomioon kulloisenkin hallituskokoonpanon yhteisillä päätöksillä. Aivan loistava esimerkki oli juuri äsken, kun Perussuomalaiset nousivat hallitusvastuuseen. Kompromisseilla edettiin, eikä maailmanloppua tullutkaan, vaikka näin peloteltiin.</p><p>Toivottavasti Ruotsissa toteutuu kansan tahto.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Nyt näyttää siltä, että kukkahatut, totuusmedia ja vihervasemmistolaiset saivat pyyhittävää housuistaan ja myös naamaltaan kaikesta manipulaatiosta huolimatta. Kansalaiset ovat äänensä antaneet ja vaalien voittaja on ylivoimaisesti maahanmuuttokriittinen ruotsidemokraatit. Suomalaisen kannalta tuloksella on väliä, sillä keväällä ilmiö toistuu myös Suomessa vaikka tätä ei vielä myönnetä. Tätä puoltaa myös Ruotsin vasemmistopuolueen lähes 50% kannatuksen kasvu, joka vastaavasti Suomessakin on näkyvissä keväällä vastakkainasetteluna ja samalla myös Li Anderssonin puolueen kannatuksen nousuna. 

    Vaikka vielä ei Suomessa tietyn taustan omaavat maahanmuuttaneet olekkaan polttaneet autoja kuten Ruotsissa, niin tuo päivä koittaa, mikäli maahanmuuttopolitiikassa ei oteta opiksi muista ongelmiin joutuneista maista. Näin ennen vaaleja monet puolueet ovat lähteneet peesaamaan Perussuomalaisia, mutta vain siksi, että naapurissa esiin noussut ilmiö pelottaa oman puolueen kannatusta tulevissa kevään vaaleissa. Voidaankin puhua niin, että Suomen poliittiselle kartalle on ilmestynyt useampia maahanmuuttopopulismiin tarttuneita puolueita.

    Aivan. Maahanmuuton ongelmien esilletuominen ei enää ole pelkästään kauan parjatun "yhden asian puolueen" populismia ja jopa kukkahattuosaston esittämää rasismia, vaan tätä päivää. Myöhäisherännäiden motiivit ovat silti ne vanhat. Vaalien puheenaiheeksi Suomessakin nousee maahanmuutto. Sitä ei estä enää mikään. Itse asiassa on jo noussut ja pankin räjäytti tietysti maahanmuuttaja Husu Hussein (sdp) kertomalla, että tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa. Agendaa on aijemmin ajanut Kokoomus ja Jyrki Kataisen vision mukaan meillä pitäisi nyt olla jo 1,8 miljoonaa maahanmuuttajaa, että huoltosuhde olisi säilynyt. Voisiko joku tilastonikkari päivittää reaaliaikaan tuon Kataisen väitteen?

    Eriskummalliseksi nämä maahanmuuttoon liittyvät vaalipuheet käyvät päivä päivältä. Puolue toisensa jälkeen esittää sitä mitä perussuomalaiset ovat toitottaneet jo lähes kymmenen vuotta. Vielä kummallisempaa on se, että "duunaripuolue" SDP ei enää esitäkkän halpatyövoiman roudaamista kantasuomalaisten työttömien tilalle, poikkeuksena Husu Hussein (sdp). Ilmeisesti nyt vaalien alla on pakko myöntää, etteivät ne demaribyrokraattienkin pyörittämien vastaanottokeskusten tulokkaat olleetkaan koneinsinöörejä ja lääkäreitä, vaan sosiaaliturvan perässä siirtyneitä, kuten Juha Sipiläkin oli tilastoihin perustuvien laskelmien mukaan päätynyt ja nyttemmin mielensä muuttanut humanitäärisesta massamuutosta.

    Ylen tämän iltaisessa Juha Sipilän haastattelussa pääministeri Sipilä myönsi jo, että blokkien suhteen täytyy ajatella uudelleen ja katsoa yhteistyön mahdollisuuksia avoimesti. Tuo lausuma tarkoitti tietenkin sitä, että myös täällä Suomessa on sittenkin huomioitava myös Perussuomalaisten valinta tulevaan hallitukseen.

    Sosiaalinen paine on luonut epäterveen tilan Ruotsissa, kuten myös täällä Suomessa. Näyttäisi siltä, että ruotsidemokraatteja äänestää melkein neljäsosa äänestäneistä, mutta juuri kukaan ei ovensuukyselyissä myönnä äänestäneen tai äänestävänsä maahanmuuttokriittistä puoluetta. Totuus näkyy kuitenkin, kun äänet on laskettu. Kannattajia löytyy laidasta laitaan. Tämäkin ilmiö toistuu Suomessa kevään vaaleissa ja ehkäpä tuosta johtuen gallupit ovat olleet väärässä poikkeuksetta EU- ja maahanmuuttokriittisten puolueiden kohdalla ympäri euroopan?

    Ruotsissa, kuten Suomessakin "kassakaappi" sopimuksia on tehty jo ennen vaaleja. Ruotsissa kokoomus ja sosiaalidemokraatit ovat sopineet keskenään, ettei ruotsidemokraatteja huolita hallitukseen. Suomessa vastaavaa on kuultu viime päiviin saakka, mutta tänään ensimmäiseltä petti hermo ja rivien välistä pääministeri otti askeleen taakse päin. Demokratiassa näin on lopulta pakko tehdäkkin ja muut ilmeisesti seuraavat perässä. Kävipä Ruotsissa niin tai näin, niin puoluepoliittiset blokit kaatuvat aivan varmasti ennemmin tai myöhemmin. Demareilla Ruotsissa on pelkona, että oikeisto ottaakin vallan ruotsidemokraattien kanssa. Ilmiö on mahdollinen myös Suomessa keväällä. 

    Demokratiassa on vääryys pelotella mielikuvilla siitä mitä tapahtuu jos äänestäjien kanta toteutuu. Vääryys syntyy siitä, että ei yksittäinen puolue voi muuttaa koko poliittista toimintaa vaan äänestäjien kanta otetaan huomioon kulloisenkin hallituskokoonpanon yhteisillä päätöksillä. Aivan loistava esimerkki oli juuri äsken, kun Perussuomalaiset nousivat hallitusvastuuseen. Kompromisseilla edettiin, eikä maailmanloppua tullutkaan, vaikka näin peloteltiin.

    Toivottavasti Ruotsissa toteutuu kansan tahto.

    ]]>
    27 http://selavii.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260721-ruotsissa-sataa-laariin-nain-kay-myos-suomessa#comments Ruotsidemokraatit Vaalit Sun, 09 Sep 2018 19:47:00 +0000 Seppo Lavikainen http://selavii.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260721-ruotsissa-sataa-laariin-nain-kay-myos-suomessa
    Heja Sverige! http://mattihytola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260656-heja-sverige <p>Ylihuomenna saamme lukea mediasta analyysia siitä kuinka ruotsalaiset harhautettiin äänestämään väärin. Syyllisiä tietenkin löytyy ihan tyhmistä kansalaisista aina Trumpiin ja Putiniin. Se on kuitenkin varmaa että tehtyjä virheitä ei myönnetä. Minä puolestani toivotan Ruotsidemokraateille hyvää menestystä ja hallituksen muodostajan asemaa. On jo aika näyttä sosialistidemokraateille kaapin paikka ja palauttaa Ruotsi siksi turvalliseksi, tasa-arvoiseksi ja ystävälliseksi maaksi jona sen lapsuudestamme muistamme. Toivon että Ruotsidemokraattien menestys säteilee myös Suomeen ja ohjaa myös omaa puoluettani, Kokoomusta, oikeaan suuntaan. Osittainhan näin onkin jo tapahtunut, osa poliitikoistamme on herännyt monikulttuurisista haaveunistaan todellisuuteen. Vielä pystymme välttämään Ruostin tekemät virheet. Lycka till Sverigedemokraterna!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ylihuomenna saamme lukea mediasta analyysia siitä kuinka ruotsalaiset harhautettiin äänestämään väärin. Syyllisiä tietenkin löytyy ihan tyhmistä kansalaisista aina Trumpiin ja Putiniin. Se on kuitenkin varmaa että tehtyjä virheitä ei myönnetä. Minä puolestani toivotan Ruotsidemokraateille hyvää menestystä ja hallituksen muodostajan asemaa. On jo aika näyttä sosialistidemokraateille kaapin paikka ja palauttaa Ruotsi siksi turvalliseksi, tasa-arvoiseksi ja ystävälliseksi maaksi jona sen lapsuudestamme muistamme. Toivon että Ruotsidemokraattien menestys säteilee myös Suomeen ja ohjaa myös omaa puoluettani, Kokoomusta, oikeaan suuntaan. Osittainhan näin onkin jo tapahtunut, osa poliitikoistamme on herännyt monikulttuurisista haaveunistaan todellisuuteen. Vielä pystymme välttämään Ruostin tekemät virheet. Lycka till Sverigedemokraterna!

    ]]>
    0 http://mattihytola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260656-heja-sverige#comments Jimmie Media Ruotsi Sverigedemokraterna Vaalit Sat, 08 Sep 2018 16:08:28 +0000 Matti Hytölä http://mattihytola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260656-heja-sverige