Lapsilisä http://anttijuhanikasvio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/137767/all Fri, 07 Sep 2018 21:35:04 +0300 fi Lapsilisät - tonnien lahja vai oikea tarve? http://tanjaisa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260627-lapsilisat-tonnien-lahja-vai-oikea-tarve <p>Istuskelin tuossa joku aika sitten kahvilassa kaveria odotellen. Viereisessä pöydässä istui kaksi äitiä lapsineen. Satuin kuulemaan, kun toinen äideistä sanoi &rdquo;onneksi huomenna tulee lapsilisät, on tili taas melkein tyhjä&rdquo;. Toinen äiti vastasi, että &rdquo;meillä avattiin säästötili pojalle kun syntyi ja lapsilisät laitetaan sinne, saa poika sitten valmistujaislahjaksi pesämunan&rdquo;.</p> <p>Lapsilisien poistamisesta suurituloisilta on keskusteltu ennenkin ja aihe herättääkin paljon mielipiteitä puolesta ja vastaan. Se on jotenkin erikoista, että lapsilisät ovat etu, mikä ei millään tapaa ole kiinni tuloista. Kuten tiedämme, sitähän saa oli kuukausitulosi tonnin tai kymppitonnin. Pieni- ja keskituloisten perheessä odotetaan joskus vimmalla kuukauden 26 päivää, kun lapsilisät on tilillä. Se on monessakkin taloudessa tärkeä raha, mikä menee ruokakauppaan tai millä saadaan ostettua lapselle uudet kengät syksyksi.</p> <p>Lapsilisien maksaminen on otettu Suomessa käyttöön vuonna 1948 ja sen tarkoitus on kompensoida lapsen huollosta aiheutuvia kustannuksia. Lapsilisän määrä ensimmäisestä lapsesta on tällä hetkellä 94,88 euroa kuukaudessa. Kun tätä etuutta saa siihen asti, kun lapsi täyttää 17-vuotta niin kokonaisuudessaan summa tältä ajalta on päälle 19000 euroa. Aika iso summa. Jossain kodeissa lapsilisä ei ole tarpeellinen apu vaan se pistetään suoraan säästötilille tai sijoitetaan. Moni lapsi saa summan esimerkiksi yo-lahjaksi tai sillä ostetaan nuorelle ensimmäinen oma auto. Kysymykseni kuuluukin, tarvitseeko perheet oikeasti lapsilisää jos se voidaan siirtää suoraan säästöön lapselle tai sillä tehdään sijoituksia? Pesämunaa varten heillä varmasti on mahdollisuutta säästää sitten muutenkin. Mielestäni ei tarvitse &ndash; ei ainakaan samansuuruisena kuin pienempi tuloinen. Hyvin eriarvoinen tilanne näilläkin kahdella kahvilassa kohtaamallani äidillä. Varmasti jokainen äiti toivoisi, että voisi aikuistumisen kynnyksellä tukea lastaan monien tuhansien eurojen lahjalla mikä on säästetty lapsilisistä, mutta eipä se ole kaikille vaan mitenkään mahdollista. Tämä lahja ei kuitenkaan ole tullut vanhempien omasta taskusta vaan sen oikea antaja on yhteiskunta. Veronmaksajat kuten sinä, minä sekä naapurin Tapani. Ja eihän tätä etuutta olekkaan tarkoitettu messevää &nbsp;rahalahjaa varten, vaan kompensoimaan lapsen huollosta aiheutuvia kustannuksia.</p> <p>Lapsilisä luetaan tuloksi jos perhe joutuu hakemaan toimeentulotukea. Siinä vaiheessa se muuttuu tuloksi, vaikka tuloista sen määrä tai saaminen ei kiinni ole. Pitäisi kuitenkin olla. On järjetöntä antaa suurituloisille rahaa kasvamaan korkoja pankkiin vain siksi, että heilläkin on lapsi. On hullua, että etuus on kaikille sama. Kaikkihan muutenkin riippuu tuloista; verotus, asumistuki, aikanaan eläke. Jopa kotona asuvan opiskelevan nuoren opintorahan määrä riippuu vanhempien tuloista. Siinä vaiheessa vanhempien tuloilla on merkitystä vaikka aikaisempina 17 vuotena lapsilisä on kilahtanut tilille saman suuruisena joka kotiin. Tuloista riippuvilla porrastuksilla lapsilisissä voitaisiin suurituloisten kohdalla tehdyt säästöt ohjata pienituloisille perheille eli sinne, missä sillä rahalla on oikea tarve. &nbsp;Se lapsilisän perimmäinen tarkoitushan on tukea perheitä lapsen huollosta aiheutuvien kustannuksien kanssa &ndash; eikä ison summan kerääminen pesämunaksi yhteiskunnan piikkiin itsenäistyvälle nuorelle.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Istuskelin tuossa joku aika sitten kahvilassa kaveria odotellen. Viereisessä pöydässä istui kaksi äitiä lapsineen. Satuin kuulemaan, kun toinen äideistä sanoi ”onneksi huomenna tulee lapsilisät, on tili taas melkein tyhjä”. Toinen äiti vastasi, että ”meillä avattiin säästötili pojalle kun syntyi ja lapsilisät laitetaan sinne, saa poika sitten valmistujaislahjaksi pesämunan”.

Lapsilisien poistamisesta suurituloisilta on keskusteltu ennenkin ja aihe herättääkin paljon mielipiteitä puolesta ja vastaan. Se on jotenkin erikoista, että lapsilisät ovat etu, mikä ei millään tapaa ole kiinni tuloista. Kuten tiedämme, sitähän saa oli kuukausitulosi tonnin tai kymppitonnin. Pieni- ja keskituloisten perheessä odotetaan joskus vimmalla kuukauden 26 päivää, kun lapsilisät on tilillä. Se on monessakkin taloudessa tärkeä raha, mikä menee ruokakauppaan tai millä saadaan ostettua lapselle uudet kengät syksyksi.

Lapsilisien maksaminen on otettu Suomessa käyttöön vuonna 1948 ja sen tarkoitus on kompensoida lapsen huollosta aiheutuvia kustannuksia. Lapsilisän määrä ensimmäisestä lapsesta on tällä hetkellä 94,88 euroa kuukaudessa. Kun tätä etuutta saa siihen asti, kun lapsi täyttää 17-vuotta niin kokonaisuudessaan summa tältä ajalta on päälle 19000 euroa. Aika iso summa. Jossain kodeissa lapsilisä ei ole tarpeellinen apu vaan se pistetään suoraan säästötilille tai sijoitetaan. Moni lapsi saa summan esimerkiksi yo-lahjaksi tai sillä ostetaan nuorelle ensimmäinen oma auto. Kysymykseni kuuluukin, tarvitseeko perheet oikeasti lapsilisää jos se voidaan siirtää suoraan säästöön lapselle tai sillä tehdään sijoituksia? Pesämunaa varten heillä varmasti on mahdollisuutta säästää sitten muutenkin. Mielestäni ei tarvitse – ei ainakaan samansuuruisena kuin pienempi tuloinen. Hyvin eriarvoinen tilanne näilläkin kahdella kahvilassa kohtaamallani äidillä. Varmasti jokainen äiti toivoisi, että voisi aikuistumisen kynnyksellä tukea lastaan monien tuhansien eurojen lahjalla mikä on säästetty lapsilisistä, mutta eipä se ole kaikille vaan mitenkään mahdollista. Tämä lahja ei kuitenkaan ole tullut vanhempien omasta taskusta vaan sen oikea antaja on yhteiskunta. Veronmaksajat kuten sinä, minä sekä naapurin Tapani. Ja eihän tätä etuutta olekkaan tarkoitettu messevää  rahalahjaa varten, vaan kompensoimaan lapsen huollosta aiheutuvia kustannuksia.

Lapsilisä luetaan tuloksi jos perhe joutuu hakemaan toimeentulotukea. Siinä vaiheessa se muuttuu tuloksi, vaikka tuloista sen määrä tai saaminen ei kiinni ole. Pitäisi kuitenkin olla. On järjetöntä antaa suurituloisille rahaa kasvamaan korkoja pankkiin vain siksi, että heilläkin on lapsi. On hullua, että etuus on kaikille sama. Kaikkihan muutenkin riippuu tuloista; verotus, asumistuki, aikanaan eläke. Jopa kotona asuvan opiskelevan nuoren opintorahan määrä riippuu vanhempien tuloista. Siinä vaiheessa vanhempien tuloilla on merkitystä vaikka aikaisempina 17 vuotena lapsilisä on kilahtanut tilille saman suuruisena joka kotiin. Tuloista riippuvilla porrastuksilla lapsilisissä voitaisiin suurituloisten kohdalla tehdyt säästöt ohjata pienituloisille perheille eli sinne, missä sillä rahalla on oikea tarve.  Se lapsilisän perimmäinen tarkoitushan on tukea perheitä lapsen huollosta aiheutuvien kustannuksien kanssa – eikä ison summan kerääminen pesämunaksi yhteiskunnan piikkiin itsenäistyvälle nuorelle.

]]>
20 http://tanjaisa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260627-lapsilisat-tonnien-lahja-vai-oikea-tarve#comments Lapset Lapsilisä Perhe Perussuomalaiset Fri, 07 Sep 2018 18:35:04 +0000 Tanja Vahvelainen http://tanjaisa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260627-lapsilisat-tonnien-lahja-vai-oikea-tarve
Kansalaisaloite lapsilisän jakamisesta yhteishuoltajuudessa http://kimmokautio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247645-kansalaisaloite-lapsilisan-jakamisesta-yhteishuoltajuudessa <p>Tänään 15.12.2017 on kansalaisaloite.fi -palvelussa avautunut allekirjoituksille&nbsp;tekemäni kansalaisaloite lapsilisän jakamisesta yhteishuoltajuudessa. Nimien keräys aloitteelle jatkuu 15.6.2018 saakka.</p><p>Aloitteella ehdotan lapsilisälakiin tarpeellista lisäystä, jonka mukaan yhteishuoltajuustapauksissa lapsilisää sekä yksinhuoltajakorotusta olisivat oikeutettuja nostamaan lapsen molemmat vanhemmat tai huoltajat huoltajuussopimukseen kirjatun tapaamisoikeuden perusteella jaetusti. Lisäksi ehdotan lakia&nbsp;muutettavaksi niin, että lapsilisä maksetaan kalenterikuukausittain tapauskohtaisesti joko kokonaan toisen vanhemman tai huoltajan tilille tai jaettuna molempien vanhempien tai huoltajien tileille.</p><p>Pienten lasten vanhempien erot ovat tänä päivänä valitettavan yleisiä. Avioerosta kärsii vuosittain noin 30 000 lasta. Erovanhemmat päätyvät nykyisin hyvin usein vuoroviikkojärjestelyyn, jossa lapset ovat melko tarkalleen puolet ajasta kummallakin vanhemmalla. Tällöin molemmilla vanhemmilla on yhtäläinen tarve kustantaa lasten perustarpeita, kuten ruoka, asuminen, vaatteet, lääkärikäynnit ja harrastukset. Mikään ei kuitenkaan todellisuudessa turvaa sitä, että lähivanhemmaksi huoltajuussopimuksessa määritelty vanhempi olisi se vastuullisempi osapuoli tai että lapsilisät kanavoituisivat lähivanhemman kautta lasten eduksi, kuten on tarkoitettu.<br /><br />Nykyinen lapsilisälaki asettaa lasten vanhemmat eriarvoiseen asemaan koskien lapsilisän maksamista erityisesti silloin, kun kyse on tasan jaetusta yhteishuoltajuudesta. Vaikka vanhemmat voivat nykyisin käytännössä ja lainsäädännön estämättä sopia siitä, kummalle vanhemmista lapsilisä maksetaan, niin erotilanteissa asioista sopiminen on kuitenkin usein valitettavan vaikeaa. Tällöin pääasialliseksi hoidosta ja kasvatuksesta huolehtivaksi vanhemmaksi katsotaan huoltajuussopimuksessa määritelty lähivanhempi, jonka luona lapsi virallisesti asuu. Tällä hetkellä hyvin usein yhteishuoltajuustapauksissa tilanne on se, että vastuut lapsesta jakaantuvat kyllä tasan, mutta edut eivät.<br /><br />Määrittely lähivanhemmaksi tuottaa näin toiselle vanhemmista perusteettoman edun yhteishuoltajuustilanteissa suhteessa lapsilisään. Tämä mahdollistaa lähivanhemman keinotekoista valta-asemaa ja murentaa erovanhempien välistä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Etävanhemmalla ei ilman lähivanhemman suostumusta käytännössä ole minkäänlaista mahdollisuutta valvoa, että lapsilisä ohjautuu lapsen todellisiin tarpeisiin.<br /><br />Lapsilisäasian riitauttaminen on etävanhemmalle käytännössä hyödytöntä. Siksi lapsilisän ja yksinhuoltajakorotuksen jakaminen vanhempien kesken asianmukaisen viranomaisen toimesta ja huoltajuussopimuksen mukaisesti on perusteltua. Kun nykyinen lapsilisälaki ei huomioi mitenkään jaettua yhteishuoltajuutta, on sitä syytä tältä osin ajanmukaistaa. Jaettu lapsilisä ja jaettu yksinhuoltajakorotus edistäisivät niin yhteishuoltajuusvanhempien yhdenvertaisuutta lain edessä kuin myös etävanhemman ja lapsen oikeusturvaa merkittävästi.</p><p>&nbsp;</p><p><strong><em>Allekirjoita kansalaisaloite lapsilisän jakamisesta yhteishuoltajuudessa:</em></strong></p><p><strong><em><a href="https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2712">https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2712</a></em></strong></p><p>&nbsp;</p><p><em>Viritä keskustelua aiheesta sosiaalisessa mediassa aihetunnisteella #jaettulapsilisä</em></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tänään 15.12.2017 on kansalaisaloite.fi -palvelussa avautunut allekirjoituksille tekemäni kansalaisaloite lapsilisän jakamisesta yhteishuoltajuudessa. Nimien keräys aloitteelle jatkuu 15.6.2018 saakka.

Aloitteella ehdotan lapsilisälakiin tarpeellista lisäystä, jonka mukaan yhteishuoltajuustapauksissa lapsilisää sekä yksinhuoltajakorotusta olisivat oikeutettuja nostamaan lapsen molemmat vanhemmat tai huoltajat huoltajuussopimukseen kirjatun tapaamisoikeuden perusteella jaetusti. Lisäksi ehdotan lakia muutettavaksi niin, että lapsilisä maksetaan kalenterikuukausittain tapauskohtaisesti joko kokonaan toisen vanhemman tai huoltajan tilille tai jaettuna molempien vanhempien tai huoltajien tileille.

Pienten lasten vanhempien erot ovat tänä päivänä valitettavan yleisiä. Avioerosta kärsii vuosittain noin 30 000 lasta. Erovanhemmat päätyvät nykyisin hyvin usein vuoroviikkojärjestelyyn, jossa lapset ovat melko tarkalleen puolet ajasta kummallakin vanhemmalla. Tällöin molemmilla vanhemmilla on yhtäläinen tarve kustantaa lasten perustarpeita, kuten ruoka, asuminen, vaatteet, lääkärikäynnit ja harrastukset. Mikään ei kuitenkaan todellisuudessa turvaa sitä, että lähivanhemmaksi huoltajuussopimuksessa määritelty vanhempi olisi se vastuullisempi osapuoli tai että lapsilisät kanavoituisivat lähivanhemman kautta lasten eduksi, kuten on tarkoitettu.

Nykyinen lapsilisälaki asettaa lasten vanhemmat eriarvoiseen asemaan koskien lapsilisän maksamista erityisesti silloin, kun kyse on tasan jaetusta yhteishuoltajuudesta. Vaikka vanhemmat voivat nykyisin käytännössä ja lainsäädännön estämättä sopia siitä, kummalle vanhemmista lapsilisä maksetaan, niin erotilanteissa asioista sopiminen on kuitenkin usein valitettavan vaikeaa. Tällöin pääasialliseksi hoidosta ja kasvatuksesta huolehtivaksi vanhemmaksi katsotaan huoltajuussopimuksessa määritelty lähivanhempi, jonka luona lapsi virallisesti asuu. Tällä hetkellä hyvin usein yhteishuoltajuustapauksissa tilanne on se, että vastuut lapsesta jakaantuvat kyllä tasan, mutta edut eivät.

Määrittely lähivanhemmaksi tuottaa näin toiselle vanhemmista perusteettoman edun yhteishuoltajuustilanteissa suhteessa lapsilisään. Tämä mahdollistaa lähivanhemman keinotekoista valta-asemaa ja murentaa erovanhempien välistä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Etävanhemmalla ei ilman lähivanhemman suostumusta käytännössä ole minkäänlaista mahdollisuutta valvoa, että lapsilisä ohjautuu lapsen todellisiin tarpeisiin.

Lapsilisäasian riitauttaminen on etävanhemmalle käytännössä hyödytöntä. Siksi lapsilisän ja yksinhuoltajakorotuksen jakaminen vanhempien kesken asianmukaisen viranomaisen toimesta ja huoltajuussopimuksen mukaisesti on perusteltua. Kun nykyinen lapsilisälaki ei huomioi mitenkään jaettua yhteishuoltajuutta, on sitä syytä tältä osin ajanmukaistaa. Jaettu lapsilisä ja jaettu yksinhuoltajakorotus edistäisivät niin yhteishuoltajuusvanhempien yhdenvertaisuutta lain edessä kuin myös etävanhemman ja lapsen oikeusturvaa merkittävästi.

 

Allekirjoita kansalaisaloite lapsilisän jakamisesta yhteishuoltajuudessa:

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2712

 

Viritä keskustelua aiheesta sosiaalisessa mediassa aihetunnisteella #jaettulapsilisä

]]>
11 http://kimmokautio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247645-kansalaisaloite-lapsilisan-jakamisesta-yhteishuoltajuudessa#comments Jaettu lapsilisä Kansalaisaloite Lapsilisä Yhteishuoltajuus Fri, 15 Dec 2017 06:57:02 +0000 Kimmo Kautio http://kimmokautio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247645-kansalaisaloite-lapsilisan-jakamisesta-yhteishuoltajuudessa
Lapsilisät pois kaikilta! http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242607-lapsilisat-pois-kaikilta <p>Aikoinaan kun Suomessa alettiin maksaa lapsilisää niin yksi tärkeä syy oli saada syntyvyys nousuun. Nykyinen lapsilisän taso ei kannusta edes rikkaita synnytystalkoisiin. Köyhiä se kannustaa vielä vähemmän koska todellinen ja aito köyhä saa toimeentulotukea ja lapsilisä täysimääräisesti vähentää tuota tukea - yleensä.</p><p>Asiahan on nimittäin siten, että toimeentulotukea saavan lapsiperheen tulona lapselle saa ottaa huomioon maksimissaan lapsen perusosan määrän. Jos lapsi saa lapsilisää ja elatusapua enemmän kuin lapsen perusosan määrä niin se pitää jättää perusosan ylittävältä osalta tulona huomioon ottamatta.</p><p>Pitäisikin siirtyä synnytyspalkkioon. Jokaisesta synnytetystä lapsesta voistaisiin maksaa vaikka 5000 euron kertakorvaus. Tottakai pitäisi myös lailla säätää, että tuota tuloa ei otettaisi huomioon kun mahdollista perheen toimeentulotuen tarvetta huomioidaan. Systeemi varmasti laittaisi ainakin köyhien perheiden lapsimäärät nousuun.</p><p>Toisaalta esitystäni vastaan puhuu se seikka, että <strong>köyhissä perheissä ei yleensä äly kuki</strong>, joten onko heitä mitään syytä kannustaa lisääntymään?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Aikoinaan kun Suomessa alettiin maksaa lapsilisää niin yksi tärkeä syy oli saada syntyvyys nousuun. Nykyinen lapsilisän taso ei kannusta edes rikkaita synnytystalkoisiin. Köyhiä se kannustaa vielä vähemmän koska todellinen ja aito köyhä saa toimeentulotukea ja lapsilisä täysimääräisesti vähentää tuota tukea - yleensä.

Asiahan on nimittäin siten, että toimeentulotukea saavan lapsiperheen tulona lapselle saa ottaa huomioon maksimissaan lapsen perusosan määrän. Jos lapsi saa lapsilisää ja elatusapua enemmän kuin lapsen perusosan määrä niin se pitää jättää perusosan ylittävältä osalta tulona huomioon ottamatta.

Pitäisikin siirtyä synnytyspalkkioon. Jokaisesta synnytetystä lapsesta voistaisiin maksaa vaikka 5000 euron kertakorvaus. Tottakai pitäisi myös lailla säätää, että tuota tuloa ei otettaisi huomioon kun mahdollista perheen toimeentulotuen tarvetta huomioidaan. Systeemi varmasti laittaisi ainakin köyhien perheiden lapsimäärät nousuun.

Toisaalta esitystäni vastaan puhuu se seikka, että köyhissä perheissä ei yleensä äly kuki, joten onko heitä mitään syytä kannustaa lisääntymään?

]]>
14 http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242607-lapsilisat-pois-kaikilta#comments Elatusapu Elatustuki köyhyys Lapsilisä Toimeentulotuki Sat, 09 Sep 2017 15:42:05 +0000 Juhani Vehmaskangas http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242607-lapsilisat-pois-kaikilta
Lapsilisä vastikkeelliseksi http://haikki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239568-lapsilisa-vastikkeelliseksi <p>ILO:n arvion mukaan maailmassa oli vuonna 2012 168 miljoonaa 5&ndash;17-vuotiasta lapsityöntekijää. Suomessa on valtavat lapsityövoimareservit, mutta niitä ei käytetä kaikenmaailman turhien kansainvälisten sopimusten ja kotimaisten lakien takia. Nykyinen lapslisäkään ei edistä työllistymistä millään tavoin ja alle 15-vuotiaiden työllisyysaste on kutakuinkin nolla. Kilpailukykymme kärsii lasten työn vieroksunnan takia tärkeisiin kilpailijamaihimme Bangladeshiin ja Tadžikistaniin nähden erittäin paljon.</p><p>&nbsp;</p><p>Ehdotankin, että lasten syrjäytymiseen otetaan tiukka ote muuttamalla lapsilisä vastikkeelliseksi. Konttausikäisistä ei toki ole mitään hyötyä vielä töissä, joten heille ei tarvitse tukia antaakaan. Neljävuotias voisi jo motoristen kykyjensä ja pienen kokonsa ansiosta tehdä muutaman tunnin työrupeamia esimerkiksi pesten kauppojen hyllynalusia, jonne aikuiset työntekijät eivät mahdu. Päivän ahkerimmalle pölyjen kerääjälle kauppa voisi maksaa yhden Muumi-tikkarin, jotta pienten lasten kilpailuhenkisyys kehittyy. Vähän vanhemmille lapsille tulisi koulujen lukujärjestykseen leikkimielistä kaupunkien puistojen haravointia ja vanhusten ulkoiluttamista.</p><p>&nbsp;</p><p>Tämä kaikki olisi kuitenkin vapaaehtoista. Jos lapsi ei tekisi töitä uuden uljaan yhteiskuntamme eteen, niin ei hänelle sovi lapsilisääkään maksaa. Jos niskurointia esiintyisi paljon, niin uudelleenkoulutusleirit olisivat yksi vaihtoehto työmoraalin nostattamiseksi. Puuvillan kerääminen on aikojen saatossa todettu hyväksi kuntoutukseksi työnvieroksujille. Suomessa puuvilla ei kasva, mutta äkkiäkös valtio hakee EU:lta maataloustukia niin paljon, että kesannolla olevat pellot alkavat puskea sitä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> ILO:n arvion mukaan maailmassa oli vuonna 2012 168 miljoonaa 5–17-vuotiasta lapsityöntekijää. Suomessa on valtavat lapsityövoimareservit, mutta niitä ei käytetä kaikenmaailman turhien kansainvälisten sopimusten ja kotimaisten lakien takia. Nykyinen lapslisäkään ei edistä työllistymistä millään tavoin ja alle 15-vuotiaiden työllisyysaste on kutakuinkin nolla. Kilpailukykymme kärsii lasten työn vieroksunnan takia tärkeisiin kilpailijamaihimme Bangladeshiin ja Tadžikistaniin nähden erittäin paljon.

 

Ehdotankin, että lasten syrjäytymiseen otetaan tiukka ote muuttamalla lapsilisä vastikkeelliseksi. Konttausikäisistä ei toki ole mitään hyötyä vielä töissä, joten heille ei tarvitse tukia antaakaan. Neljävuotias voisi jo motoristen kykyjensä ja pienen kokonsa ansiosta tehdä muutaman tunnin työrupeamia esimerkiksi pesten kauppojen hyllynalusia, jonne aikuiset työntekijät eivät mahdu. Päivän ahkerimmalle pölyjen kerääjälle kauppa voisi maksaa yhden Muumi-tikkarin, jotta pienten lasten kilpailuhenkisyys kehittyy. Vähän vanhemmille lapsille tulisi koulujen lukujärjestykseen leikkimielistä kaupunkien puistojen haravointia ja vanhusten ulkoiluttamista.

 

Tämä kaikki olisi kuitenkin vapaaehtoista. Jos lapsi ei tekisi töitä uuden uljaan yhteiskuntamme eteen, niin ei hänelle sovi lapsilisääkään maksaa. Jos niskurointia esiintyisi paljon, niin uudelleenkoulutusleirit olisivat yksi vaihtoehto työmoraalin nostattamiseksi. Puuvillan kerääminen on aikojen saatossa todettu hyväksi kuntoutukseksi työnvieroksujille. Suomessa puuvilla ei kasva, mutta äkkiäkös valtio hakee EU:lta maataloustukia niin paljon, että kesannolla olevat pellot alkavat puskea sitä.

]]>
4 http://haikki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239568-lapsilisa-vastikkeelliseksi#comments Lapsilisä Sun, 02 Jul 2017 05:17:51 +0000 Heikki Turunen http://haikki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239568-lapsilisa-vastikkeelliseksi
Leikataan lapsilisistä juupas, eipäs http://arialsio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/226781-leikataan-lapsilisista-juupas-eipas <p>Tässäpä hieman historian kertausta lapsilisistä. Seuraava lainaus on &nbsp;Ylen uutisista 10. huhtikuuta 2014.&nbsp;</p><p>Välikysymyksiä ja hallituksen esityksiä tehdään vuorotellen ja asiat polkevat paikoillaan.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;&quot;<em>Peruspalveluministeri Susanna Huovinen (sd.) on puolustanut eduskunnassa hallituksen päätöstä leikata lapsilisiä. Huovinen sanoi, että sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalaan kohdistuvia säästöpäätöksiä on yritetty välttää viimeiseen asti, mutta nyt niitä piti entistä heikomman taloustilanteen vuoksi tehdä.</em></p><p><em>Huovisen mukaan lapsilisiä päätettiin leikata, koska toinen vaihtoehto olisi ollut palveluiden heikentäminen.</em></p><p><em>- Palveluiden turvaaminen on sosiaalisesti kestävämpi vaihtoehto, hän sanoi.</em></p><p><em>Huovinen huomautti myös, että lapsilisien kokonaispotti on niin suuri, että siitä saatiin aikaan merkittävä säästö ilman kohtuutonta leikkaamista. Lapsilisien kokonaissumma on tänä vuonna lähes 1,5 miljardia euroa ja siitä leikataan 110 miljoonaa euroa.</em></p><p><em>Leikkaus korvataan toimeentulotuessa</em></p><p><em>Hallitus on päättänyt leikata lapsilisän kaikkia tasoja noin 8,4 prosenttia. Yksinhuoltajakorotuksia ei leikata.</em></p><p><em>Huovinen huomautti, että lapsilisä otetaan huomioon toimeentulotukilaskelmassa, eli toimeentulotukea nostetaan lapsilisän leikkausta vastaava määrä.</em></p><p><em>- Tämä on hallituksen selkeä arvovalinta: kaikkein pienituloisimpia perheitä haluttiin suojata tässä ratkaisussa, hän sanoi.</em></p><p><em>Eduskunta keskustelee parhaillaan lapsilisien leikkaamisesta ja hallituksen perhepolitiikasta perussuomalaisten, keskustan ja vasenryhmän yhteisen välikysymyksen pohjalta. Välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja on Hanna Mäntylä (ps.)</em>.&quot;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tässäpä hieman historian kertausta lapsilisistä. Seuraava lainaus on  Ylen uutisista 10. huhtikuuta 2014. 

Välikysymyksiä ja hallituksen esityksiä tehdään vuorotellen ja asiat polkevat paikoillaan.

 

 "Peruspalveluministeri Susanna Huovinen (sd.) on puolustanut eduskunnassa hallituksen päätöstä leikata lapsilisiä. Huovinen sanoi, että sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalaan kohdistuvia säästöpäätöksiä on yritetty välttää viimeiseen asti, mutta nyt niitä piti entistä heikomman taloustilanteen vuoksi tehdä.

Huovisen mukaan lapsilisiä päätettiin leikata, koska toinen vaihtoehto olisi ollut palveluiden heikentäminen.

- Palveluiden turvaaminen on sosiaalisesti kestävämpi vaihtoehto, hän sanoi.

Huovinen huomautti myös, että lapsilisien kokonaispotti on niin suuri, että siitä saatiin aikaan merkittävä säästö ilman kohtuutonta leikkaamista. Lapsilisien kokonaissumma on tänä vuonna lähes 1,5 miljardia euroa ja siitä leikataan 110 miljoonaa euroa.

Leikkaus korvataan toimeentulotuessa

Hallitus on päättänyt leikata lapsilisän kaikkia tasoja noin 8,4 prosenttia. Yksinhuoltajakorotuksia ei leikata.

Huovinen huomautti, että lapsilisä otetaan huomioon toimeentulotukilaskelmassa, eli toimeentulotukea nostetaan lapsilisän leikkausta vastaava määrä.

- Tämä on hallituksen selkeä arvovalinta: kaikkein pienituloisimpia perheitä haluttiin suojata tässä ratkaisussa, hän sanoi.

Eduskunta keskustelee parhaillaan lapsilisien leikkaamisesta ja hallituksen perhepolitiikasta perussuomalaisten, keskustan ja vasenryhmän yhteisen välikysymyksen pohjalta. Välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja on Hanna Mäntylä (ps.)."

]]>
4 http://arialsio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/226781-leikataan-lapsilisista-juupas-eipas#comments Lapsilisä Fri, 25 Nov 2016 09:00:18 +0000 Ari Alsio http://arialsio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/226781-leikataan-lapsilisista-juupas-eipas
Sijoitusbisnes lapsilisillä uhkaa vähentyä http://haikki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/222883-sijoitusbisnes-lapsilisilla-uhkaa-vahentya <p>Ennen vanhaan oli kaiketi <a href="http://yle.fi/uutiset/eikohan_meilta_kaikilta_loydy_15_euroa_kuussa__rahastoasiantuntija_kannustaa_sijoittamaan_lapsilisat_tai_edes_osan_niista/9133198">Nordnetin talousasiantuntijan</a> mielestä varaa pistää parikin kymppiä lapsilisistä sijoituksiin. Vaikka lapsilisää on välillä nostettu, niin harvoin se on pysynyt edes inflaation mukana. Nyt ei vielä tiedetä satavarmaksi, mutta vaikuttaa siltä, että lapsilisä ei tule tästä nousemaan indeksien mukaisesti, vaan jämähtää paikalleen. Myöskin lapsivähennys poistuu näillä näkymin, jos <a href="http://seura.fi/isanpikajuna/2016/09/16/lapsilisia-leikataan-ovelasti-yksinhuoltajat-pienituloiset-tulilinjalla/?shared=6922-31bd9371-999">Isän pikajunaa</a> uskominen.</p><p>&nbsp;</p><p>Jos inflaatioennusteet pitävät kutinsa, niin 2018 on pistää enää 14 euroa sijoitustoimintaan, tai lapselle täytyy antaa maitolasillisen vähemmän viikossa tm radikaalia ettei tulevaisuuden optiomiljoonat jää lapselta saavuttamatta hallituksen leikkauspolitiikan takia.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ennen vanhaan oli kaiketi Nordnetin talousasiantuntijan mielestä varaa pistää parikin kymppiä lapsilisistä sijoituksiin. Vaikka lapsilisää on välillä nostettu, niin harvoin se on pysynyt edes inflaation mukana. Nyt ei vielä tiedetä satavarmaksi, mutta vaikuttaa siltä, että lapsilisä ei tule tästä nousemaan indeksien mukaisesti, vaan jämähtää paikalleen. Myöskin lapsivähennys poistuu näillä näkymin, jos Isän pikajunaa uskominen.

 

Jos inflaatioennusteet pitävät kutinsa, niin 2018 on pistää enää 14 euroa sijoitustoimintaan, tai lapselle täytyy antaa maitolasillisen vähemmän viikossa tm radikaalia ettei tulevaisuuden optiomiljoonat jää lapselta saavuttamatta hallituksen leikkauspolitiikan takia.

 

 

 

 

 

 

]]>
0 http://haikki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/222883-sijoitusbisnes-lapsilisilla-uhkaa-vahentya#comments Lapsilisä Fri, 16 Sep 2016 13:02:36 +0000 Heikki Turunen http://haikki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/222883-sijoitusbisnes-lapsilisilla-uhkaa-vahentya
Pakkoyhteiskunta & rokotteet http://elinajamsa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/220229-pakkoyhteiskunta-rokotteet <p>Kansanedustaja <a href="https://twitter.com/KarnaMikko/status/754992405875744768?s=04">Mikko Kärnän valmisteleva lakialoite rokottamattomuuden rangaistavuudesta</a> on toki oivallinen tapa nostaa rokoteasia asia keskusteluun, mitään muuta hyvää en siinä näekään. Toivonkin, että keskustelun herättäminen tosiaan on se ainoa idea tämän lakialoitteen takana - ei oikeasti edistää aloitetta.</p><p>En kannata pakollisuutta, en tässäkään asiassa. Vaikka muu kommentointi olisi edustajan mielestä olkiukkoilua eikä liittyisi edustajan lakiehdotus liittyisi yksilönvapauteen tai itsemääräämisoikeuteen, asettaisi lakiehdotus ihmiset vähintäänkin eri viivalle.</p><p>Jos rokottamattomuutta pitää sen suuruisena rikkeenä, josta tulisi olla taloudellisia seuraumuksia, tulisi lakia ajaa rikosnimikkeellä ja vaatia päiväsakkoihin ja tuloihin pohjautuvia sanktioita. Sanktion kohdistaminen lapsilisiin asettaa &quot;rikoksen&quot; eri tasoiseksi tuloista riippuen. Pienituloisimmilla kyseessä olisi taloudellinen pakko, kun parempituloisiin seurauksillä ei olisi juuri mitään vaikutusta.</p><p>Kärnä on oikeassa, yhteiskunta antaisi tässä vahvan signaalin. (<a href="http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/keskustakansanedustajalla-valmistelussa-lakialoite-lasten-rokottaminen-asetettava-lapsilisan-ehdoksi/5996062">MTV, 19.7.2016.</a>)</p><p>Miksi juuri rokoteasia olisi se joka poistaa lapsilisät? Miksei muut vanhemmuuden ja huonon tiedon tuomat negatiiviset vaikutukset yhteiskuntaan?</p><p>Ihmettelen myös minne katosi keskustan ja edustaja Kärnän ajatus siitä, että perheet ja vanhemmat kyllä tietävät parhaiten miten lapsiaan tulisi hoitaa eikä yhteiskunta voi pakottaa. Näin perusteltiin esimerkiksi kotihoidontuen kiintiöinnin osalta, kun ehdottiin kotihoidontuen poistoa perheille, jotka eivät jaa vapaitaan tasan.</p><p>Toki rokoteasia on eri.&nbsp;</p><p>Jos rokottamattomuuttaa pitää rikoksena (kuten vaikkapa fyysistä ja henkistä väkivaltaa eli &quot;kurittamista&quot;), sitä tulisi ajaa silloin sellaisena, ei liittää asiaa lapsilisiin.</p><p>Jos taas on huolissaan ihmisten tiedoista ja vanhemmuuden taidoista, tulisi asiaa ennaltaehkäistä. Moneen kertaan on todettu etteivät rangaistukset auta poistamaan rikoksia. Rikokset ovat seuraus, eivät syy.</p><p>Jos siis oikeasti halutaan puuttua rokottamattomuuteen ja uskoa ihmisen kasvuun ja sivistykseen, tulisi tarttua ongelmaan sivistyksen ja koulutuksen kautta. Tiedeviestintä on epäonnistunut, jos rokotekattavuus heikkenee.</p><p>&quot;&ndash; Pak&shy;ko so&shy;pii huo&shy;nosti yk&shy;silön oi&shy;keuksia vaa&shy;livaan suoma&shy;laiseen yhteis&shy;kuntaan. His&shy;torian valossa roko&shy;tus&shy;vas&shy;tustus nos&shy;taa ai&shy;na pää&shy;tään, kun pako&shy;tetaan rokot&shy;ta&shy;miseen.<br /><br />Nohy&shy;nekin mie&shy;lestä tär&shy;keintä on tar&shy;jota ihmi&shy;sille mahdol&shy;lisuus ymmär&shy;ret&shy;tävään, ajan&shy;ta&shy;saiseen, näyt&shy;töön perus&shy;tuvaan tie&shy;toon ja henki&shy;lö&shy;koh&shy;taiseen keskus&shy;teluun roko&shy;tuk&shy;silla ehkäis&shy;tä&shy;vistä taudeista ja roko&shy;tusten hyö&shy;dyistä ja hai&shy;toista.&quot; (<a href="http://www.potilaanlaakarilehti.fi/uutiset/rokotuspakko-ei-sovi-suomeen/">Potilaan lääkärilehti.</a>)</p><p>En silti näe rokottamattomuutta rikokseen verrattavana, vaan olisin yleisemmällä tasolla huolissani tiedon puuttumisesta ja keskustelun kärjistämisestä. Aivan kuten lasten fyysisessä ja henkisessä kurittamisessa, on kyse seurausten ja vaikutusten ymmärtämättömyydestä, kyvyttömyydestä tehdä toisin sekä uskomuksista ja vanhentuneista tiedoista ja huolesta miten lapsen käy, jos toimii vastoin omia arvojaan.</p><p>Osataanko kuulla niitä huolia ja murheita, joita vanhemilla on? Osataanko kuunnella syitä mitä esimerkiksi rokottamattomuuden taustalla liikkuu? Ja ennen kaikkea: osataako niihin vastata?<br /><br />//Elina<br /><br />Ps.</p><p>Entä jos pakon sijaan lisättäisiinkin tietoa ja uusia rokotteita yleiseen rokotusohjelmaan? Jos lisättäisiinkin porkkanaa kepin sijaan. Esimerkiksi vesirokkorokote tulisi lisätä yhteiskunnan maksettavaksi, jotta saataisiin suoja vesirokkoa vastaan. Moni vanhempi on tässäkin edelleen vanhan tiedon varassa ja aiheuttaa lapselleen ja yhteiskunnalle sen vuoksi mittavaa harmia.</p> Kansanedustaja Mikko Kärnän valmisteleva lakialoite rokottamattomuuden rangaistavuudesta on toki oivallinen tapa nostaa rokoteasia asia keskusteluun, mitään muuta hyvää en siinä näekään. Toivonkin, että keskustelun herättäminen tosiaan on se ainoa idea tämän lakialoitteen takana - ei oikeasti edistää aloitetta.

En kannata pakollisuutta, en tässäkään asiassa. Vaikka muu kommentointi olisi edustajan mielestä olkiukkoilua eikä liittyisi edustajan lakiehdotus liittyisi yksilönvapauteen tai itsemääräämisoikeuteen, asettaisi lakiehdotus ihmiset vähintäänkin eri viivalle.

Jos rokottamattomuutta pitää sen suuruisena rikkeenä, josta tulisi olla taloudellisia seuraumuksia, tulisi lakia ajaa rikosnimikkeellä ja vaatia päiväsakkoihin ja tuloihin pohjautuvia sanktioita. Sanktion kohdistaminen lapsilisiin asettaa "rikoksen" eri tasoiseksi tuloista riippuen. Pienituloisimmilla kyseessä olisi taloudellinen pakko, kun parempituloisiin seurauksillä ei olisi juuri mitään vaikutusta.

Kärnä on oikeassa, yhteiskunta antaisi tässä vahvan signaalin. (MTV, 19.7.2016.)

Miksi juuri rokoteasia olisi se joka poistaa lapsilisät? Miksei muut vanhemmuuden ja huonon tiedon tuomat negatiiviset vaikutukset yhteiskuntaan?

Ihmettelen myös minne katosi keskustan ja edustaja Kärnän ajatus siitä, että perheet ja vanhemmat kyllä tietävät parhaiten miten lapsiaan tulisi hoitaa eikä yhteiskunta voi pakottaa. Näin perusteltiin esimerkiksi kotihoidontuen kiintiöinnin osalta, kun ehdottiin kotihoidontuen poistoa perheille, jotka eivät jaa vapaitaan tasan.

Toki rokoteasia on eri. 

Jos rokottamattomuuttaa pitää rikoksena (kuten vaikkapa fyysistä ja henkistä väkivaltaa eli "kurittamista"), sitä tulisi ajaa silloin sellaisena, ei liittää asiaa lapsilisiin.

Jos taas on huolissaan ihmisten tiedoista ja vanhemmuuden taidoista, tulisi asiaa ennaltaehkäistä. Moneen kertaan on todettu etteivät rangaistukset auta poistamaan rikoksia. Rikokset ovat seuraus, eivät syy.

Jos siis oikeasti halutaan puuttua rokottamattomuuteen ja uskoa ihmisen kasvuun ja sivistykseen, tulisi tarttua ongelmaan sivistyksen ja koulutuksen kautta. Tiedeviestintä on epäonnistunut, jos rokotekattavuus heikkenee.

"– Pak­ko so­pii huo­nosti yk­silön oi­keuksia vaa­livaan suoma­laiseen yhteis­kuntaan. His­torian valossa roko­tus­vas­tustus nos­taa ai­na pää­tään, kun pako­tetaan rokot­ta­miseen.

Nohy­nekin mie­lestä tär­keintä on tar­jota ihmi­sille mahdol­lisuus ymmär­ret­tävään, ajan­ta­saiseen, näyt­töön perus­tuvaan tie­toon ja henki­lö­koh­taiseen keskus­teluun roko­tuk­silla ehkäis­tä­vistä taudeista ja roko­tusten hyö­dyistä ja hai­toista." (Potilaan lääkärilehti.)

En silti näe rokottamattomuutta rikokseen verrattavana, vaan olisin yleisemmällä tasolla huolissani tiedon puuttumisesta ja keskustelun kärjistämisestä. Aivan kuten lasten fyysisessä ja henkisessä kurittamisessa, on kyse seurausten ja vaikutusten ymmärtämättömyydestä, kyvyttömyydestä tehdä toisin sekä uskomuksista ja vanhentuneista tiedoista ja huolesta miten lapsen käy, jos toimii vastoin omia arvojaan.

Osataanko kuulla niitä huolia ja murheita, joita vanhemilla on? Osataanko kuunnella syitä mitä esimerkiksi rokottamattomuuden taustalla liikkuu? Ja ennen kaikkea: osataako niihin vastata?

//Elina

Ps.

Entä jos pakon sijaan lisättäisiinkin tietoa ja uusia rokotteita yleiseen rokotusohjelmaan? Jos lisättäisiinkin porkkanaa kepin sijaan. Esimerkiksi vesirokkorokote tulisi lisätä yhteiskunnan maksettavaksi, jotta saataisiin suoja vesirokkoa vastaan. Moni vanhempi on tässäkin edelleen vanhan tiedon varassa ja aiheuttaa lapselleen ja yhteiskunnalle sen vuoksi mittavaa harmia.

]]>
30 http://elinajamsa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/220229-pakkoyhteiskunta-rokotteet#comments Kotimaa Lapsilisä Rikos Rokotteet Vanhemmuus Wed, 20 Jul 2016 06:19:58 +0000 Elina Lappalainen http://elinajamsa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/220229-pakkoyhteiskunta-rokotteet
Kokoomuksen puheenjohtajakisoista ja lapsilisästä http://ollimarkkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/217046-kokoomuksen-puheenjohtajakisoista-ja-lapsilisasta <p>Kokoomuksella on puheenjohtajakisa hyvässä vauhdissa ja tänään onkin uutisoitu <a href="http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001181061.html">Lepomäen vaatimusta hyvätuloisten lapsilisän poistamisesta.</a><br />&nbsp;</p><p>Lapsilisä on tulonsiirto, jota maksetaan, jotta perheet kykenisivät paremmin pitämään lapsia hengissä ja ainakin teoriassa ilmeisesti myös kannustamaan lasten tekemiseen. Kyseessä on käytännössä sosiaalituki, jota on mielestäni vähän turhaa maksaa sellaisille, jotka kykenevät muutenkin hyvin rahoittamaan perhe-elämänsä ja jotka antavat lapsilisän lapsen taskurahaksi tai sijoittavat sen näiden puolesta johonkin.<br /><br />Argumentti, että lapsilisä olisi lapsen oma raha on naurettava. Köyhillä perheillä se menee elämiseen, eikä lapsen taskuun tai sijoituksiin. Lapsilisä on hyvätuloisen perheen lapsen omaa rahaa ja köyhän perheen lapsen leipää ja vaatteita. Veroilla ei pitäisi rahoittaa rikkaan perheen lapsen ensimmäisiä sijoituksia. Tässä <a href="http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2011/06/15/lukijat-lapsilisat-pois-hyvatuloisilta/20118452/12">Taloussanomien juttu taannoisesta aiheeseen liittyvästä kyselystä.</a></p><p>Olen samaa mieltä Lepomäen kanssa, hyvätuloisten lapsilisä tulisi leikata pois ja sillä voisi sitten alentaa verotusta muuten.<br /><br /><br />Sen sijaan artikkelissa mainittu valtion omistusten myyminen on sinänsä mielestäni vähän tyhmää ja olen eri mieltä Lepomäen kanssa siitä, että ne rahat voitaisiin käyttää verotuksen alentamiseen. En oikein ymmärrä, miten kertaluonteisella rahasummalla alennetaan verotusta, joka on kuitenkin jatkuva tulo, mikäli sitä ei sitten sijoiteta fiksusti tuottamaan voittoa. Päinvastoin, valtion omistusten tuloilla voisi periaatteessa alentaa verotusta. Toki, jos on katsottu, että omistukset ei tule tuottamaan tarpeeksi, voisi olla kai fiksuakin myydä, mutta käsittääkseni kyse ei ole tästä.<br />&nbsp;</p><hr /><p><br />En ole Kokoomuslainen, mutta tykkäisin jos Lepomäki valittaisiin puheenjohtajaksi. Eduskuntapuolueita pitäisi muutenkin välillä vähän ravistella. En ole kaikesta samaa mieltä tämän kanssa, mutta pidän tätä rehellisenä ja puheenjohtajaehdokkaista ainoana, jonka uskon oikeasti pistävän työhanskat käteen ja rupeavan niihin kaivattuihin normitalkoisiin.<br /><br />Piraattina tykkäsin Lepomäen yrityksestä saada <a href="http://www.verkkouutiset.fi/politiikka/Tekijanoikeuslaki-27248">järkeä tekijänoikeuslakiin.&nbsp;</a><br /><br />Lepomäki <a href="http://www.verkkouutiset.fi/blogit/Lepomaki_blogi_alkoholi-25123">ymmärtää alkoholijuttujen päälle.</a>&nbsp;&quot;Alkoholin saatavuuden rajoittaminen on outoa nyt, kun nuoret ovat vähentäneet alkoholinkulutustaan jo 15 vuoden ajan.&quot;&nbsp;<br /><br />Hän on myös <a href="http://vaalikone.yle.fi/eduskuntavaalit2015/uusimaa/ehdokkaat/5906">Ylen vaalikoneen mukaan</a> pakkoruotsin lopettamisen puolesta, toisin kuin Kokoomus. Saman vaalikoneen mukaan pitää yksityisyyden suojaa jossain määrin tärkeämpänä kuin valtion turvallisuutta, toisin kuin Kokoomus.<br /><br /><br />Eniten taas pelkään tämän työntävän kapuloita perustulon rattaisiin työntämällä tilalle perustiliä, johon vaaligalleriavideossa uhkasi pistää paukkunsa. Toisaalta taas en hirveästi luottaisi tämän tai minkään todenäköisen tulevan hallituksen saavan asiaa hirveästi eteenpäin ilman että nostetaan tarpeeksi älämölöä. Ehkä menestyksekkään perustulokokeilun jälkeen olisi sitten aiheellista paukuttaa kansalaisaloitekampanjaa aiheesta...</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kokoomuksella on puheenjohtajakisa hyvässä vauhdissa ja tänään onkin uutisoitu Lepomäen vaatimusta hyvätuloisten lapsilisän poistamisesta.
 

Lapsilisä on tulonsiirto, jota maksetaan, jotta perheet kykenisivät paremmin pitämään lapsia hengissä ja ainakin teoriassa ilmeisesti myös kannustamaan lasten tekemiseen. Kyseessä on käytännössä sosiaalituki, jota on mielestäni vähän turhaa maksaa sellaisille, jotka kykenevät muutenkin hyvin rahoittamaan perhe-elämänsä ja jotka antavat lapsilisän lapsen taskurahaksi tai sijoittavat sen näiden puolesta johonkin.

Argumentti, että lapsilisä olisi lapsen oma raha on naurettava. Köyhillä perheillä se menee elämiseen, eikä lapsen taskuun tai sijoituksiin. Lapsilisä on hyvätuloisen perheen lapsen omaa rahaa ja köyhän perheen lapsen leipää ja vaatteita. Veroilla ei pitäisi rahoittaa rikkaan perheen lapsen ensimmäisiä sijoituksia. Tässä Taloussanomien juttu taannoisesta aiheeseen liittyvästä kyselystä.

Olen samaa mieltä Lepomäen kanssa, hyvätuloisten lapsilisä tulisi leikata pois ja sillä voisi sitten alentaa verotusta muuten.


Sen sijaan artikkelissa mainittu valtion omistusten myyminen on sinänsä mielestäni vähän tyhmää ja olen eri mieltä Lepomäen kanssa siitä, että ne rahat voitaisiin käyttää verotuksen alentamiseen. En oikein ymmärrä, miten kertaluonteisella rahasummalla alennetaan verotusta, joka on kuitenkin jatkuva tulo, mikäli sitä ei sitten sijoiteta fiksusti tuottamaan voittoa. Päinvastoin, valtion omistusten tuloilla voisi periaatteessa alentaa verotusta. Toki, jos on katsottu, että omistukset ei tule tuottamaan tarpeeksi, voisi olla kai fiksuakin myydä, mutta käsittääkseni kyse ei ole tästä.
 



En ole Kokoomuslainen, mutta tykkäisin jos Lepomäki valittaisiin puheenjohtajaksi. Eduskuntapuolueita pitäisi muutenkin välillä vähän ravistella. En ole kaikesta samaa mieltä tämän kanssa, mutta pidän tätä rehellisenä ja puheenjohtajaehdokkaista ainoana, jonka uskon oikeasti pistävän työhanskat käteen ja rupeavan niihin kaivattuihin normitalkoisiin.

Piraattina tykkäsin Lepomäen yrityksestä saada järkeä tekijänoikeuslakiin. 

Lepomäki ymmärtää alkoholijuttujen päälle. "Alkoholin saatavuuden rajoittaminen on outoa nyt, kun nuoret ovat vähentäneet alkoholinkulutustaan jo 15 vuoden ajan." 

Hän on myös Ylen vaalikoneen mukaan pakkoruotsin lopettamisen puolesta, toisin kuin Kokoomus. Saman vaalikoneen mukaan pitää yksityisyyden suojaa jossain määrin tärkeämpänä kuin valtion turvallisuutta, toisin kuin Kokoomus.


Eniten taas pelkään tämän työntävän kapuloita perustulon rattaisiin työntämällä tilalle perustiliä, johon vaaligalleriavideossa uhkasi pistää paukkunsa. Toisaalta taas en hirveästi luottaisi tämän tai minkään todenäköisen tulevan hallituksen saavan asiaa hirveästi eteenpäin ilman että nostetaan tarpeeksi älämölöä. Ehkä menestyksekkään perustulokokeilun jälkeen olisi sitten aiheellista paukuttaa kansalaisaloitekampanjaa aiheesta...

]]>
0 http://ollimarkkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/217046-kokoomuksen-puheenjohtajakisoista-ja-lapsilisasta#comments Elina Lepomäki Kokoomus Lapsilisä Tue, 17 May 2016 20:31:42 +0000 Olli Markkanen http://ollimarkkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/217046-kokoomuksen-puheenjohtajakisoista-ja-lapsilisasta
Lapsilisä pitäisi poistaa, osa 2 http://jari-pekkateurajrvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/213850-lapsilisa-pitaisi-poistaa-osa-2 <p>Edellinen blogikirjoitukseni &rdquo;<a href="http://www.kaleva.fi/blogit/pohjoisen-aani/jari-pekka-teurajarvi/170/lapsilisa-pitaisi-poistaa/5568/" target="_blank">Lapsilisä pitäisi poistaa</a>&rdquo; poiki paljon keskustelua ja kommentteja etenkin sosiaalisessa mediassa. Lieneekin parasta täydentää edellistä blogikirjoitustani.</p><p>Edellisen blogikirjoitukseni pointti oli poistaa lapsilisä 40% eniten tienaavilta perheiltä. Tällä saataisiin aikaan noin 600 miljoonan euron säästöt. Eniten tienaavat tulevat toimeen vallan mainiosti ilman lapsilisiä.</p><p>Perheet, joiden verokertymä olisi pienempi kuin laskennallinen lapsilisän määrä huolestuttivat lukijoita eniten. Osa arveli, että köyhimmiltä perheiltä jäisi rahat saamatta esittämässäni verotukseen perustuvassa mallissa. Köyhiä ei tietenkään ollut tarkoitukseni kurjistaa, vaan edelleen kaikkien 60% vähiten tienaavien perheiden lisäksi lapsilisää vastaavan rahamäärän saisivat kaikkein köyhimmätkin.</p><p>Kaikkein köyhimmät elävät tulonsiirtojen varassa. He saavat opintotukea, eläkettä, asumistukea, työttömyyskorvausta, työmarkkinatukea tai muuta tukea. Luonnollista olisi maksaa heille lapsilisää vastaava summa muiden tukien mukana.</p><p>Yksi teoreettinen vaihtoehto olisi negatiivinen verotus. Jos verokertymä on pienempi kuin verovähennyksiin oikeuttava summa, saisi alijäämän palautuksena tilille. Tässä on ongelmana kuitenkin se, että tulonsiirto tapahtuisi vain kerran vuodessa. Käytännössä tämä ei siis näin onnistuisi, koska köyhienkin on syötävä useammin kuin kerran vuodessa. Jos käytössä olisi ns. verotili, niin silloin esittämäni malli onnistuisi sellaisenaan.</p><p>Yksi vaihtoehto olisi myös tuloraja lapsilisien maksuun. Tässä ongelmana on se, että tuloja on vaikea arvioida tarkkaan etukäteen, varsinkin jos kysymys on koko perheen aikuisten tuloista. Tämä aiheuttaisi myös todennäköisemmin kikkailuja tulojen suhteen ja voisi lisätä kannustinloukkuja siihen ryhmään, jonka tulot olisivat lähellä määriteltyjä tulorajoja. Käytännössä esittämäni veromalli on kuitenkin juuri tuloraja, mutta siinä tuloja tarkastellaan lopullisesti vasta verotuksen valmistuttua.</p><p>Summasummarum: <strong>600 miljoonan euron säätöt tulisivat poistamalla lapsilisä vain kaikkein varakkaimmilta perheiltä ja muut perheet saisivat edelleen lapsilisää vastaavan rahamäärän joko verohelpotuksena tai muunlaisena tulonsiirtona.</strong></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Edellinen blogikirjoitukseni ”Lapsilisä pitäisi poistaa” poiki paljon keskustelua ja kommentteja etenkin sosiaalisessa mediassa. Lieneekin parasta täydentää edellistä blogikirjoitustani.

Edellisen blogikirjoitukseni pointti oli poistaa lapsilisä 40% eniten tienaavilta perheiltä. Tällä saataisiin aikaan noin 600 miljoonan euron säästöt. Eniten tienaavat tulevat toimeen vallan mainiosti ilman lapsilisiä.

Perheet, joiden verokertymä olisi pienempi kuin laskennallinen lapsilisän määrä huolestuttivat lukijoita eniten. Osa arveli, että köyhimmiltä perheiltä jäisi rahat saamatta esittämässäni verotukseen perustuvassa mallissa. Köyhiä ei tietenkään ollut tarkoitukseni kurjistaa, vaan edelleen kaikkien 60% vähiten tienaavien perheiden lisäksi lapsilisää vastaavan rahamäärän saisivat kaikkein köyhimmätkin.

Kaikkein köyhimmät elävät tulonsiirtojen varassa. He saavat opintotukea, eläkettä, asumistukea, työttömyyskorvausta, työmarkkinatukea tai muuta tukea. Luonnollista olisi maksaa heille lapsilisää vastaava summa muiden tukien mukana.

Yksi teoreettinen vaihtoehto olisi negatiivinen verotus. Jos verokertymä on pienempi kuin verovähennyksiin oikeuttava summa, saisi alijäämän palautuksena tilille. Tässä on ongelmana kuitenkin se, että tulonsiirto tapahtuisi vain kerran vuodessa. Käytännössä tämä ei siis näin onnistuisi, koska köyhienkin on syötävä useammin kuin kerran vuodessa. Jos käytössä olisi ns. verotili, niin silloin esittämäni malli onnistuisi sellaisenaan.

Yksi vaihtoehto olisi myös tuloraja lapsilisien maksuun. Tässä ongelmana on se, että tuloja on vaikea arvioida tarkkaan etukäteen, varsinkin jos kysymys on koko perheen aikuisten tuloista. Tämä aiheuttaisi myös todennäköisemmin kikkailuja tulojen suhteen ja voisi lisätä kannustinloukkuja siihen ryhmään, jonka tulot olisivat lähellä määriteltyjä tulorajoja. Käytännössä esittämäni veromalli on kuitenkin juuri tuloraja, mutta siinä tuloja tarkastellaan lopullisesti vasta verotuksen valmistuttua.

Summasummarum: 600 miljoonan euron säätöt tulisivat poistamalla lapsilisä vain kaikkein varakkaimmilta perheiltä ja muut perheet saisivat edelleen lapsilisää vastaavan rahamäärän joko verohelpotuksena tai muunlaisena tulonsiirtona.

]]>
0 http://jari-pekkateurajrvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/213850-lapsilisa-pitaisi-poistaa-osa-2#comments Lapsilisä Fri, 18 Mar 2016 07:33:40 +0000 Jari-Pekka Teurajärvi http://jari-pekkateurajrvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/213850-lapsilisa-pitaisi-poistaa-osa-2
Lapsilisäkö olisi verolle pantava? http://mikaelnerve.puheenvuoro.uusisuomi.fi/213840-lapsilisako-olisi-verolle-pantava <p>HS:n artikkeli (<a href="http://www.hs.fi/kotimaa/a1458105996815?jako=eba096035f7e8cf7517e3d4a6eb56f7d">http://www.hs.fi/kotimaa/a1458105996815?jako=eba096035f7e8cf7517e3d4a6eb56f7d</a>)&nbsp;lapsilisien mahdollisesta verottamisesta kirvoitti henkilökohtaisen ajatushautomoni jälleen suoltamaan tekstiä aiheesta.</p><p>Lapsilisähän tuli laajamittaisesti kaikkien suomalaisten perheiden saataville 1948 ja se on tarkoitettu kompensoimaan lapsen huollosta aiheutuvia kustannuksia. Asiasta on kautta sen historian väännetty kättä oikeiston ja vasemmiston kesken, ja näillä näkymin tuohon ei taida olla tulossa muutosta. Eikä siihenkään väittelyyn, onko se tarpeellinen hyvätuloisille perheille.&nbsp;</p><p>Mutta kun niitä säästöjä täytyisi saada aikaiseksi ja alkavat loppua mahdolliset säästökohteet. Onko silti oikein kohdistaa säästötoimet sinne missä ne rankaisevat köyhiä kaikkein kovimmin? Jos lapsilisiin pitää kajota, kajotkoon hallitus niihin lapsilisiin joille ei ole todellista tarvetta.</p><p>Suomessa on monta taloutta joiden yhteenlasketut tulot jäävät mediaanitulon alle, heille nykyinen lapsilisäkin on usein riittämätön, mutta ilman sitä ei yksinkertaisesti tultaisi toimeen. Sitten ovat aidan vehreämmällä puolen elävät perheet, joissa molemmat vanhemmat käyvät työssä ja ansaitsevat ihan kohtalaisesti. Hekin saavat saman lapsilisän, mutta heillä on varaa vaikka sijoittaa se rahastoihin tai pistää ihan muuten vain säästöön, jotta jälkikasvu saa ostaa sen ensimmäisen autonsa sitten ajokortin saatuaan ihan itse. Nykyisellä tasollahan tuosta kertyy yhden lapsen kohdalla 17 vuoden aikana 19533&euro;. Sillä saa jo aika hyvän ajoneuvon.&nbsp;</p><p><strong>Kateellisten panettelua</strong>, joku varmasti huudahtaa jo nyt. Sitäkin tämä tietenkin on, mutta samalla myös järkeilyä koko maan talouden hyväksi. Asettamalla tulorajat lapsilisille saavutettaisiin varmasti suuremmat säästöt kuin verottamalla tukia, jotka jo nyt maksetaan veroista. Tuohan lisää vain byrokratiaa, jota ymmärtääkseni ollaan pyritty vähentämään tässä jo useamman vuoden ajan, siinä kuitenkin surkeasti epäonnistuen.</p><p>Ehdotan, että tehdään lapsilisiin uudistus. Asetetaan tuloraja talouksille niin, että mikäli talouden tulot ylittävät mediaanitulon (23 770 &euro;/v per vanhempi eli 47 540 &euro;/v) ei lapsilisää saisi. Niillä tuloilla pitäisi jo pystyä ostamaan Pampersit ja Piltit. Ja tuosta rajasta kun tulot laskevat, niin vastaavassa suhteessa saisi sitten lapsilisää, niin että täysin peruspäivärahan varassa elävä yksinhuoltajatalous saisi täyden lapsilisän, joka voisi olla jopa merkittävästikin suurempi kuin nykyinen.&nbsp;</p><p>Ihan kamala sosialistinen ajatus, eikö? Olisihan tuossa vielä viritettävää, mutta mielestäni tuolla tavalla se olisi oikeudenmukaisempi. Näin ne eivät kärsisi, joilla ei ole edellytyksiä selvitä elämästä ilman tukia ja varakkaammillekin tulee näin oiva mahdollisuus osallistua näihin pääministeri Sipilän mainostamiin säästötalkoisiin.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> HS:n artikkeli (http://www.hs.fi/kotimaa/a1458105996815?jako=eba096035f7e8cf7517e3d4a6eb56f7d) lapsilisien mahdollisesta verottamisesta kirvoitti henkilökohtaisen ajatushautomoni jälleen suoltamaan tekstiä aiheesta.

Lapsilisähän tuli laajamittaisesti kaikkien suomalaisten perheiden saataville 1948 ja se on tarkoitettu kompensoimaan lapsen huollosta aiheutuvia kustannuksia. Asiasta on kautta sen historian väännetty kättä oikeiston ja vasemmiston kesken, ja näillä näkymin tuohon ei taida olla tulossa muutosta. Eikä siihenkään väittelyyn, onko se tarpeellinen hyvätuloisille perheille. 

Mutta kun niitä säästöjä täytyisi saada aikaiseksi ja alkavat loppua mahdolliset säästökohteet. Onko silti oikein kohdistaa säästötoimet sinne missä ne rankaisevat köyhiä kaikkein kovimmin? Jos lapsilisiin pitää kajota, kajotkoon hallitus niihin lapsilisiin joille ei ole todellista tarvetta.

Suomessa on monta taloutta joiden yhteenlasketut tulot jäävät mediaanitulon alle, heille nykyinen lapsilisäkin on usein riittämätön, mutta ilman sitä ei yksinkertaisesti tultaisi toimeen. Sitten ovat aidan vehreämmällä puolen elävät perheet, joissa molemmat vanhemmat käyvät työssä ja ansaitsevat ihan kohtalaisesti. Hekin saavat saman lapsilisän, mutta heillä on varaa vaikka sijoittaa se rahastoihin tai pistää ihan muuten vain säästöön, jotta jälkikasvu saa ostaa sen ensimmäisen autonsa sitten ajokortin saatuaan ihan itse. Nykyisellä tasollahan tuosta kertyy yhden lapsen kohdalla 17 vuoden aikana 19533€. Sillä saa jo aika hyvän ajoneuvon. 

Kateellisten panettelua, joku varmasti huudahtaa jo nyt. Sitäkin tämä tietenkin on, mutta samalla myös järkeilyä koko maan talouden hyväksi. Asettamalla tulorajat lapsilisille saavutettaisiin varmasti suuremmat säästöt kuin verottamalla tukia, jotka jo nyt maksetaan veroista. Tuohan lisää vain byrokratiaa, jota ymmärtääkseni ollaan pyritty vähentämään tässä jo useamman vuoden ajan, siinä kuitenkin surkeasti epäonnistuen.

Ehdotan, että tehdään lapsilisiin uudistus. Asetetaan tuloraja talouksille niin, että mikäli talouden tulot ylittävät mediaanitulon (23 770 €/v per vanhempi eli 47 540 €/v) ei lapsilisää saisi. Niillä tuloilla pitäisi jo pystyä ostamaan Pampersit ja Piltit. Ja tuosta rajasta kun tulot laskevat, niin vastaavassa suhteessa saisi sitten lapsilisää, niin että täysin peruspäivärahan varassa elävä yksinhuoltajatalous saisi täyden lapsilisän, joka voisi olla jopa merkittävästikin suurempi kuin nykyinen. 

Ihan kamala sosialistinen ajatus, eikö? Olisihan tuossa vielä viritettävää, mutta mielestäni tuolla tavalla se olisi oikeudenmukaisempi. Näin ne eivät kärsisi, joilla ei ole edellytyksiä selvitä elämästä ilman tukia ja varakkaammillekin tulee näin oiva mahdollisuus osallistua näihin pääministeri Sipilän mainostamiin säästötalkoisiin.

 

 

 

]]>
1 http://mikaelnerve.puheenvuoro.uusisuomi.fi/213840-lapsilisako-olisi-verolle-pantava#comments Etuuksien verotus Lapsilisä Lapsilisäleikkaukset Lapsilisät Tulorajat Thu, 17 Mar 2016 21:36:14 +0000 Mikael Nerve http://mikaelnerve.puheenvuoro.uusisuomi.fi/213840-lapsilisako-olisi-verolle-pantava
Lapsilisä pitäisi poistaa http://jari-pekkateurajrvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/213832-lapsilisa-pitaisi-poistaa <p>Lapsilisä perustuu Lapsilisälakiin, jonka tarkoitus on tukea lapsiperheitä. Lain mukaan alle 17-vuotiaan lapsen elatusta varten maksetaan valtion varoista lapsilisää. Ensimmäisestä alle 17-vuotiaasta lapsesta maksetaan 95,75 euroa kuukaudessa ja lapsilisän määrä kasvaa aina lasten määrän kasvaessa siten, että viidennestä ja sitä useammasta lapsesta maksetaan maksimimäärä 174,27 euroa kuukaudessa. Yksinhuoltaja saa lisäksi korotusta 48,55 euroa per kuukausi.</p><p>Lapsilisän ongelma on se, että se maksetaan kaikista lapsista. Myös niiden ulkomailla asuvien lasten perheille, joiden yksi vanhemmista on töissä Suomessa, vaikka lapsi tai muu perhe ei olisi koskaan käynytkään Suomessa. Lapsilisää maksetaan niin rikkaille kuin köyhille. Vuosittain lapsilisäkustannus veronmaksajille on noin 1,5 miljardia euroa. Lapsilisän saajia on kuukausittain noin 550 000.</p><p>Järkevintä olis kumota Lapsilisälaki ja täten poistaa koko lapsilisä. Perheitä voitaisiin tukea verotuksellisin keinoin. Tällöin tuki saataisiin suunnattua niille lapsiperheille, jotka tukea oikeasti tarvitsevat.</p><p>Samalla verotusta voitaisiin muuttaa kokonaisuudessaan perhekohtaiseksi. Jos oululaisen perheen äiti tienaa vuodessa 100 000 euroa ja isä 20 000 euroa, on perheen kokonaisverokertymä epätasa-arvoinen verrattuna perheeseen, jossa molempi tienaa 60 000 euroa vuodessa. Ensimmäisessä perheessä maksettaisiin veroja ilman vähennyksiä noin 40 000 euroa vuodessa. Toisessa perheessä maksettaisiin veroja 3500 euroa vähemmän. Mikäli perhettä verotettaisiin kokonaisuutena, maksaisi kumpikin perhe saman määrän veroja, koska perheen kokonaisansiot olisivat samat. Mielestäni tämä olisi reilua.</p><p>Tilastokeskuksen 2014 julkaistun palkkatutkimuksen mukaan yksityisellä sektorilla työntekijän keskiansio on 3 538 euroa säännöllisellä työajalla ja kuukausipalkalla. Keskiarvopalkkaa vähemmän ansaitsee noin 60 prosenttia suomalaisista. Mediaaniansio onkin nelisensataa euroa keskiansiota pienempi, 3 135 euroa. Puolet työntekijöistä siis ansaitsee yhtä paljon tai enemmän kuin 3 135 euroa ja puolet työntekijöistä yhtä paljon tai vähemmän.</p><p>Edellä mainitun tilaston mukaan eniten yksityisen sektorin palkansaajia on 2 500&ndash;2 600 euron palkkatasolla. Toiseksi ruuhkaisin tuloluokka ansaitsee 2 300&ndash;2 400 euroa. Julkisella sektorilla päästään valtion viroissa parempaan keskiarvopalkkaan kuin yksityisellä sektorilla ja kunnissa taas nautitaan kapeinta leipää.</p><p>Jos perheen verotuksessa lapsista saisi verovähennystä ja verovähennystä maksettaisiin antoisasti vaikkapa tuolle 60 prosentille suomalaisista, jotka ansaitsevat keskiarvopalkkaa vähemmän, olisi säästö nykyiseen lapsilisämalliin verrattuna huomattava. Tarkkaa laskelmaa en ole tehnyt, mutta suuntaa antavana lukuna voisi olla 600 miljoonan euron säästöt verrattuna nykyiseen lapsilisämalliin. Laskelma perustuu raakasti siihen, että lapsilisän saajien määrästä 60 prosenttia saisi lapsilisän arvoisen verohyödyn uudessa mallissa.</p><p>&nbsp;</p><p>Kirjoitus julkaistu mm. <a href="https://www.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2016/04/PS_4_16_jarjesto_web.pdf" target="_blank">Perussuomalainen-lehdessä 4/2016, Järjestö-liite</a></p><p>&nbsp;</p><p>LÄHTEET</p><p>KELA: Tilastot lapsilisistä <a href="http://www.kela.fi/tilastot-aiheittain_tilasto-lapsilisista">http://www.kela.fi/tilastot-aiheittain_tilasto-lapsilisista</a></p><p>HS: Suomalaisten keskiansio nousee yli 3 500 euroon &ndash; suurin osa ansaitsee kuitenkin selvästi vähemmän <a href="http://www.hs.fi/talous/a1440036036090">http://www.hs.fi/talous/a1440036036090</a></p><p>Tilastokeskus <a href="http://www.stat.fi/til/yskp/2014/yskp_2014_2015-08-20_tie_001_fi.html">http://www.stat.fi/til/yskp/2014/yskp_2014_2015-08-20_tie_001_fi.html</a></p><p>Lapsilisälaki <a href="http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920796">http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920796</a></p><p>Wikipedia: Lapsilisä <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Lapsilisä">https://fi.wikipedia.org/wiki/Lapsilis%C3%A4</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Lapsilisä perustuu Lapsilisälakiin, jonka tarkoitus on tukea lapsiperheitä. Lain mukaan alle 17-vuotiaan lapsen elatusta varten maksetaan valtion varoista lapsilisää. Ensimmäisestä alle 17-vuotiaasta lapsesta maksetaan 95,75 euroa kuukaudessa ja lapsilisän määrä kasvaa aina lasten määrän kasvaessa siten, että viidennestä ja sitä useammasta lapsesta maksetaan maksimimäärä 174,27 euroa kuukaudessa. Yksinhuoltaja saa lisäksi korotusta 48,55 euroa per kuukausi.

Lapsilisän ongelma on se, että se maksetaan kaikista lapsista. Myös niiden ulkomailla asuvien lasten perheille, joiden yksi vanhemmista on töissä Suomessa, vaikka lapsi tai muu perhe ei olisi koskaan käynytkään Suomessa. Lapsilisää maksetaan niin rikkaille kuin köyhille. Vuosittain lapsilisäkustannus veronmaksajille on noin 1,5 miljardia euroa. Lapsilisän saajia on kuukausittain noin 550 000.

Järkevintä olis kumota Lapsilisälaki ja täten poistaa koko lapsilisä. Perheitä voitaisiin tukea verotuksellisin keinoin. Tällöin tuki saataisiin suunnattua niille lapsiperheille, jotka tukea oikeasti tarvitsevat.

Samalla verotusta voitaisiin muuttaa kokonaisuudessaan perhekohtaiseksi. Jos oululaisen perheen äiti tienaa vuodessa 100 000 euroa ja isä 20 000 euroa, on perheen kokonaisverokertymä epätasa-arvoinen verrattuna perheeseen, jossa molempi tienaa 60 000 euroa vuodessa. Ensimmäisessä perheessä maksettaisiin veroja ilman vähennyksiä noin 40 000 euroa vuodessa. Toisessa perheessä maksettaisiin veroja 3500 euroa vähemmän. Mikäli perhettä verotettaisiin kokonaisuutena, maksaisi kumpikin perhe saman määrän veroja, koska perheen kokonaisansiot olisivat samat. Mielestäni tämä olisi reilua.

Tilastokeskuksen 2014 julkaistun palkkatutkimuksen mukaan yksityisellä sektorilla työntekijän keskiansio on 3 538 euroa säännöllisellä työajalla ja kuukausipalkalla. Keskiarvopalkkaa vähemmän ansaitsee noin 60 prosenttia suomalaisista. Mediaaniansio onkin nelisensataa euroa keskiansiota pienempi, 3 135 euroa. Puolet työntekijöistä siis ansaitsee yhtä paljon tai enemmän kuin 3 135 euroa ja puolet työntekijöistä yhtä paljon tai vähemmän.

Edellä mainitun tilaston mukaan eniten yksityisen sektorin palkansaajia on 2 500–2 600 euron palkkatasolla. Toiseksi ruuhkaisin tuloluokka ansaitsee 2 300–2 400 euroa. Julkisella sektorilla päästään valtion viroissa parempaan keskiarvopalkkaan kuin yksityisellä sektorilla ja kunnissa taas nautitaan kapeinta leipää.

Jos perheen verotuksessa lapsista saisi verovähennystä ja verovähennystä maksettaisiin antoisasti vaikkapa tuolle 60 prosentille suomalaisista, jotka ansaitsevat keskiarvopalkkaa vähemmän, olisi säästö nykyiseen lapsilisämalliin verrattuna huomattava. Tarkkaa laskelmaa en ole tehnyt, mutta suuntaa antavana lukuna voisi olla 600 miljoonan euron säästöt verrattuna nykyiseen lapsilisämalliin. Laskelma perustuu raakasti siihen, että lapsilisän saajien määrästä 60 prosenttia saisi lapsilisän arvoisen verohyödyn uudessa mallissa.

 

Kirjoitus julkaistu mm. Perussuomalainen-lehdessä 4/2016, Järjestö-liite

 

LÄHTEET

KELA: Tilastot lapsilisistä http://www.kela.fi/tilastot-aiheittain_tilasto-lapsilisista

HS: Suomalaisten keskiansio nousee yli 3 500 euroon – suurin osa ansaitsee kuitenkin selvästi vähemmän http://www.hs.fi/talous/a1440036036090

Tilastokeskus http://www.stat.fi/til/yskp/2014/yskp_2014_2015-08-20_tie_001_fi.html

Lapsilisälaki http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920796

Wikipedia: Lapsilisä https://fi.wikipedia.org/wiki/Lapsilis%C3%A4

]]>
6 http://jari-pekkateurajrvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/213832-lapsilisa-pitaisi-poistaa#comments Lapsilisä Thu, 17 Mar 2016 19:19:42 +0000 Jari-Pekka Teurajärvi http://jari-pekkateurajrvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/213832-lapsilisa-pitaisi-poistaa
Hallintoalamainen vastuussa viranomaisohjeista http://uskap.puheenvuoro.uusisuomi.fi/196398-hallintoalamainen-vastuussa-viranomaisohjeista <p>Mä kirjeen kelalta sain &hellip;&hellip;&hellip;&hellip;</p><p>Kela on tehnyt työtään ja ilmoittanut, että se tarvitsee selvityksen perhe-etuuksien kuulumisesta minulle. Asia ok. Työskentelen Islannin lipun alla laivassa joka seilaa Norjassa pitkään. Koska se on Norjassa niinkin pitkään töissä, Norja on oikeutettu verottamaan palkkaamme. Samalla Norja huolehtii kaikista minulle omana henkilönä kuuluvista sosiaalietuuksista. Kaikki tähän mennessä hienosti.</p><p>Niin kuin kirjoitin, kela lähestyi kirjeellä. Se on eväämässä lapsiltani lapsilisän. Minä ja lapseni asumme suomessa. Olen eronnut ja meillä on entisen vaimoni kanssa yhteishuoltajuus. Lapset asuvat kanssani. Entinen vaimonikin asuu suomessa ja työskentelee suomessa.</p><p>Kelan kirjeessä mainittiin, että &rdquo; Perhe-etuudet maksetaan ensisijaisesti siitä valtiosta, jossa huoltajat työskentelevät ja lapset asuvat. Jos huoltajat työskentelevät eri maissa, maksaa perhe-etuudet ensisijaisesti lapsen asuinmaa. &rdquo;</p><p>KELAN sivulta <a href="http://www.kela.fi/lapsilisa" title="http://www.kela.fi/lapsilisa">http://www.kela.fi/lapsilisa</a></p><p>Lapsilisää maksetaan sen kalenterikuukauden loppuun, jolloin</p><p>lapsi täyttää 17 vuotta<br />lapsi muuttaa ulkomaille* tai<br />lapsi alkaa seuraavasta kuukaudesta saada kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä.</p><p>*Lapsilisää voi tietyissä tapauksissa saada myös ulkomaille. Lue tarkemmin kohdasta Maasta- ja maahanmuutto &gt; Perhe-etuudet ulkomaille. Esimerkiksi tilapäisen ulkomailla oleskelun ajalta, esim. vaihto-oppilasvuoden ajalta, usein voidaan maksaa lapsilisää.</p><p>Vastinelomakkeessa kuitenkin puhutaan ainoastaan puolisosta, ei huoltajasta. Nyt kela väittää, että huoltajilla ei ole tässä asiassa mitään merkitystä ja he ovat kirjoittaneet saatekirjelmään väärin. Ilmeisesti Kelan sivuilla oleva kuvauskin on väärin.</p><p>Kun jouduin ulkomaille töihin tarkistin asian juuri Kelan sivulta kyseisestä kohdasta. Siksi en alkanut &rdquo;taistelemaan&rdquo; Norjan sosiaalivakuutuksen kanssa perhe-etuuksista. Nyt sitten näyttää siltä, että Kela aikoo periä vuoden lapsilisät takaisin, enkä ole oikeutettu Norjan perhe-etuuksiin kuin vasta hakemuksesta alkaen. Näyttää nyt siltä, että tavis joutuu maksumieheksi viranomaisen virheellisen informaation vuoksi.</p><p>Suomessa ilmeisesti taviksen pitää tietää laki tarkemmin kuin viranomaisen. Jos et tiedä, niin maksat. Jos kysyt, et saa tyhjentävää sitovaa vastausta (tästäkin on kokemusta).</p><p>Viranomaisen virheistä on tosiasiallisessa vastuussa hallintoalamainen.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Mä kirjeen kelalta sain …………

Kela on tehnyt työtään ja ilmoittanut, että se tarvitsee selvityksen perhe-etuuksien kuulumisesta minulle. Asia ok. Työskentelen Islannin lipun alla laivassa joka seilaa Norjassa pitkään. Koska se on Norjassa niinkin pitkään töissä, Norja on oikeutettu verottamaan palkkaamme. Samalla Norja huolehtii kaikista minulle omana henkilönä kuuluvista sosiaalietuuksista. Kaikki tähän mennessä hienosti.

Niin kuin kirjoitin, kela lähestyi kirjeellä. Se on eväämässä lapsiltani lapsilisän. Minä ja lapseni asumme suomessa. Olen eronnut ja meillä on entisen vaimoni kanssa yhteishuoltajuus. Lapset asuvat kanssani. Entinen vaimonikin asuu suomessa ja työskentelee suomessa.

Kelan kirjeessä mainittiin, että ” Perhe-etuudet maksetaan ensisijaisesti siitä valtiosta, jossa huoltajat työskentelevät ja lapset asuvat. Jos huoltajat työskentelevät eri maissa, maksaa perhe-etuudet ensisijaisesti lapsen asuinmaa. ”

KELAN sivulta http://www.kela.fi/lapsilisa

Lapsilisää maksetaan sen kalenterikuukauden loppuun, jolloin

lapsi täyttää 17 vuotta
lapsi muuttaa ulkomaille* tai
lapsi alkaa seuraavasta kuukaudesta saada kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä.

*Lapsilisää voi tietyissä tapauksissa saada myös ulkomaille. Lue tarkemmin kohdasta Maasta- ja maahanmuutto > Perhe-etuudet ulkomaille. Esimerkiksi tilapäisen ulkomailla oleskelun ajalta, esim. vaihto-oppilasvuoden ajalta, usein voidaan maksaa lapsilisää.

Vastinelomakkeessa kuitenkin puhutaan ainoastaan puolisosta, ei huoltajasta. Nyt kela väittää, että huoltajilla ei ole tässä asiassa mitään merkitystä ja he ovat kirjoittaneet saatekirjelmään väärin. Ilmeisesti Kelan sivuilla oleva kuvauskin on väärin.

Kun jouduin ulkomaille töihin tarkistin asian juuri Kelan sivulta kyseisestä kohdasta. Siksi en alkanut ”taistelemaan” Norjan sosiaalivakuutuksen kanssa perhe-etuuksista. Nyt sitten näyttää siltä, että Kela aikoo periä vuoden lapsilisät takaisin, enkä ole oikeutettu Norjan perhe-etuuksiin kuin vasta hakemuksesta alkaen. Näyttää nyt siltä, että tavis joutuu maksumieheksi viranomaisen virheellisen informaation vuoksi.

Suomessa ilmeisesti taviksen pitää tietää laki tarkemmin kuin viranomaisen. Jos et tiedä, niin maksat. Jos kysyt, et saa tyhjentävää sitovaa vastausta (tästäkin on kokemusta).

Viranomaisen virheistä on tosiasiallisessa vastuussa hallintoalamainen.

]]>
4 http://uskap.puheenvuoro.uusisuomi.fi/196398-hallintoalamainen-vastuussa-viranomaisohjeista#comments KELA Lapsilisä Virkavastuu Thu, 04 Jun 2015 13:31:04 +0000 Pasi Kortesuo http://uskap.puheenvuoro.uusisuomi.fi/196398-hallintoalamainen-vastuussa-viranomaisohjeista
Hyvätuloiset mukaan talkoisiin - Leikataan lapsilisästä http://jpiri.puheenvuoro.uusisuomi.fi/196379-hyvatuloiset-mukaan-talkoisiin-leikataan-lapsilisasta <p>Mediassa on arvosteltu kovin sanoin nykyisen hallituksen aikeita leikata vähävaraisilta, vanhuksilta, lapsilta jne. Eli juurikin heikoimmassa asemassa olevilta. Hyvätuloisia kosiskellaan mukaan talkoisiin pyytämällä, kun heikommassa asemassa olevilta viedään kysymättä. En itsekkään ymmärrä halua leikata heikoimmassa asemassa olevilta ja meidän tulevaisuudelta, eli lapsilta ja nuorilta.</p><p>&nbsp;</p><p>Heittää ilmoille ajatuksen joka voitaisiin nyt toteuttaa. Mallista on jo aiemminkin keskusteltu, mutta siihen ei olla puututtu.</p><p>&nbsp;</p><p>Nyt olisi sellainen aika, että voitaisiin edes väliaikaisesti leikata lapsilisät pois hyvävaraisilta ja siirtää ne suoraan päiväkoteihin ja peruskouluun. Eli tässä hyvävaraisilta väliaikaisesti leikattava etuus menisi kuitenkin sinne missä myös heidän lapsensa ovat.</p><p>&nbsp;</p><p>Ennen ajatuksen totuttamista täytyisi tarkasti laskea mitkä olisivat ne perheen/vanhemman tuloluokat jossa leikkaus tapahtuu. Tietenkin myös lapsimäärän kasvaessa tulorajan tulee kasvaa ennen kuin leikkaus tapahtuu.</p><p>&nbsp;</p><p>Kela maksoi vuonna 2013 lapsilisiä yhteensä 1,49 miljardia euroa. Taatusti väliaikainen lekkuri tuottaisi päivähoitoon ja peruskouluun sievoisen summan rahaa.</p><p>&nbsp;</p><p><u><strong>Ei leikata tulevaisuudeltamme, eli lapsilta ja nuorilta.</strong></u></p><p>&nbsp;</p><p>Toivon idearikasta keskustelua ja varsinkin osaavilta päteviä laskelmia.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Mediassa on arvosteltu kovin sanoin nykyisen hallituksen aikeita leikata vähävaraisilta, vanhuksilta, lapsilta jne. Eli juurikin heikoimmassa asemassa olevilta. Hyvätuloisia kosiskellaan mukaan talkoisiin pyytämällä, kun heikommassa asemassa olevilta viedään kysymättä. En itsekkään ymmärrä halua leikata heikoimmassa asemassa olevilta ja meidän tulevaisuudelta, eli lapsilta ja nuorilta.

 

Heittää ilmoille ajatuksen joka voitaisiin nyt toteuttaa. Mallista on jo aiemminkin keskusteltu, mutta siihen ei olla puututtu.

 

Nyt olisi sellainen aika, että voitaisiin edes väliaikaisesti leikata lapsilisät pois hyvävaraisilta ja siirtää ne suoraan päiväkoteihin ja peruskouluun. Eli tässä hyvävaraisilta väliaikaisesti leikattava etuus menisi kuitenkin sinne missä myös heidän lapsensa ovat.

 

Ennen ajatuksen totuttamista täytyisi tarkasti laskea mitkä olisivat ne perheen/vanhemman tuloluokat jossa leikkaus tapahtuu. Tietenkin myös lapsimäärän kasvaessa tulorajan tulee kasvaa ennen kuin leikkaus tapahtuu.

 

Kela maksoi vuonna 2013 lapsilisiä yhteensä 1,49 miljardia euroa. Taatusti väliaikainen lekkuri tuottaisi päivähoitoon ja peruskouluun sievoisen summan rahaa.

 

Ei leikata tulevaisuudeltamme, eli lapsilta ja nuorilta.

 

Toivon idearikasta keskustelua ja varsinkin osaavilta päteviä laskelmia.

]]>
10 http://jpiri.puheenvuoro.uusisuomi.fi/196379-hyvatuloiset-mukaan-talkoisiin-leikataan-lapsilisasta#comments Lapsilisä Rahoitusmalli Talkoot Yhdessä Thu, 04 Jun 2015 09:50:52 +0000 Juhani Piri http://jpiri.puheenvuoro.uusisuomi.fi/196379-hyvatuloiset-mukaan-talkoisiin-leikataan-lapsilisasta
Lapset ensin, vaikka heikoille jäille. http://tervoneneduskuntaan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/193117-lapset-ensin-vaikka-heikoille-jaille <p>Lapsilisien leikkaus on puhuttanut paljolti, mutta asiasta ei pääse mihinkään, valtio ajaa pienituloisimmat väkisin sosiaalitoimen asiakkaiksi, säästääkseen omissa menoissaan, taas sitä kuuluisaa peiton jatkamista, mutta samalla on hyvä huomata että lapsivähennyksen kompensaatio ei kohtele oikeastaan ketään tasapuolisesti.</p><p>Ohessa muutama linkki kirjoituksiin asiasta. Äänestäjän kannattaa miettiä haluaako tukea tätäkin leikkauspolitiikkaa, vai kannattaisiko vielä kerran miettiä, mitä on luvassa jos samat kahkulat istuvat seuraavankin kauden samoilla tuoleilla.</p><p><a href="http://www.taloussuomi.fi/tulot-ja-menot/lapsilisan-muutos-2015" title="http://www.taloussuomi.fi/tulot-ja-menot/lapsilisan-muutos-2015">http://www.taloussuomi.fi/tulot-ja-menot/lapsilisan-muutos-2015</a></p><p><a href="http://www.aamuset.fi/naista-puhutaan/mielipide/mielipide-lapsilisia-leikataan-manner-suomessa-ahvenanmaalla-etuudet" title="http://www.aamuset.fi/naista-puhutaan/mielipide/mielipide-lapsilisia-leikataan-manner-suomessa-ahvenanmaalla-etuudet">http://www.aamuset.fi/naista-puhutaan/mielipide/mielipide-lapsilisia-lei...</a></p><p><a href="http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015011219007726_uu.shtml" title="http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015011219007726_uu.shtml">http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015011219007726_uu.shtml</a></p><p><a href="http://blogit.kaksplus.fi/isanpikajuna/2015/03/14/keskusta-leikkaa-lapsilisia/" title="http://blogit.kaksplus.fi/isanpikajuna/2015/03/14/keskusta-leikkaa-lapsilisia/">http://blogit.kaksplus.fi/isanpikajuna/2015/03/14/keskusta-leikkaa-lapsi...</a></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Lapsilisien leikkaus on puhuttanut paljolti, mutta asiasta ei pääse mihinkään, valtio ajaa pienituloisimmat väkisin sosiaalitoimen asiakkaiksi, säästääkseen omissa menoissaan, taas sitä kuuluisaa peiton jatkamista, mutta samalla on hyvä huomata että lapsivähennyksen kompensaatio ei kohtele oikeastaan ketään tasapuolisesti.

Ohessa muutama linkki kirjoituksiin asiasta. Äänestäjän kannattaa miettiä haluaako tukea tätäkin leikkauspolitiikkaa, vai kannattaisiko vielä kerran miettiä, mitä on luvassa jos samat kahkulat istuvat seuraavankin kauden samoilla tuoleilla.

http://www.taloussuomi.fi/tulot-ja-menot/lapsilisan-muutos-2015

http://www.aamuset.fi/naista-puhutaan/mielipide/mielipide-lapsilisia-leikataan-manner-suomessa-ahvenanmaalla-etuudet

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015011219007726_uu.shtml

http://blogit.kaksplus.fi/isanpikajuna/2015/03/14/keskusta-leikkaa-lapsilisia/

 

]]>
3 http://tervoneneduskuntaan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/193117-lapset-ensin-vaikka-heikoille-jaille#comments %23vaalit2015 IPU Keskusta Lapsilisä SDP Thu, 16 Apr 2015 03:06:32 +0000 Janne Tervonen http://tervoneneduskuntaan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/193117-lapset-ensin-vaikka-heikoille-jaille
Investointeja tulevaisuuteen http://penttiarajrvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/192335-investointeja-tulevaisuuteen <p>Kolme asiaa pitää yhdistää: oppivelvollisuuden jatkaminen, lapsilisät ja opintotuki. Laajan yleissivistävän koulutuksen takaaminen kaikille on sekä yksilön että yhteiskunnan etu.</p><p>Samalla kun suomalaisten yleinen koulutustaso on ajan saatossa parantunut, ovat myös työelämän vaatimukset muuttuneet siten, että koulutusta vaille jääneet nuoret ovat suuressa riskissä jäädä syrjään.</p><p>Oppivelvollisuuden jatkaminen on välttämätöntä. Peruskoulun jälkeen noin 96 prosenttia jatkaa opintojaan, mutta 30&ndash;34-vuotiaista noin 13 prosenttia ei ole suorittanut mitään tutkintoa peruskoulun jälkeen. Noin 8 prosenttia siis keskeyttää jatkamatta opintojaan.</p><p>Yksilön kannalta koulutus on avain kestävämpään työllistymiseen. Suomen taloudellisen menestymisen ehto on osaava väestö. Pienen kansakunnan on välttämätöntä olla taitava ja kaikki voimavaransa hyödyntävä. Oppivelvollisuuden jatkaminen ei välttämättä ole kovin kallista, koska suurin osa opiskelee jo nyt maksutta ja saaden aterian. Kustannuksia syntyy lähinnä kirjoista ja muusta materiaalista.</p><p>Sen sijaan maksamme korkeaa hintaa siitä mitä jätämme tekemättä nuorten hyväksi. Nuorten syrjäytymisestä aiheutuvat kustannukset ovat Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan arviointitavasta riippumatta miljardiluokkaa. Yksilön ja yhteiskunnan kannalta koulutus on aina investointi. Oppivelvollisuuden pidentäminen tukee erityisesti niitä nuoria, jotka murrosiän kuohunnassa jäävät jatko-opiskelua paitsi. Kaikkia koskevana se ei leimaa ketään. Aikuisuus ei nuorten kohdalla ala samana päivänä kuin juridinen täysi-ikäisyys, eikä vanhempien elatusvelvollisuuden päättyminen johda siihen, ettei nuorta tuettaisi jos siihen on mahdollisuus.</p><p>Tukijärjestelmä kaipaa kuitenkin selkiyttämistä. Lapsilisän maksukautta on jatkettava 18 vuoden ikään. Opintotuen saamisehtona oleva ikä voitaisiin samalla korottaa 18 vuoteen. Kun lapsilisän maksukautta jatketaan ja kun oppivelvollisuus ulottuu 18 vuoden iän saavuttamiseen, on asia tasapainossa. Vanhemmille on annettava mahdollisuus siirtää 17-vuotiaan lapsilisä maksettavaksi lapselle itselleen.</p><p>Jäljellä on vielä yksi mutta. Lapsilisä on korkeampi kuin alimmat opintorahat eikä ole ajateltavissa, että 18-vuotiaana tuki alenisi. Siksi alimmat opintorahat on ensin korotettava vähintään lapsilisän tasolle. Ajan myötä alimmat lapsilisät ja alimmat opintorahat on korotettava nykyisen kolmannen lapsen lapsilisän tasalle. Tällä korvattaisiin paremmin lapsista aiheutuvia kustannuksia, ja tuettaisiin nuorten kokoaikaista opiskelua.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kolme asiaa pitää yhdistää: oppivelvollisuuden jatkaminen, lapsilisät ja opintotuki. Laajan yleissivistävän koulutuksen takaaminen kaikille on sekä yksilön että yhteiskunnan etu.

Samalla kun suomalaisten yleinen koulutustaso on ajan saatossa parantunut, ovat myös työelämän vaatimukset muuttuneet siten, että koulutusta vaille jääneet nuoret ovat suuressa riskissä jäädä syrjään.

Oppivelvollisuuden jatkaminen on välttämätöntä. Peruskoulun jälkeen noin 96 prosenttia jatkaa opintojaan, mutta 30–34-vuotiaista noin 13 prosenttia ei ole suorittanut mitään tutkintoa peruskoulun jälkeen. Noin 8 prosenttia siis keskeyttää jatkamatta opintojaan.

Yksilön kannalta koulutus on avain kestävämpään työllistymiseen. Suomen taloudellisen menestymisen ehto on osaava väestö. Pienen kansakunnan on välttämätöntä olla taitava ja kaikki voimavaransa hyödyntävä. Oppivelvollisuuden jatkaminen ei välttämättä ole kovin kallista, koska suurin osa opiskelee jo nyt maksutta ja saaden aterian. Kustannuksia syntyy lähinnä kirjoista ja muusta materiaalista.

Sen sijaan maksamme korkeaa hintaa siitä mitä jätämme tekemättä nuorten hyväksi. Nuorten syrjäytymisestä aiheutuvat kustannukset ovat Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan arviointitavasta riippumatta miljardiluokkaa. Yksilön ja yhteiskunnan kannalta koulutus on aina investointi. Oppivelvollisuuden pidentäminen tukee erityisesti niitä nuoria, jotka murrosiän kuohunnassa jäävät jatko-opiskelua paitsi. Kaikkia koskevana se ei leimaa ketään. Aikuisuus ei nuorten kohdalla ala samana päivänä kuin juridinen täysi-ikäisyys, eikä vanhempien elatusvelvollisuuden päättyminen johda siihen, ettei nuorta tuettaisi jos siihen on mahdollisuus.

Tukijärjestelmä kaipaa kuitenkin selkiyttämistä. Lapsilisän maksukautta on jatkettava 18 vuoden ikään. Opintotuen saamisehtona oleva ikä voitaisiin samalla korottaa 18 vuoteen. Kun lapsilisän maksukautta jatketaan ja kun oppivelvollisuus ulottuu 18 vuoden iän saavuttamiseen, on asia tasapainossa. Vanhemmille on annettava mahdollisuus siirtää 17-vuotiaan lapsilisä maksettavaksi lapselle itselleen.

Jäljellä on vielä yksi mutta. Lapsilisä on korkeampi kuin alimmat opintorahat eikä ole ajateltavissa, että 18-vuotiaana tuki alenisi. Siksi alimmat opintorahat on ensin korotettava vähintään lapsilisän tasolle. Ajan myötä alimmat lapsilisät ja alimmat opintorahat on korotettava nykyisen kolmannen lapsen lapsilisän tasalle. Tällä korvattaisiin paremmin lapsista aiheutuvia kustannuksia, ja tuettaisiin nuorten kokoaikaista opiskelua.

]]>
31 http://penttiarajrvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/192335-investointeja-tulevaisuuteen#comments Kotimaa Lapsilisä Opintotuki Oppivelvollisuus Wed, 08 Apr 2015 22:04:41 +0000 Pentti Arajärvi http://penttiarajrvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/192335-investointeja-tulevaisuuteen