Gallup-kannatus http://anttiolavisalonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/158275/all Fri, 22 Feb 2019 11:37:52 +0200 fi Viljelijät karkaavat Keskustasta - Persut ja Kokoomus saaliinjaolla http://pekkasiikala11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270104-viljelijat-karkaavat-keskustasta-persut-ja-kokoomus-saaliinjaolla <p>Kun monimiljonääri Juha Sipilä johdatteli joukkojaan vaalivoittoon keväällä 2015 niin kepun kannatus maanviljelijäväestön piirissä oli lähes 90 %. Kuluneiden neljän vuoden aikana kepun kannatus maanviljelijöiden keskuudessa on kuitenkin romahtanut lähelle kuuttakymmentä prosenttia.</p><p>Voittajia ovat olleet persut ja kokoomus, tässä järjestyksessä.</p><p><a href="https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.383195" title="https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.383195">https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.383195</a></p><p>Keskustalle romahduksella ei suurta merkitystä ole, sillä vaikka monet yhä uskovat kepun kannatuksen kumpuavan matalousväestöstä niin se ei ole edes matemaattisesti ollut mahdollista enää aikoihin. Maanviljelijöitä kun on tässä maassa kovin vähän.</p><p>Eikä kepulla siis ole ollut mitään syytä ajaa maatalousväestön etuja. Ensi-ihastuksen jälkeen maanviljelijät ova kyllä hekin panneet merkille miten kaukana heidän maailmastaan ja ongelmistaan nämä sipilät ja bernerit miljoonineen ja sijoituksineen ovat.</p><p>Mielenkiintoista on tarkastella siirtymiä. Noin 13 % kannattaa perusja 11 % kokoomusta. Kun tätä siirtymäjakoa syvällisemmin pohtii niin joutuu huomamaan kepun perimmäisen ongelman, joka on kahtiajakautuminen. Kokoomus on selvin voittaja, vaika persuilla on suurempi kannatusosuus.</p><p>Alkiolaisuus on kuollut ja kuopattu, ainakin kepussa, ja alkiolaisuus oli ehkä se viimejne aate ja idea joka piti puolueen yhtenäisenä. Kun alkiolaisuudesta on luovuttu ovat arvoiksi nousseet iso raha ja köyhän kurjuus.</p><p>Ison rahan ja bisneksen palvojat karkaavat kokoomukseen, köyhät ja kurjat velkakierteessä elävät puolestaan siirtyvät persuihin, koska siellä voi edes maahanmuuttoa vastustaa. Kun ei enää mitään muuta voi.</p><p>Rauhallista viikonloppua kaikille, mutta ei keputrolleille, ei kummallekaan.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kun monimiljonääri Juha Sipilä johdatteli joukkojaan vaalivoittoon keväällä 2015 niin kepun kannatus maanviljelijäväestön piirissä oli lähes 90 %. Kuluneiden neljän vuoden aikana kepun kannatus maanviljelijöiden keskuudessa on kuitenkin romahtanut lähelle kuuttakymmentä prosenttia.

Voittajia ovat olleet persut ja kokoomus, tässä järjestyksessä.

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.383195

Keskustalle romahduksella ei suurta merkitystä ole, sillä vaikka monet yhä uskovat kepun kannatuksen kumpuavan matalousväestöstä niin se ei ole edes matemaattisesti ollut mahdollista enää aikoihin. Maanviljelijöitä kun on tässä maassa kovin vähän.

Eikä kepulla siis ole ollut mitään syytä ajaa maatalousväestön etuja. Ensi-ihastuksen jälkeen maanviljelijät ova kyllä hekin panneet merkille miten kaukana heidän maailmastaan ja ongelmistaan nämä sipilät ja bernerit miljoonineen ja sijoituksineen ovat.

Mielenkiintoista on tarkastella siirtymiä. Noin 13 % kannattaa perusja 11 % kokoomusta. Kun tätä siirtymäjakoa syvällisemmin pohtii niin joutuu huomamaan kepun perimmäisen ongelman, joka on kahtiajakautuminen. Kokoomus on selvin voittaja, vaika persuilla on suurempi kannatusosuus.

Alkiolaisuus on kuollut ja kuopattu, ainakin kepussa, ja alkiolaisuus oli ehkä se viimejne aate ja idea joka piti puolueen yhtenäisenä. Kun alkiolaisuudesta on luovuttu ovat arvoiksi nousseet iso raha ja köyhän kurjuus.

Ison rahan ja bisneksen palvojat karkaavat kokoomukseen, köyhät ja kurjat velkakierteessä elävät puolestaan siirtyvät persuihin, koska siellä voi edes maahanmuuttoa vastustaa. Kun ei enää mitään muuta voi.

Rauhallista viikonloppua kaikille, mutta ei keputrolleille, ei kummallekaan.

 

 

 

]]>
21 http://pekkasiikala11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270104-viljelijat-karkaavat-keskustasta-persut-ja-kokoomus-saaliinjaolla#comments Gallup-kannatus Juha Sipilä Kepu Maanviljelijät Romahdus Fri, 22 Feb 2019 09:37:52 +0000 Pekka Siikala http://pekkasiikala11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270104-viljelijat-karkaavat-keskustasta-persut-ja-kokoomus-saaliinjaolla
Jättääkö Yle jotain kertomatta - rikokset ja PeSun kannatus http://rjaaskel.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267216-jattaako-yle-jotain-kertomatta-rikokset-ja-pesun-kannatus <p>Yle <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10588026">uutisoi</a> uudesta puoluekannatusmittauksestaan. Sinänsä olen tyytyväinen, että kannattamani PeSun kannatus on nousemassa, mutta sitten siihen uutseen on saatu outo asiantuntijalausunto:</p><p>&quot;Taloustutkimuksen tutkimusjohtajan <strong>Tuomo Turjan</strong> mukaan puolueen kannatus nousi heti mittausjakson alussa joulukuussa, kun Oulun alaikäisiin kohdistuneista seksuaalirikosepäilyistä uutisoitiin.&quot;</p><p>Rikosuutisointi siis nostaa meidän kannatusta, mutta miksi ihmeessä? Sitä Yle ei selitä. Minusta Yle jättää jotain olennaista uutisoimatta. En mitenkään voisi uskoa, että jos rikoksista epäillyt olisivat PeSun jäseniä, se kohottaisi kannatusta, mutta eipä senkään, että rikolliset olisivat puolueeseen kuulumattomia, pitäisi erityisesti kohottaa kannatusta. Kaikki puolueethan kannattavat laillisuutta eli vastustavat rikollisuutta. Jos esmerkiksi kokoomusaktiivi onkin murhannut maahanmuuttajan, ei tapahtumaa silti ole katsottu erityisesti puolueeseen liittyväksi.</p><p>Olisiko nyt sitten median lopetettava rikosuutisointi kokonaan, jos haluttaisiin olla vaaleihin vaikuttamatta? Vai pitäisikö uutisoinnin olla avoimempaa, ettei yllä esitetyn kaltaisia mysteerejä pääsisi syntymään?</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Yle uutisoi uudesta puoluekannatusmittauksestaan. Sinänsä olen tyytyväinen, että kannattamani PeSun kannatus on nousemassa, mutta sitten siihen uutseen on saatu outo asiantuntijalausunto:

"Taloustutkimuksen tutkimusjohtajan Tuomo Turjan mukaan puolueen kannatus nousi heti mittausjakson alussa joulukuussa, kun Oulun alaikäisiin kohdistuneista seksuaalirikosepäilyistä uutisoitiin."

Rikosuutisointi siis nostaa meidän kannatusta, mutta miksi ihmeessä? Sitä Yle ei selitä. Minusta Yle jättää jotain olennaista uutisoimatta. En mitenkään voisi uskoa, että jos rikoksista epäillyt olisivat PeSun jäseniä, se kohottaisi kannatusta, mutta eipä senkään, että rikolliset olisivat puolueeseen kuulumattomia, pitäisi erityisesti kohottaa kannatusta. Kaikki puolueethan kannattavat laillisuutta eli vastustavat rikollisuutta. Jos esmerkiksi kokoomusaktiivi onkin murhannut maahanmuuttajan, ei tapahtumaa silti ole katsottu erityisesti puolueeseen liittyväksi.

Olisiko nyt sitten median lopetettava rikosuutisointi kokonaan, jos haluttaisiin olla vaaleihin vaikuttamatta? Vai pitäisikö uutisoinnin olla avoimempaa, ettei yllä esitetyn kaltaisia mysteerejä pääsisi syntymään?

 

]]>
59 http://rjaaskel.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267216-jattaako-yle-jotain-kertomatta-rikokset-ja-pesun-kannatus#comments Edukuntavaalit 2019 Gallup-kannatus Thu, 10 Jan 2019 07:48:07 +0000 Risto Jääskeläinen http://rjaaskel.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267216-jattaako-yle-jotain-kertomatta-rikokset-ja-pesun-kannatus
En, en http://arialsio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263878-en-en <p>Yksi pilkku yksi, eli&nbsp;samma på svenska, en,en.</p><p>Eli taas on mittailtu eri puolueiden kannatuksia ja virhemarginaaleja. Minua ihmetyttää tuo kannatusten mittaus, miksi ei julkaista tilastoja siitä kuka on tehnyt hyvää yhteiskunnan eteen eniten, Eli sitä mitä tällä kannatusmittauksella yritetään epätoivoisesti kuvata.</p><p>Kannatus kuitenkin perustuu paljolti puolueuskollisuuteen ja puolueet saavat pitkään puukottaa omia selkään, että kannatus siitä kehnoontuisi.</p><p>Sama toimii myös toiseen suuntaan, kerran hylättyä ei ihan heti oteta takaisin. Paitsi jos on sellainen viha-rakkaussuhde, jossa äänestäjä hyppää kahden puolueen välillä kuin siksak-singer.&nbsp;</p><p>Prosenttiluvuista tänään silmään osui siniset, joiden kannatus on tuo 1,1, eli ruotsiksi en, en.</p><p>EN, en puolueen kasvu ei vain ota tulta alleen, ja kun katselen prosentteja pidempään huomaan, että Suomen Keskustan kannatus on pudonnut kokonaisen sinisten puolueen verran eli yksi pilkku yksi prosenttia.</p><p>Jos Keskustan kato olisi siirtynyt sinisille, olisi sinisten kannatus tuplaantunut, mutta kun ei. Siniset ovat pysyneet ja pysynevät jatkossakin en,en puolueena eli puolueena jota en missään tapauksessa koskaan &quot;never&quot; äänestäisi.</p><p>No, ei se mitään, tuleehan noita gallubeja yhtenä kyrpänä kuten sanotaan.</p><p>Sitten on nuo spekulaatiot. Vihreät uskottelevat, että seuraavaksi he haastavat jo keskustalaiset, ja kokkarit uskovat, että saavuttavat demarit. Persut taas uhoavat päihittävänsä vassarit ja krisut sinnittelevät rkp:n kannoilla.</p><p>Mielenkiinto on vain kannatuksessa niin syvällä, että kukaan ei muista, että oikea puolueiden työ on muualla kuin meikkipöydän ääressä ihastelemassa omaa kannatustaan.</p><p>Kun kyse on nollasummapelistä, niin tappiopuoluiden töppäykset näkyvät toisten puolueiden kannatuksena ja he puolestaan röyhistelevät sillä omana paremuutenaan, vaikka eihän toisen kaatuminen tee ketään yhtään ryhdikkäämmäksi. Paitsi politiikan gallubeissa.</p><p>Politiikassa on siis etua siitä, että naapuri töppäilee, eikä siitä, että itse tekee, eikä puhu paskaa.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Yksi pilkku yksi, eli samma på svenska, en,en.

Eli taas on mittailtu eri puolueiden kannatuksia ja virhemarginaaleja. Minua ihmetyttää tuo kannatusten mittaus, miksi ei julkaista tilastoja siitä kuka on tehnyt hyvää yhteiskunnan eteen eniten, Eli sitä mitä tällä kannatusmittauksella yritetään epätoivoisesti kuvata.

Kannatus kuitenkin perustuu paljolti puolueuskollisuuteen ja puolueet saavat pitkään puukottaa omia selkään, että kannatus siitä kehnoontuisi.

Sama toimii myös toiseen suuntaan, kerran hylättyä ei ihan heti oteta takaisin. Paitsi jos on sellainen viha-rakkaussuhde, jossa äänestäjä hyppää kahden puolueen välillä kuin siksak-singer. 

Prosenttiluvuista tänään silmään osui siniset, joiden kannatus on tuo 1,1, eli ruotsiksi en, en.

EN, en puolueen kasvu ei vain ota tulta alleen, ja kun katselen prosentteja pidempään huomaan, että Suomen Keskustan kannatus on pudonnut kokonaisen sinisten puolueen verran eli yksi pilkku yksi prosenttia.

Jos Keskustan kato olisi siirtynyt sinisille, olisi sinisten kannatus tuplaantunut, mutta kun ei. Siniset ovat pysyneet ja pysynevät jatkossakin en,en puolueena eli puolueena jota en missään tapauksessa koskaan "never" äänestäisi.

No, ei se mitään, tuleehan noita gallubeja yhtenä kyrpänä kuten sanotaan.

Sitten on nuo spekulaatiot. Vihreät uskottelevat, että seuraavaksi he haastavat jo keskustalaiset, ja kokkarit uskovat, että saavuttavat demarit. Persut taas uhoavat päihittävänsä vassarit ja krisut sinnittelevät rkp:n kannoilla.

Mielenkiinto on vain kannatuksessa niin syvällä, että kukaan ei muista, että oikea puolueiden työ on muualla kuin meikkipöydän ääressä ihastelemassa omaa kannatustaan.

Kun kyse on nollasummapelistä, niin tappiopuoluiden töppäykset näkyvät toisten puolueiden kannatuksena ja he puolestaan röyhistelevät sillä omana paremuutenaan, vaikka eihän toisen kaatuminen tee ketään yhtään ryhdikkäämmäksi. Paitsi politiikan gallubeissa.

Politiikassa on siis etua siitä, että naapuri töppäilee, eikä siitä, että itse tekee, eikä puhu paskaa.

 

]]>
2 http://arialsio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263878-en-en#comments Gallup-kannatus Thu, 08 Nov 2018 19:38:40 +0000 Ari Alsio http://arialsio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263878-en-en
Tuliko Sinisistä prosenttiliike? http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246930-tuliko-sinisista-prosenttiliike <p>Iltalehden Mikko Koskinen toteaa tänään näkökulmassaan Sinisestä tulevaisuudesta tulleen prosenttiliike. Siltä ainakin näyttää, jos tarkastelee Sinisten galluplukuja Perussuomalaisten hajoamisen jälkeen. Viimeisimmässä Ylen ek-vaaligallupissa Sinisten kannatus oli 1,1%, eikä Sinisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Simon Elon syksyn aikana esittämät toiveet näytä realisoituvan. Ei edes nyt, kun Sininen tulevaisuus on päässyt puoluerekisteriin.</p><p><a href="http://www.iltalehti.fi/politiikka/201712012200573640_pi.shtml" title="http://www.iltalehti.fi/politiikka/201712012200573640_pi.shtml">http://www.iltalehti.fi/politiikka/201712012200573640_pi.shtml</a></p><p>Pohdiskelin syyskuun ensimmäisenä kirjoittamassani blogissa Sinisen tulevaisuuden mahdollisuuksia ja kykyä erottua muista poliittisessa keskustassa olevista puolueista sen jätettyä muukalaisvihamielisyyden Perussuomalaisille. Näyttää siltä, että avainta siihen Siniset eivät ole löytäneet.</p><p><a href="http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242228-suomen-poliittinen-kentta-onko-tilaa-sinisille" title="http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242228-suomen-poliittinen-kentta-onko-tilaa-sinisille">http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242228-suomen-poliittinen-kentta-...</a></p><p>Seuraaviin eduskuntavaaleihin on aikaa enää vajaa puolitoista vuotta. Kuinka kauan Sinisten kansanedustajien hermo pitää, kun näyttää siltä, että tällaisella kannatuksella Siniset eivät saa yhtään edustajaa vuoden 2019 eduskuntavaaleissa&nbsp; Arkadianmäelle? Siksi ennustan uudestaan, että saamme nähdä Sinisistä vielä näyttäviä loikkauksia muihin puolueisiin.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Iltalehden Mikko Koskinen toteaa tänään näkökulmassaan Sinisestä tulevaisuudesta tulleen prosenttiliike. Siltä ainakin näyttää, jos tarkastelee Sinisten galluplukuja Perussuomalaisten hajoamisen jälkeen. Viimeisimmässä Ylen ek-vaaligallupissa Sinisten kannatus oli 1,1%, eikä Sinisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Simon Elon syksyn aikana esittämät toiveet näytä realisoituvan. Ei edes nyt, kun Sininen tulevaisuus on päässyt puoluerekisteriin.

http://www.iltalehti.fi/politiikka/201712012200573640_pi.shtml

Pohdiskelin syyskuun ensimmäisenä kirjoittamassani blogissa Sinisen tulevaisuuden mahdollisuuksia ja kykyä erottua muista poliittisessa keskustassa olevista puolueista sen jätettyä muukalaisvihamielisyyden Perussuomalaisille. Näyttää siltä, että avainta siihen Siniset eivät ole löytäneet.

http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242228-suomen-poliittinen-kentta-onko-tilaa-sinisille

Seuraaviin eduskuntavaaleihin on aikaa enää vajaa puolitoista vuotta. Kuinka kauan Sinisten kansanedustajien hermo pitää, kun näyttää siltä, että tällaisella kannatuksella Siniset eivät saa yhtään edustajaa vuoden 2019 eduskuntavaaleissa  Arkadianmäelle? Siksi ennustan uudestaan, että saamme nähdä Sinisistä vielä näyttäviä loikkauksia muihin puolueisiin. 

]]>
50 http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246930-tuliko-sinisista-prosenttiliike#comments Eduskuntavaalit 2019 Gallup-kannatus Sininen tulevaisuus Suomen poliittinen kenttä Fri, 01 Dec 2017 11:58:12 +0000 Pekka Lukkala http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246930-tuliko-sinisista-prosenttiliike
Ei voi mittään, sano ukko, kun akkaa vieraisiin vietiin! http://mpmaenp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244534-ei-voi-mittaan-sano-ukko-kun-akkaa-vieraisiin-vietiin <p>Kovin menee yli äyräitten pääministeripuolue Keskustan sisäinen paini.</p><p>Nyt lappilainen kansanedustaja Mikko Kärnä on osallistamassa kaikkia puolueensa jäseniä sellaiseen, millä rehellisyyden nimissä ja suoraan sanottuna ei ole mitään tekemistä tavallisten jäsenten kanssa.</p><p>&rdquo;<em>Jokaisen jäsenen on katsottava tässä nyt syvälle peiliin</em>&rdquo;, <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/232822-keskustalaisen-ulostulo-puolueen-tilanteesta-jokaisen-jasenen-katsottava-tassa-nyt"><u>toteaa</u></a> Kärnä.</p><p>Voiko puoluepolitiikka enää kohtuuttomammaksi mennä, kun pelkistä jäsenistä leivotaan syyllisiä suohon, jonka keskelle Keskusta vaikuttaa eksyneen?</p><p>Tapa, jolla Keskusta vaikuttaa ongelmiaan ratkaisevan, on eräänlaista puoluesadismia pahimmillaan: jopa yksittäinen jäsen tai kannattaja voi olla syypää ja katumuskoulun tarpeessa.</p><p>Jokaisella puoluekoneistolla, johon olennaisesti kuuluvat puolueen näkyvimmät poliitikotkin, on täysi aihe katsoa itse itseään peilistä, ei jäsenten tai kannattajien.</p><p>Pääministeripuolue Keskusta horjuttaa samalla pahemman kerran hallituksen perustuksia typeryyksillään.</p><p>Harmi.</p><p>Mutta ...</p><p>Ei voi mittään, sano ukko, kun akkaa vieraisiin vietiin!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kovin menee yli äyräitten pääministeripuolue Keskustan sisäinen paini.

Nyt lappilainen kansanedustaja Mikko Kärnä on osallistamassa kaikkia puolueensa jäseniä sellaiseen, millä rehellisyyden nimissä ja suoraan sanottuna ei ole mitään tekemistä tavallisten jäsenten kanssa.

Jokaisen jäsenen on katsottava tässä nyt syvälle peiliin”, toteaa Kärnä.

Voiko puoluepolitiikka enää kohtuuttomammaksi mennä, kun pelkistä jäsenistä leivotaan syyllisiä suohon, jonka keskelle Keskusta vaikuttaa eksyneen?

Tapa, jolla Keskusta vaikuttaa ongelmiaan ratkaisevan, on eräänlaista puoluesadismia pahimmillaan: jopa yksittäinen jäsen tai kannattaja voi olla syypää ja katumuskoulun tarpeessa.

Jokaisella puoluekoneistolla, johon olennaisesti kuuluvat puolueen näkyvimmät poliitikotkin, on täysi aihe katsoa itse itseään peilistä, ei jäsenten tai kannattajien.

Pääministeripuolue Keskusta horjuttaa samalla pahemman kerran hallituksen perustuksia typeryyksillään.

Harmi.

Mutta ...

Ei voi mittään, sano ukko, kun akkaa vieraisiin vietiin!

]]>
0 http://mpmaenp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244534-ei-voi-mittaan-sano-ukko-kun-akkaa-vieraisiin-vietiin#comments Gallup-kannatus Keskusta Mikko Kärnä Mon, 16 Oct 2017 16:04:32 +0000 Mika Mäenpää-Louekoski http://mpmaenp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244534-ei-voi-mittaan-sano-ukko-kun-akkaa-vieraisiin-vietiin
Poliittinen ravinnetasapaino http://arialsio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240317-poliittinen-ravinnetasapaino <p>Maanviljelyksessä viljelijät tekevät maanäytteillä tiluksistaan viljavuustutkimuksia. He tietävät, että niukin arvo määrittää sadon määrää oleellisesti. Siksi ravinnekarttaa katsotaan hyvin tarkasti. Jos omilta mailta puuttuu booria tai kuparia sitä sinne heti päätetään lisätä. Joskus on ravinteiden merkitystä kuvattu saavilla, jossa alin kapula päästää veden valumaan pois, vaikka kaikki muut kapulat olisivat kunnossa, se yksi rako riittää pettämään koko sato-odotukset.</p><p>Politiikassa tehdään gallup-tutkimuksia ja nyt uusimman Ylen gallup.tuloksen tarkkailu osoittaa, että hallituksen yksi sälö on vain 0,7% kansan kannatuksesta. Olisiko nyt heti lisättävä sen pulikan uskottavuutta, muuten menetetään koko vaalikauden hallituksen sato, tai pitääkö sanoa sote?</p><p>Uusi vaihtoehto on sitten kivunnut persujen vuoden 2006 tasolle, joten sinänsä hyvä saavutus, mutta nyt eletään vuotta 2017 ja kyseessä on viiden ministerin puoluejaos, joka irtautui omasta emäpuolueestaan saaden mukaansa kaikki ministerit. Nämä ministeritatit istuvat nyt jätetyn puoleeen mandaatilla. Ei ole ihme, että kannatus horjahti alle prosentin. Uuvattien kannatus on kehitysavun luokkaa, joten kyseessä ei ole enää takiaispuolue, vaan satiaispuolue, joka elää tunnetusti toisten intiimeillä alueilla ilman omaa varsinaista pesää.</p><p>Sininen tulevaisuus on...</p><p>No seurataan tilannetta kaikki on politiikassa mahdollista, mutta helpompi on kamelin mennä neulansilmän lävitse kuin Soinin ja kumppaneiden uusia jytky.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Maanviljelyksessä viljelijät tekevät maanäytteillä tiluksistaan viljavuustutkimuksia. He tietävät, että niukin arvo määrittää sadon määrää oleellisesti. Siksi ravinnekarttaa katsotaan hyvin tarkasti. Jos omilta mailta puuttuu booria tai kuparia sitä sinne heti päätetään lisätä. Joskus on ravinteiden merkitystä kuvattu saavilla, jossa alin kapula päästää veden valumaan pois, vaikka kaikki muut kapulat olisivat kunnossa, se yksi rako riittää pettämään koko sato-odotukset.

Politiikassa tehdään gallup-tutkimuksia ja nyt uusimman Ylen gallup.tuloksen tarkkailu osoittaa, että hallituksen yksi sälö on vain 0,7% kansan kannatuksesta. Olisiko nyt heti lisättävä sen pulikan uskottavuutta, muuten menetetään koko vaalikauden hallituksen sato, tai pitääkö sanoa sote?

Uusi vaihtoehto on sitten kivunnut persujen vuoden 2006 tasolle, joten sinänsä hyvä saavutus, mutta nyt eletään vuotta 2017 ja kyseessä on viiden ministerin puoluejaos, joka irtautui omasta emäpuolueestaan saaden mukaansa kaikki ministerit. Nämä ministeritatit istuvat nyt jätetyn puoleeen mandaatilla. Ei ole ihme, että kannatus horjahti alle prosentin. Uuvattien kannatus on kehitysavun luokkaa, joten kyseessä ei ole enää takiaispuolue, vaan satiaispuolue, joka elää tunnetusti toisten intiimeillä alueilla ilman omaa varsinaista pesää.

Sininen tulevaisuus on...

No seurataan tilannetta kaikki on politiikassa mahdollista, mutta helpompi on kamelin mennä neulansilmän lävitse kuin Soinin ja kumppaneiden uusia jytky.

]]>
22 http://arialsio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240317-poliittinen-ravinnetasapaino#comments Gallup-kannatus Thu, 20 Jul 2017 05:58:40 +0000 Ari Alsio http://arialsio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240317-poliittinen-ravinnetasapaino
Valtuustopaikat piraattien ulottuvilla! http://ollimarkkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234630-valtuustopaikat-piraattien-ulottuvilla <p>Gallupit näyttävät&nbsp;Piraattipuolueelle todella hyvältä ja ennustavat meille paikkoja. Muistutan kuitenkin galluppien olevan vain galluppeja ja että vain äänillä päästään valtuustoihin.</p><p>Eduskuntavaalikannatuksemme oli 0,85%. Tämän jälkeen Taloustutkimus on todennut 2016 maaliskuussa videolla <a href="http://yle.fi/uutiset/3-8719968">kannatuksemme nousseen huimasti</a>&nbsp;(04:20), jopa puoleen &quot;muut&quot;-palkista, joka oli silloin 2,5%.&nbsp;Muualla on myös uutisoitu meidän olevan <a href="http://yle.fi/uutiset/3-8570362">ainoa eduskunnan ulkopuolinen kasvava puolue</a>.</p><hr /><p><a href="http://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/3447841/Turun+kuntavaaleissa+kolmen+taisto">Turun Sanomien&nbsp;gallupin&nbsp;mukaan</a> kannatuksemme&nbsp;Turussa&nbsp;on 2,4%. Meidät nimettiin yhden paikan saajiksi ja ohitimme Kristillisdemokraatitkin paikallisesti.&nbsp;Turun tilanteen perusteella kannatus&nbsp;on kasvanut vuoden takaisesta.&nbsp;</p><p><a href="http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005146346.html">Espoossa &quot;muut&quot; vievät gallupin mukaan paikan eduskuntapuolueilta</a>. Edellisissä kuntavaaleissa olimme eduskunnan ulkopuolisista sitä lähimpänä ja pikkulinnut ovat laulaneet paikan tulevan mahdollisesti meille. HS ei kuitenkaan nimennyt meitä.&nbsp;</p><p><a href="http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005148159.html">Vantaalla on vastaava tilanne. </a>&quot;Muut&quot; olisivat saamassa 1,6% äänistä ja yhden uuden paikan. Eduskuntavaaleissa 1,4% äänesti meitä Vantaalla.&nbsp;</p><p>Helsingissä tilanne on sotkuisempi. <a href="http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005145137.html">&quot;Muut&quot; ovat Helsingin Sanomien mukaan saamassa yhden paikan,&nbsp;joka&nbsp;tällä kaudella on SKP:n hallussa.</a> Pelkästään jo eduskuntavaalien äänimäärällä ottaisimme kuitenkin helposti paikan valtuustossa. Paikka on mahdollinen, muttei missään nimessä varma.&nbsp;<br /><br /><a href="http://yle.fi/uutiset/3-9538401">Ylen tuoreessa valtakunnallisessa gallupissa</a> &quot;muut&quot; ovat 3,1% lukemalla erittäin korkealla. Nousua edellisestä gallupista oli 0,6%. Siellä siis tapahtuu ja siellä on muitakin kuin me.</p><hr /><p>Vaaleissa vain&nbsp;annetut&nbsp;äänet merkitsevät. Pelkästä gallupmenestyksestä jää vain lyhytaikainen hyvä mieli. Tehdään yhdessä historiaa ja äänestetään piraatit kerralla useampaan valtuustoon!<br /><br />*muokkasin tuohon tuon Ylen tuoreen gallupin mikä unohtui</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Gallupit näyttävät Piraattipuolueelle todella hyvältä ja ennustavat meille paikkoja. Muistutan kuitenkin galluppien olevan vain galluppeja ja että vain äänillä päästään valtuustoihin.

Eduskuntavaalikannatuksemme oli 0,85%. Tämän jälkeen Taloustutkimus on todennut 2016 maaliskuussa videolla kannatuksemme nousseen huimasti (04:20), jopa puoleen "muut"-palkista, joka oli silloin 2,5%. Muualla on myös uutisoitu meidän olevan ainoa eduskunnan ulkopuolinen kasvava puolue.


Turun Sanomien gallupin mukaan kannatuksemme Turussa on 2,4%. Meidät nimettiin yhden paikan saajiksi ja ohitimme Kristillisdemokraatitkin paikallisesti. Turun tilanteen perusteella kannatus on kasvanut vuoden takaisesta. 

Espoossa "muut" vievät gallupin mukaan paikan eduskuntapuolueilta. Edellisissä kuntavaaleissa olimme eduskunnan ulkopuolisista sitä lähimpänä ja pikkulinnut ovat laulaneet paikan tulevan mahdollisesti meille. HS ei kuitenkaan nimennyt meitä. 

Vantaalla on vastaava tilanne. "Muut" olisivat saamassa 1,6% äänistä ja yhden uuden paikan. Eduskuntavaaleissa 1,4% äänesti meitä Vantaalla. 

Helsingissä tilanne on sotkuisempi. "Muut" ovat Helsingin Sanomien mukaan saamassa yhden paikan, joka tällä kaudella on SKP:n hallussa. Pelkästään jo eduskuntavaalien äänimäärällä ottaisimme kuitenkin helposti paikan valtuustossa. Paikka on mahdollinen, muttei missään nimessä varma. 

Ylen tuoreessa valtakunnallisessa gallupissa "muut" ovat 3,1% lukemalla erittäin korkealla. Nousua edellisestä gallupista oli 0,6%. Siellä siis tapahtuu ja siellä on muitakin kuin me.


Vaaleissa vain annetut äänet merkitsevät. Pelkästä gallupmenestyksestä jää vain lyhytaikainen hyvä mieli. Tehdään yhdessä historiaa ja äänestetään piraatit kerralla useampaan valtuustoon!

*muokkasin tuohon tuon Ylen tuoreen gallupin mikä unohtui

]]>
2 http://ollimarkkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234630-valtuustopaikat-piraattien-ulottuvilla#comments Gallup-kannatus Piraattipuolue Turku Vaalivoitto Fri, 31 Mar 2017 09:57:51 +0000 Olli Markkanen http://ollimarkkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234630-valtuustopaikat-piraattien-ulottuvilla
Kunnallisvaaliehdokkaiden irtisanoutuminen hallituksen linjasta, taktiikkaako? http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/228895-kunnallisvaaliehdokkaiden-irtisanoutuminen-hallituksen-linjasta-taktiikkaako <p>Yhä enenevässä määrin hallituspuolueiden kunnallisvaaliehdokkaat näyttäisivät irtisanoutuvan hallituksen kiusallisimmista esityksistä ja suunnitelmista. Todennäköisesti ensimmäisten galluppien tulokset ovat pelästyttäneet kunnallisvaaliehdokkaat pahasti - nythän näyttäisi siltä, että pataan on tulossa ja huolella.</p><p>Joukossa lienee suurin osa rehellisiä ulostuloja, kun koetaan ettei oman puolueen hallituspolitiikka vastaa enää koko puolueen etua. Tämä on sinällään kunnioitettavaa toimintaa ja asioista on hyvä keskustella myös julkisesti. Osalla tämä saattaa olla taktinen valinta, jolla pyritään varmistamaan oma läpipääsy, kun tiedetään kannattajakunnan mielipiteet.</p><p>Esimerkiksi keskustajohdon ja ministerien aamumuroissa saattaa tällä hetkellä olla kumma sivumaku, mutta hyvä että asioista keskustellaan.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Yhä enenevässä määrin hallituspuolueiden kunnallisvaaliehdokkaat näyttäisivät irtisanoutuvan hallituksen kiusallisimmista esityksistä ja suunnitelmista. Todennäköisesti ensimmäisten galluppien tulokset ovat pelästyttäneet kunnallisvaaliehdokkaat pahasti - nythän näyttäisi siltä, että pataan on tulossa ja huolella.

Joukossa lienee suurin osa rehellisiä ulostuloja, kun koetaan ettei oman puolueen hallituspolitiikka vastaa enää koko puolueen etua. Tämä on sinällään kunnioitettavaa toimintaa ja asioista on hyvä keskustella myös julkisesti. Osalla tämä saattaa olla taktinen valinta, jolla pyritään varmistamaan oma läpipääsy, kun tiedetään kannattajakunnan mielipiteet.

Esimerkiksi keskustajohdon ja ministerien aamumuroissa saattaa tällä hetkellä olla kumma sivumaku, mutta hyvä että asioista keskustellaan.

]]>
8 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/228895-kunnallisvaaliehdokkaiden-irtisanoutuminen-hallituksen-linjasta-taktiikkaako#comments Gallup-kannatus Hallituksen esitykset hallitus Kunnallisvaalit 2017 Ryhmäkuri Wed, 04 Jan 2017 07:33:30 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/228895-kunnallisvaaliehdokkaiden-irtisanoutuminen-hallituksen-linjasta-taktiikkaako
Demarit kärjessä, persut hännillä http://heikkisantala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/225467-demarit-karjessa-persut-hannilla <p>&nbsp;</p><p><strong>Ylen gallup-tulokset 3.11.</strong> ovat hyvinkin odotetunlaiset: SDP on vakiintunut kärkeen ja PS vastaavasti takiaispuolueeksi. Keskustan kannatuksen lasku on sekin odotettu; sen alku kesti vain arvioitua kauemmin.</p><p>Perussuomalaisten puoliintumista eduskuntavaaleista on selitetty rasismilla ja muilla edustajien töppäilyillä. Totuus on poliittisen historian ja lainalaisuuksien perusteella kuitenkin toinen.</p><p><em>Jytky oli puh</em><em>taan populismin</em><em> tulos.</em> Sen taustalla oli kannattajien protesti demarien oikeistopolitiikalle, ja keskustassa puolueen vaalirahoitusotkulle. &rdquo;Kosto-äänestettiin&rdquo; persuja. Persuilla ei ollut omia ansioita.</p><p>Populismille on tunnusomaista nopea nousu ja yhtä varma hiipuminen. Näin on persuillekin käynyt.</p><p>(Silloin tällöin on hyödyllistä tutkailla mitä mieltä on mistäkin asiasta aiemmin tullut oltua, ja ottaa opiksi.&nbsp;Väärässä on helppo olla; oikean arvioiminen on työläämpää.)</p><p>---</p><p><em>(Juttu on julkaistu muun muassa Pohjalaisessa 11.5.2014)</em></p><p>&rdquo;<strong>ON DEMARIEN KOTIIN PALUUN AIKA</strong></p><p><em>SDP:n harharetki perinteisiltä juuriltaan on kestänyt parikymmentä vuotta. Puolue on sen ajan harjoittanut sille vierasta niin sanottua lippos-oikeistolaista politiikkaa. Puolueen kannatus on eduskuntavaaleissa pudonnut 28,25 %:sta (1995) nykyiseen noin 15.5 %:iin. Lisäksi Paavo Lipposen (sd.) vain 6,7 %:n kannatus ja vasta viides sija presidentinvaaleissa oli myös selvä protesti puolueen politiikalle.</em></p><p>Puolueen alamäki juontaa juurensa Lipposen ilmoittauduttua julkisesti kapitalistisen sekatalousjärjestelmän vankkumattomaksi kannattajaksi: &rdquo;aatteellisen linjani huipentumana.&rdquo; Siitä nousi demarileirissä valtava kohu. Lipposen katsottiin luopuneen puolueen linjasta ja loikanneen oikealla. Minkä tahansa puolueen aatteesta erkaneminen on samaa, kuin pappi saarnaisi ateismin puolesta.</p><p>Puolueen pääideologi Bo Ahlfors katsoi, että &rdquo;Lipponen on tehnyt lähes täydellisen virhearvion.&rdquo; Samoin katsoi demarien koko kärkikaarti: Erkki Liikanen, Arvo Salo, Seppo Lindholm, Lasse Lehtinen, Aimo Kairamo, Matti Linnanahde ja monet muut. Lipponen leimattiin pelleksi; ennen aikojaan.</p><p>Ulf Sundqvistin (sd.) jouduttua pankkisotkujensa takia 1993 eroamaan SDP:n puheenjohtajan paikalta, nousi Lipponen poikkeustilanteessa puheenjohtajaksi, monien mielestä vahingossa. Kokeneet kaikkosivat saman tien. Lipposen oikeistolaiselle politiikalle oli tie auki. Sen seurauksina tulivat tulonsiirrot palkansaajilta ja vähäväkisiltä suuromistajien ja elinkeinoelämän hyväksi, samoin työväestölle vahingolliset veroratkaisut.</p><p>Lisäksi Suomi siirtyi Lipposen sinipuna-pääministerikaudella kohti EU:n ydintä. Hänen oma julkinen tavoitteensa oli EU:n presidentin virka. Lipposen tunnettu kepu-kauna vääristi maan politiikkaa laajemminkin.</p><p>Eero Heinäluoman 2005 ja Jutta Urpilaisen 2008 alkaneilla puheenjohtajakausilla ei politiikkaa oikaistu. Urpilaisen kaudella on linjan oikeistolaistuminen päinvastoin vielä lisääntynyt. Se vain on peittynyt EU-julkisuuspaistattelun alle.</p><p><em>Jokaisen vaalin vaalitulos, aina historian heikoin, ei sekään herättänyt puolue-eliittiä. Kannattajakunta sen sijaan äänesti siitä jaloillaan. Puolue luisui kuilun partaalle. Linjan muutos, puolueen tarkoitusta vastaavaksi, voi kuitenkin vielä nostaa puolueen kuiville.</em></p><p>Puolueen linjaan onkin nyt tulossa oikaisu puheenjohtaja Antti Rinteen (sd.) johdolla. Vuoden päästä eduskuntavaaleissa kannattajilla on lisäksi tilaisuus vahvistaa linjan muutos. Mihinkään eriseuraisuuteen ei ole aihetta. Puolue on vahvin yhtenäisenä.</p><p>Keskustassa tapahtui Paavo Väyrysen (kesk.) presidentinvaalin menestyksen ansiosta &rdquo;uskomaton&rdquo; kannatuksen nousu runsaassa vuodessa 13 prosentista jopa 24 prosenttiin.</p><p><em>Samanlainen SDP:n nousu, demarien kotiin paluuna, on puheenjohtaja-vaihdon ja linjan oikaisun ansiosta hyvin todennäköinen. Merkkejä siitä on jo nyt.</em></p><p>Muutos onkin välttämätöntä poliittisen kartan oikaisemiseksi. Se avaa uuden alun myös punamulta-yhteistyölle. Kokoomuslainen Nato- ja liittovaltiokiihkoilu on maalle haitallista. Samoin kuntasekoilu.</p><p>Onneksi olkoon puheenjohtaja Antti Rinne !</p><p>Heikki Santala, järjestöneuvos Kauniainen &rdquo;</p><p><br />&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Ylen gallup-tulokset 3.11. ovat hyvinkin odotetunlaiset: SDP on vakiintunut kärkeen ja PS vastaavasti takiaispuolueeksi. Keskustan kannatuksen lasku on sekin odotettu; sen alku kesti vain arvioitua kauemmin.

Perussuomalaisten puoliintumista eduskuntavaaleista on selitetty rasismilla ja muilla edustajien töppäilyillä. Totuus on poliittisen historian ja lainalaisuuksien perusteella kuitenkin toinen.

Jytky oli puhtaan populismin tulos. Sen taustalla oli kannattajien protesti demarien oikeistopolitiikalle, ja keskustassa puolueen vaalirahoitusotkulle. ”Kosto-äänestettiin” persuja. Persuilla ei ollut omia ansioita.

Populismille on tunnusomaista nopea nousu ja yhtä varma hiipuminen. Näin on persuillekin käynyt.

(Silloin tällöin on hyödyllistä tutkailla mitä mieltä on mistäkin asiasta aiemmin tullut oltua, ja ottaa opiksi. Väärässä on helppo olla; oikean arvioiminen on työläämpää.)

---

(Juttu on julkaistu muun muassa Pohjalaisessa 11.5.2014)

ON DEMARIEN KOTIIN PALUUN AIKA

SDP:n harharetki perinteisiltä juuriltaan on kestänyt parikymmentä vuotta. Puolue on sen ajan harjoittanut sille vierasta niin sanottua lippos-oikeistolaista politiikkaa. Puolueen kannatus on eduskuntavaaleissa pudonnut 28,25 %:sta (1995) nykyiseen noin 15.5 %:iin. Lisäksi Paavo Lipposen (sd.) vain 6,7 %:n kannatus ja vasta viides sija presidentinvaaleissa oli myös selvä protesti puolueen politiikalle.

Puolueen alamäki juontaa juurensa Lipposen ilmoittauduttua julkisesti kapitalistisen sekatalousjärjestelmän vankkumattomaksi kannattajaksi: ”aatteellisen linjani huipentumana.” Siitä nousi demarileirissä valtava kohu. Lipposen katsottiin luopuneen puolueen linjasta ja loikanneen oikealla. Minkä tahansa puolueen aatteesta erkaneminen on samaa, kuin pappi saarnaisi ateismin puolesta.

Puolueen pääideologi Bo Ahlfors katsoi, että ”Lipponen on tehnyt lähes täydellisen virhearvion.” Samoin katsoi demarien koko kärkikaarti: Erkki Liikanen, Arvo Salo, Seppo Lindholm, Lasse Lehtinen, Aimo Kairamo, Matti Linnanahde ja monet muut. Lipponen leimattiin pelleksi; ennen aikojaan.

Ulf Sundqvistin (sd.) jouduttua pankkisotkujensa takia 1993 eroamaan SDP:n puheenjohtajan paikalta, nousi Lipponen poikkeustilanteessa puheenjohtajaksi, monien mielestä vahingossa. Kokeneet kaikkosivat saman tien. Lipposen oikeistolaiselle politiikalle oli tie auki. Sen seurauksina tulivat tulonsiirrot palkansaajilta ja vähäväkisiltä suuromistajien ja elinkeinoelämän hyväksi, samoin työväestölle vahingolliset veroratkaisut.

Lisäksi Suomi siirtyi Lipposen sinipuna-pääministerikaudella kohti EU:n ydintä. Hänen oma julkinen tavoitteensa oli EU:n presidentin virka. Lipposen tunnettu kepu-kauna vääristi maan politiikkaa laajemminkin.

Eero Heinäluoman 2005 ja Jutta Urpilaisen 2008 alkaneilla puheenjohtajakausilla ei politiikkaa oikaistu. Urpilaisen kaudella on linjan oikeistolaistuminen päinvastoin vielä lisääntynyt. Se vain on peittynyt EU-julkisuuspaistattelun alle.

Jokaisen vaalin vaalitulos, aina historian heikoin, ei sekään herättänyt puolue-eliittiä. Kannattajakunta sen sijaan äänesti siitä jaloillaan. Puolue luisui kuilun partaalle. Linjan muutos, puolueen tarkoitusta vastaavaksi, voi kuitenkin vielä nostaa puolueen kuiville.

Puolueen linjaan onkin nyt tulossa oikaisu puheenjohtaja Antti Rinteen (sd.) johdolla. Vuoden päästä eduskuntavaaleissa kannattajilla on lisäksi tilaisuus vahvistaa linjan muutos. Mihinkään eriseuraisuuteen ei ole aihetta. Puolue on vahvin yhtenäisenä.

Keskustassa tapahtui Paavo Väyrysen (kesk.) presidentinvaalin menestyksen ansiosta ”uskomaton” kannatuksen nousu runsaassa vuodessa 13 prosentista jopa 24 prosenttiin.

Samanlainen SDP:n nousu, demarien kotiin paluuna, on puheenjohtaja-vaihdon ja linjan oikaisun ansiosta hyvin todennäköinen. Merkkejä siitä on jo nyt.

Muutos onkin välttämätöntä poliittisen kartan oikaisemiseksi. Se avaa uuden alun myös punamulta-yhteistyölle. Kokoomuslainen Nato- ja liittovaltiokiihkoilu on maalle haitallista. Samoin kuntasekoilu.

Onneksi olkoon puheenjohtaja Antti Rinne !

Heikki Santala, järjestöneuvos Kauniainen ”


 

]]>
18 http://heikkisantala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/225467-demarit-karjessa-persut-hannilla#comments Gallup-kannatus Thu, 03 Nov 2016 12:15:34 +0000 Heikki Santala http://heikkisantala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/225467-demarit-karjessa-persut-hannilla
Kolme syytä, miksi Perussuomalaiset on miesten puolue http://hamalainenville.puheenvuoro.uusisuomi.fi/221178-kolme-syyta-miksi-perussuomalaiset-on-miesten-puolue <p>Perussuomalaisten puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo <a href="https://www.facebook.com/astudio.yle/videos/1255700367796782/" target="_blank">vastasi Ylen A-studiossa</a> toimittajan kysymykseen, miksi perussuomalaiset on miesten puolue, näin: &rdquo;Perussuomalaiset on aina ollut asialinjalla oleva puolue. Asiakeskeisyys erottaa meitä tunnepohjaisesta politikoinnista. Usein naisella tuntuu olevan se tunne vahva, jonka mukana mennään mieluummin, tai vahvemmin. Me ollaan ehkä kylmän tuntuisia, kun keskitymme asioihin.&rdquo;</p><p>&nbsp;</p><p>Facebookissa eräs arvostamani, politiikasta ja poliittisesta retoriikasta hyvin perillä oleva ystäväni ehdotti, että tässä kohtaa pelkän Slunga-Poutsalon kieltämättä älyttömälle päättelyketjulle naureskelun ohella itse kukin voisi miettiä vastausta kysymykseen.</p><p>&nbsp;</p><p>Tämä analyysi on oma vastausyritykseni, jonka yritän perustella perussuomalaisten kannattajakunnan, asiakysymysten ja puheenjohtajan retoriikan perusteella.</p><p>&nbsp;</p><p>1. Naisvaltaiset matalapalkka-alat ja hallituspolitiikka</p><p>&nbsp;</p><p>Perussuomalaiset on oman määritelmänsä mukaan työväenpuolue ilman sosialismia, mutta tosiasiassa perussuomalaiset on työväenpuolue ilman työväenpuolueen aatetta. Vaikka puolue on kovasti halunnut profiloitua pienen ihmisen asian puolustajana, Sipilän hallituksessa se pieni ihminen oli ensimmäinen myyntiin mennyt periaate.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Monille puhe pienten ihmisten edun ajamisesta viitannee esimerkiksi pienituloisten ja heikoiten pärjäävien aseman parantamiseen. Pienituloisissa on paljon naisia, sillä matalapalkka-alat ovat naisvaltaisia. Samoin kiistatta yhteiskunnassa vähällä pärjäävät myös esimerkiksi kansaneläkkeellä sinnittelevät vanhukset, joissa niin ikään on paljon naisia.</p><p>&nbsp;</p><p>Hallitus ei ole teettänyt sukupuolivaikutusten arviointeja, on riidoissa vanhemmuuden kustannusten jakamisen mallien suhteen ja heikentää matalapalkka-alojen työntekijöiden oikeuksia. Hoivavastuuta omaishoidossa ollaan sälyttämässä entistä enemmän kotitalouksien vastuulle.</p><p>&nbsp;</p><p>On myös huomattava, että esimerkiksi hoitoalalla työskentelevät naiset todennäköisemmin löytävät poliittisen kotinsa juuri vasemmistopuolueista, kuten demareista ja Vasemmistoliitosta. Kun Perussuomalaiset on pudonnut ja SDP noussut, voikin hyvällä syyllä veikata, että myös työväenluokkaiset miehet ovat nyt palanneet takaisin vasemmiston kannattajiksi.</p><p>&nbsp;</p><p>2. Soini puhuttelee miehiä&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&rdquo;Tässä maassa saa syödä lihaa, vastustaa homoliittoja, seurata Formuloita, kannattaa turkistarhausta, polttaa turvetta, ajaa yksityisautolla, lentää Kanarialle, &nbsp;tupakoida parvekkeella, ottaa kopsut, käydä kirkossa, kävellä bootseilla, vastustaa Guggenheimin rakentamista, vastustaa pakollista kasvisruokapäivää kouluissa, mennä armeijaan, pitää kaulassa ristiä tai leijonakorua, arvostella Yleä, olla tilaamatta hesaria&hellip;sitä kutsutaan sananvapaudeksi. Siitä emme tingi.&rdquo;</p><p>&nbsp;</p><p>Kävin läpi Timo Soinin Plokin noin vuoden ajalta. Edellä oleva lainaus viime maaliskuulta on paljonpuhuva. En tiedä, millaista dataa on olemassa Soinin luettelemista vapaa-ajanvietteistä, mutta niistä moni on leimallisen maskuliinisia (Formulat, nykytaidevastaisuus, armeija ja leijonakoru).</p><p>&nbsp;</p><p>Tätäkin sinällään paljonpuhuvaa otetta merkittävämpi on kuitenkin naisten vähäinen puhuttelu Plokissa. Soini mainitsee naiset oikeastaan vain kahdessa tarkoituksessa, puhuessaan miehenä olemisesta ja perussuomalaisista naisista ja puhuessaan kotiäitivihasta.</p><p>&nbsp;</p><p>Samassa kirjoituksessa Soini sanoo seuraavaa:<br /><br />&rdquo;On hienoa olla Perussuomalainen mies ja rakastaa Perussuomalaisia naisia. Sitä ei kukaan voi viedä meiltä pois.&rdquo;</p><p>&nbsp;</p><p>Nainen on objekti, jonkinlainen miehen jatke ja oikeastaan vain argumentti tasa-arvoista avioliittolakia vastaan (mihin &rdquo;kukaan ei voi viedä meiltä pois&rdquo; mitä ilmeisimmin viittaa).</p><p>&nbsp;</p><p>Kotiäitivihasta Soini kirjoittaa usean kirjoituksen verran, yleensä silloin, kun asia on pinnalla eduskuntakäsittelyissä tai julkisessa keskustelussa.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&rdquo;Kotiäitiys laukaisee erikoista naisvihaa. Siis kotiäitiä kohtaan. Sekä miehiltä että naisilta. Kotiäiti ei ole loinen. Hän on päättänyt hoitaa lapsiaan kotona. Tuen kotiäitejä ja arvostan ja kunnioitan heitä. Ja puolustan myös jatkossa sekä maksan veroja mielelläni kotihoidontukeen.</p><p>&nbsp;</p><p>Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että jotkut vievät lapsensa päivähoitoon. Sitä vastaan sen sijaan on, että kotiäitejä morkataan. Vastasin jokaiseen viestiin suoraan soinimaisella tavalla. Kaikki eivät pitäneet siitäkään.&rdquo;</p><p>&nbsp;</p><p>Kotiäitivihalla Soini viittaa pääasiassa vihreiden ja vasemmiston vaatimuksiin kotihoidontuen lakkauttamisesta ja sen muuttamisesta 6+6+6-malliin, jossa sekä ädiillä ja isällä olisi kuusi kuukautta vanhempainvapaata ja loput kuusi kuukautta vanhemmat voisivat jakaa. Nykyään kotihoidontukea käyttävistä jopa 94 prosenttia on äitejä, eikä isien osuus ole tällä vuosituhannella kasvanut, vaikka asenteet isien kotiin jäämistä kohtaan ovat jonkin verran muuttuneet.</p><p>&nbsp;</p><p>Vaikka Soini muuta väittää, kotihoidontuen muuttaminen on naisten aseman puolustamista, ei minkään sortin naisvihaa. Nykytilanteessa naiset eivät etene yhtä helposti urallaan, vanhempien välinen palkkakuilu tekee taloudellisesti perheelle kannattavammaksi sen, että isä palaa nopeasti työelämään ja äiti jää pitemmäksi aikaa lapsen kanssa kotiin.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&rdquo;Perussuomalaisten linja hallitusohjelmaneuvotteluissa oli valinnanvapauden toteuttaminenen päivähoidon ja kotihoidon välillä. Se tuli hallituksen linjaksi ja sitä toteutetaan. Punavihreään perhepolitiikkaan, joka ei kunnioita perheen autonomiaa, ei pidä mennä takaisin. Eikä tämä hallitus mene.&rdquo;</p><p>&nbsp;</p><p>&rdquo;Jokainen perhe on omansa, eikä sinne kaivata ulkopuolista kaapinpäältä huutelua. Tämän vuoksi kannatamme perheen oikeutta jakaa perhevapaat itse haluamallaan tavalla. Kaukovarjostimen kontrollia ei tarvita, emmekä sitä hyväksy. Tämä on myös hallituksen linja.&rdquo;</p><p>&nbsp;</p><p>Osa äideistä haluaa jäädä kotiin, eikä siinä sinällään ole mitään pahaa. Nykyisin perheen valinnalta tuntuva äidin kotiin jääminen on kuitenkin pitkälti rakenteellisesti ohjautuvaa, eikä se rakenne ole äitejä suosiva. Valinta ei ole siis useinkaan aito valinta, vaan suoranainen taloudellinen pakko. Kotihoidotuen muutos 6+6+6-mallin mukaiseksi tasoittaisi tilannetta ja antaisi enemmän aitoa valinnanvaraa perheille pitkällä jänteellä.</p><p>&nbsp;</p><p>Soini myös istuu puolueineen hallituksessa, joka vain &rdquo;punavihreän perhepolitiikan&rdquo; pakottamana luopui päivähoitomaksujen korotuksista. Tämä liike ei olisi ollut kovinkaan hyvin perheiden autonomiaa tai perheitä kunnioittavaa politiikkaa. Soinin vain on helpompaa leimata feminismi naisvihaksi kuin sanoa yhtä ja tehdä samaa.</p><p>&nbsp;</p><p>3. Naiset tekevät päätöksiä järkisyistä</p><p>&nbsp;</p><p>Vuoden 2011 jytkyvaaleissa naisista vain 16% valitsi Perussuomalaiset, kun taas miehistä yli viidennes, 22%, äänesti Perussuomalaisia. Perussuomalaiset ei ollut edes jytkyn aikaan naisten mieleen. Tämän hetken eduskuntaryhmästä 26 on miehiä ja 11 naisia. Tänä kesänä yksi naispuolinen kansanedustaja, Maria Tolppanen, loikkasi demareihin. Eduskuntaryhmän kokoonpano kertookin osaltaan, että puolue kiinnostaa juuri miespuolisia äänestäjiä.</p><p>&nbsp;</p><p>Vielä vuosi sitten Slunga-Poutsalo sanoi samassa studiossa: &rdquo;Onko tarina tosi tai ei, se on toinen juttu. Näin nämä asiat koetaan.&rdquo; Slunga-Poutsalon uusimman kommentin valossa vuodenvanha toteamus näyttää vähintäänkin koomiselta. Mutta se voi ehkä kertoa myös siitä, ettei Perussuomalaisissa (ainakaan ulospäin) olla tehty kovin hyvää analyysia katoavasta suosiosta.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Slunga-Poutsalon päättelyketju oli itsessään jo stereotyyppinen: miehet ovat rationaalisia ja naiset emotionaalisia. Tämä on kohtalaisen käsittämätön väite edes siinä tilanteessa, että Slunga-Poutsalolla ei ollut parempaakaan vastausta.</p><p>&nbsp;</p><p>Oikeusministeriön teettämässä <a href="https://imgur.com/xCcnoLR" target="_blank">demokratiaindikaattoreissa</a> mitattuna Perussuomalaisten äänestäjät vuoden 2015 ek-vaaleissa jakautuivat seuraavasti koulutustaustan mukaan: kansa-, keski- tai peruskoulu 19%, ammatillinen koulutus 32%, keskiasteen koulutus 30%, AMK-tutkinto 12% ja yliopisto 7%. AMK ja yliopisto ovat muutamaa alaa lukuun ottamatta naisvaltaisia. Kouluttautumattomissa, ammatillisen tutkinnon ja keskiasteen tutkinnon suorittaneissa taas miehet ovat enemmistössä.</p><p>&nbsp;</p><p>Korkeastikoulutetuilla ihmisillä on todennäköisemmin enemmän mahdollisuuksia punnita tiedon todenperäisyyttä ja suhtautua kriittisesti populistien tarjoamiin ratkaisuihin. Jos lukee Soinin Plokia tai perussuomalaisten avauksia, niissä vedotaan juurikin tunteisiin: pelkoon, vihaan, huoleen ja yksinkertaistuksiin. Faktoja tai viittauksia tutkimuksiin ei juuri näy.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Perussuomalaisten talouspoliittisessa ohjelmassa pääosin ratkaisut kiertyvät yksityisautoilun säilyttämisen, EU:iin käytettävien rahojen ja kehitysavun ympärille. Ohjelman voisi sanoa sisältävän paljon tavoitteita ja vähän keinoja. Populismi ei rajoitu Soinin älähdyksiin, vaan myös ohjelmien tasolle.</p><p>&nbsp;</p><p>Osa on etsinyt selitystä Perussuomalaisten pääteemojen maskuliinisuudesta. Maahanmuuttokriittisyyden tai EU-vastaisuuden on katsottu olevan etenkin miesäänestäjiä puhuttelevia aiheita. Puolueen nuivan siiven kovimmat arkkitehdit ovatkin miehiä, mutta puolueeseen mahtuu myös kovan luokan naispuolisia rasisteja, kuten Terhi Kiemunki.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Toki tutkimusten mukaan konservatiiviset arvot ovat miehille tyypillisempiä. Vuoden 2011 vaalien tiedon perusteella Perussuomalaisten äänestäjille toiseksi läheisin puolue oli SDP. Samaan aikaan arvoiltaan lähimpänä oli Kokoomus. Jos näin on, yhdistyy Perussuomalaisissa juuri konservatiiviset arvot ja työväenluokkaisuus.</p><p>&nbsp;</p><p>Äänestäjät noudattavat jossain määrin sukupuolistereotypioita. Niissä miehille uskottaviksi kysymyksiksi käsitetään usein mm. ulko- ja turvallisuuspolitiikka, rikollisuus ja työllisyys. Näihin sopivat hyvin EU ja maahanmuutto. Sen sijaan naisille uskottaviksi teemoiksi on katsottu sosiaali- ja terveyspolitiikka, köyhyys ja vanhukset. Näitä asioita painottavat naispuoliset äänestäjät ovat todennäköisesti pettyneet Perussuomalaisiin. Vaikka puolueessa on merkittävässä asemassa Hanna Mäntylän ja Lea Mäkipään kaltaisia poliitikkoja, nämä pitävät vähemmän meteliä kuin saman puolueen rasistit.</p><p>&nbsp;</p><p><a href="http://yle.fi/uutiset/sdp_nousi_naisten_ykkospuolueeksi_naisaanestaja_pitaa_perussuomalaisia_aijapuolueena/8432267" target="_blank">Jo viime marraskuun gallup-tulosten myötä</a> Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja huomautti, että Perussuomalaiset ovat naisäänestäjien keskuudessa epäsuosiossa. Samassa tutkimuksessa huomautettiin, että naisäänestäjiä oli siirtynyt SDP:n taakse myös Vasemmistoliitosta ja vihreistä. Naisäänestäjät siis mitä ilmeisimmin ovat helposti liikkuvia &ndash; eli tekevät järkevää pohdintaa siitä, mitä puoluetta äänestämällä voivat pitää puoliaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Samaan hengenvetoon on sanottava, että sote-uudistus tai köyhyyden torjunta ovat huomattavan vähemmän affektiivisia aiheita kuin maahanmuutto. Jos naiset äänestävät sitä poliitikkoa, joka on uskottava köyhyyden torjunnassa, voi vain kysyä, kumpi äänestäjä tekee päätöksiä tunteen perusteella.</p><p>&nbsp;</p><p>Vastaukset siihen, miksi Perussuomalaiset ovat miesten puolue, perustuvat turhankin paljon mutuiluun. Kun etsin yllä esittämieni väitteiden tueksi perusteluja, törmäsin Anna Stiina Forsbergin <a href="https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/39516/Forsberg_gradu.pdf?sequence=2" target="_blank">pro gradu -tutkielmaan</a> &rdquo;Naiset, miehet ja perussuomalaiset. Sukupuolikuilu, sukupuolenmukainen äänestäminen ja sukupuolistereotypiat perussuomalaisten äänestäjissä&rdquo; (2013). Tätä hyödynsin etenkin kolmannen osion argumenteissa. En kuitenkaan ajan puutteen vuoksi ehtinyt kuin silmäillä pro gradua. Se vaikutti kuitenkin kattavalta ja pätevältä, vaikkakin aineisto on vuoden 2011 vaaleista.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Perussuomalaisten puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo vastasi Ylen A-studiossa toimittajan kysymykseen, miksi perussuomalaiset on miesten puolue, näin: ”Perussuomalaiset on aina ollut asialinjalla oleva puolue. Asiakeskeisyys erottaa meitä tunnepohjaisesta politikoinnista. Usein naisella tuntuu olevan se tunne vahva, jonka mukana mennään mieluummin, tai vahvemmin. Me ollaan ehkä kylmän tuntuisia, kun keskitymme asioihin.”

 

Facebookissa eräs arvostamani, politiikasta ja poliittisesta retoriikasta hyvin perillä oleva ystäväni ehdotti, että tässä kohtaa pelkän Slunga-Poutsalon kieltämättä älyttömälle päättelyketjulle naureskelun ohella itse kukin voisi miettiä vastausta kysymykseen.

 

Tämä analyysi on oma vastausyritykseni, jonka yritän perustella perussuomalaisten kannattajakunnan, asiakysymysten ja puheenjohtajan retoriikan perusteella.

 

1. Naisvaltaiset matalapalkka-alat ja hallituspolitiikka

 

Perussuomalaiset on oman määritelmänsä mukaan työväenpuolue ilman sosialismia, mutta tosiasiassa perussuomalaiset on työväenpuolue ilman työväenpuolueen aatetta. Vaikka puolue on kovasti halunnut profiloitua pienen ihmisen asian puolustajana, Sipilän hallituksessa se pieni ihminen oli ensimmäinen myyntiin mennyt periaate. 

 

Monille puhe pienten ihmisten edun ajamisesta viitannee esimerkiksi pienituloisten ja heikoiten pärjäävien aseman parantamiseen. Pienituloisissa on paljon naisia, sillä matalapalkka-alat ovat naisvaltaisia. Samoin kiistatta yhteiskunnassa vähällä pärjäävät myös esimerkiksi kansaneläkkeellä sinnittelevät vanhukset, joissa niin ikään on paljon naisia.

 

Hallitus ei ole teettänyt sukupuolivaikutusten arviointeja, on riidoissa vanhemmuuden kustannusten jakamisen mallien suhteen ja heikentää matalapalkka-alojen työntekijöiden oikeuksia. Hoivavastuuta omaishoidossa ollaan sälyttämässä entistä enemmän kotitalouksien vastuulle.

 

On myös huomattava, että esimerkiksi hoitoalalla työskentelevät naiset todennäköisemmin löytävät poliittisen kotinsa juuri vasemmistopuolueista, kuten demareista ja Vasemmistoliitosta. Kun Perussuomalaiset on pudonnut ja SDP noussut, voikin hyvällä syyllä veikata, että myös työväenluokkaiset miehet ovat nyt palanneet takaisin vasemmiston kannattajiksi.

 

2. Soini puhuttelee miehiä 

 

”Tässä maassa saa syödä lihaa, vastustaa homoliittoja, seurata Formuloita, kannattaa turkistarhausta, polttaa turvetta, ajaa yksityisautolla, lentää Kanarialle,  tupakoida parvekkeella, ottaa kopsut, käydä kirkossa, kävellä bootseilla, vastustaa Guggenheimin rakentamista, vastustaa pakollista kasvisruokapäivää kouluissa, mennä armeijaan, pitää kaulassa ristiä tai leijonakorua, arvostella Yleä, olla tilaamatta hesaria…sitä kutsutaan sananvapaudeksi. Siitä emme tingi.”

 

Kävin läpi Timo Soinin Plokin noin vuoden ajalta. Edellä oleva lainaus viime maaliskuulta on paljonpuhuva. En tiedä, millaista dataa on olemassa Soinin luettelemista vapaa-ajanvietteistä, mutta niistä moni on leimallisen maskuliinisia (Formulat, nykytaidevastaisuus, armeija ja leijonakoru).

 

Tätäkin sinällään paljonpuhuvaa otetta merkittävämpi on kuitenkin naisten vähäinen puhuttelu Plokissa. Soini mainitsee naiset oikeastaan vain kahdessa tarkoituksessa, puhuessaan miehenä olemisesta ja perussuomalaisista naisista ja puhuessaan kotiäitivihasta.

 

Samassa kirjoituksessa Soini sanoo seuraavaa:

”On hienoa olla Perussuomalainen mies ja rakastaa Perussuomalaisia naisia. Sitä ei kukaan voi viedä meiltä pois.”

 

Nainen on objekti, jonkinlainen miehen jatke ja oikeastaan vain argumentti tasa-arvoista avioliittolakia vastaan (mihin ”kukaan ei voi viedä meiltä pois” mitä ilmeisimmin viittaa).

 

Kotiäitivihasta Soini kirjoittaa usean kirjoituksen verran, yleensä silloin, kun asia on pinnalla eduskuntakäsittelyissä tai julkisessa keskustelussa. 

 

”Kotiäitiys laukaisee erikoista naisvihaa. Siis kotiäitiä kohtaan. Sekä miehiltä että naisilta. Kotiäiti ei ole loinen. Hän on päättänyt hoitaa lapsiaan kotona. Tuen kotiäitejä ja arvostan ja kunnioitan heitä. Ja puolustan myös jatkossa sekä maksan veroja mielelläni kotihoidontukeen.

 

Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että jotkut vievät lapsensa päivähoitoon. Sitä vastaan sen sijaan on, että kotiäitejä morkataan. Vastasin jokaiseen viestiin suoraan soinimaisella tavalla. Kaikki eivät pitäneet siitäkään.”

 

Kotiäitivihalla Soini viittaa pääasiassa vihreiden ja vasemmiston vaatimuksiin kotihoidontuen lakkauttamisesta ja sen muuttamisesta 6+6+6-malliin, jossa sekä ädiillä ja isällä olisi kuusi kuukautta vanhempainvapaata ja loput kuusi kuukautta vanhemmat voisivat jakaa. Nykyään kotihoidontukea käyttävistä jopa 94 prosenttia on äitejä, eikä isien osuus ole tällä vuosituhannella kasvanut, vaikka asenteet isien kotiin jäämistä kohtaan ovat jonkin verran muuttuneet.

 

Vaikka Soini muuta väittää, kotihoidontuen muuttaminen on naisten aseman puolustamista, ei minkään sortin naisvihaa. Nykytilanteessa naiset eivät etene yhtä helposti urallaan, vanhempien välinen palkkakuilu tekee taloudellisesti perheelle kannattavammaksi sen, että isä palaa nopeasti työelämään ja äiti jää pitemmäksi aikaa lapsen kanssa kotiin. 

 

”Perussuomalaisten linja hallitusohjelmaneuvotteluissa oli valinnanvapauden toteuttaminenen päivähoidon ja kotihoidon välillä. Se tuli hallituksen linjaksi ja sitä toteutetaan. Punavihreään perhepolitiikkaan, joka ei kunnioita perheen autonomiaa, ei pidä mennä takaisin. Eikä tämä hallitus mene.”

 

”Jokainen perhe on omansa, eikä sinne kaivata ulkopuolista kaapinpäältä huutelua. Tämän vuoksi kannatamme perheen oikeutta jakaa perhevapaat itse haluamallaan tavalla. Kaukovarjostimen kontrollia ei tarvita, emmekä sitä hyväksy. Tämä on myös hallituksen linja.”

 

Osa äideistä haluaa jäädä kotiin, eikä siinä sinällään ole mitään pahaa. Nykyisin perheen valinnalta tuntuva äidin kotiin jääminen on kuitenkin pitkälti rakenteellisesti ohjautuvaa, eikä se rakenne ole äitejä suosiva. Valinta ei ole siis useinkaan aito valinta, vaan suoranainen taloudellinen pakko. Kotihoidotuen muutos 6+6+6-mallin mukaiseksi tasoittaisi tilannetta ja antaisi enemmän aitoa valinnanvaraa perheille pitkällä jänteellä.

 

Soini myös istuu puolueineen hallituksessa, joka vain ”punavihreän perhepolitiikan” pakottamana luopui päivähoitomaksujen korotuksista. Tämä liike ei olisi ollut kovinkaan hyvin perheiden autonomiaa tai perheitä kunnioittavaa politiikkaa. Soinin vain on helpompaa leimata feminismi naisvihaksi kuin sanoa yhtä ja tehdä samaa.

 

3. Naiset tekevät päätöksiä järkisyistä

 

Vuoden 2011 jytkyvaaleissa naisista vain 16% valitsi Perussuomalaiset, kun taas miehistä yli viidennes, 22%, äänesti Perussuomalaisia. Perussuomalaiset ei ollut edes jytkyn aikaan naisten mieleen. Tämän hetken eduskuntaryhmästä 26 on miehiä ja 11 naisia. Tänä kesänä yksi naispuolinen kansanedustaja, Maria Tolppanen, loikkasi demareihin. Eduskuntaryhmän kokoonpano kertookin osaltaan, että puolue kiinnostaa juuri miespuolisia äänestäjiä.

 

Vielä vuosi sitten Slunga-Poutsalo sanoi samassa studiossa: ”Onko tarina tosi tai ei, se on toinen juttu. Näin nämä asiat koetaan.” Slunga-Poutsalon uusimman kommentin valossa vuodenvanha toteamus näyttää vähintäänkin koomiselta. Mutta se voi ehkä kertoa myös siitä, ettei Perussuomalaisissa (ainakaan ulospäin) olla tehty kovin hyvää analyysia katoavasta suosiosta. 

 

Slunga-Poutsalon päättelyketju oli itsessään jo stereotyyppinen: miehet ovat rationaalisia ja naiset emotionaalisia. Tämä on kohtalaisen käsittämätön väite edes siinä tilanteessa, että Slunga-Poutsalolla ei ollut parempaakaan vastausta.

 

Oikeusministeriön teettämässä demokratiaindikaattoreissa mitattuna Perussuomalaisten äänestäjät vuoden 2015 ek-vaaleissa jakautuivat seuraavasti koulutustaustan mukaan: kansa-, keski- tai peruskoulu 19%, ammatillinen koulutus 32%, keskiasteen koulutus 30%, AMK-tutkinto 12% ja yliopisto 7%. AMK ja yliopisto ovat muutamaa alaa lukuun ottamatta naisvaltaisia. Kouluttautumattomissa, ammatillisen tutkinnon ja keskiasteen tutkinnon suorittaneissa taas miehet ovat enemmistössä.

 

Korkeastikoulutetuilla ihmisillä on todennäköisemmin enemmän mahdollisuuksia punnita tiedon todenperäisyyttä ja suhtautua kriittisesti populistien tarjoamiin ratkaisuihin. Jos lukee Soinin Plokia tai perussuomalaisten avauksia, niissä vedotaan juurikin tunteisiin: pelkoon, vihaan, huoleen ja yksinkertaistuksiin. Faktoja tai viittauksia tutkimuksiin ei juuri näy. 

 

Perussuomalaisten talouspoliittisessa ohjelmassa pääosin ratkaisut kiertyvät yksityisautoilun säilyttämisen, EU:iin käytettävien rahojen ja kehitysavun ympärille. Ohjelman voisi sanoa sisältävän paljon tavoitteita ja vähän keinoja. Populismi ei rajoitu Soinin älähdyksiin, vaan myös ohjelmien tasolle.

 

Osa on etsinyt selitystä Perussuomalaisten pääteemojen maskuliinisuudesta. Maahanmuuttokriittisyyden tai EU-vastaisuuden on katsottu olevan etenkin miesäänestäjiä puhuttelevia aiheita. Puolueen nuivan siiven kovimmat arkkitehdit ovatkin miehiä, mutta puolueeseen mahtuu myös kovan luokan naispuolisia rasisteja, kuten Terhi Kiemunki. 

 

Toki tutkimusten mukaan konservatiiviset arvot ovat miehille tyypillisempiä. Vuoden 2011 vaalien tiedon perusteella Perussuomalaisten äänestäjille toiseksi läheisin puolue oli SDP. Samaan aikaan arvoiltaan lähimpänä oli Kokoomus. Jos näin on, yhdistyy Perussuomalaisissa juuri konservatiiviset arvot ja työväenluokkaisuus.

 

Äänestäjät noudattavat jossain määrin sukupuolistereotypioita. Niissä miehille uskottaviksi kysymyksiksi käsitetään usein mm. ulko- ja turvallisuuspolitiikka, rikollisuus ja työllisyys. Näihin sopivat hyvin EU ja maahanmuutto. Sen sijaan naisille uskottaviksi teemoiksi on katsottu sosiaali- ja terveyspolitiikka, köyhyys ja vanhukset. Näitä asioita painottavat naispuoliset äänestäjät ovat todennäköisesti pettyneet Perussuomalaisiin. Vaikka puolueessa on merkittävässä asemassa Hanna Mäntylän ja Lea Mäkipään kaltaisia poliitikkoja, nämä pitävät vähemmän meteliä kuin saman puolueen rasistit.

 

Jo viime marraskuun gallup-tulosten myötä Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja huomautti, että Perussuomalaiset ovat naisäänestäjien keskuudessa epäsuosiossa. Samassa tutkimuksessa huomautettiin, että naisäänestäjiä oli siirtynyt SDP:n taakse myös Vasemmistoliitosta ja vihreistä. Naisäänestäjät siis mitä ilmeisimmin ovat helposti liikkuvia – eli tekevät järkevää pohdintaa siitä, mitä puoluetta äänestämällä voivat pitää puoliaan.

 

Samaan hengenvetoon on sanottava, että sote-uudistus tai köyhyyden torjunta ovat huomattavan vähemmän affektiivisia aiheita kuin maahanmuutto. Jos naiset äänestävät sitä poliitikkoa, joka on uskottava köyhyyden torjunnassa, voi vain kysyä, kumpi äänestäjä tekee päätöksiä tunteen perusteella.

 

Vastaukset siihen, miksi Perussuomalaiset ovat miesten puolue, perustuvat turhankin paljon mutuiluun. Kun etsin yllä esittämieni väitteiden tueksi perusteluja, törmäsin Anna Stiina Forsbergin pro gradu -tutkielmaan ”Naiset, miehet ja perussuomalaiset. Sukupuolikuilu, sukupuolenmukainen äänestäminen ja sukupuolistereotypiat perussuomalaisten äänestäjissä” (2013). Tätä hyödynsin etenkin kolmannen osion argumenteissa. En kuitenkaan ajan puutteen vuoksi ehtinyt kuin silmäillä pro gradua. Se vaikutti kuitenkin kattavalta ja pätevältä, vaikkakin aineisto on vuoden 2011 vaaleista.

]]>
24 http://hamalainenville.puheenvuoro.uusisuomi.fi/221178-kolme-syyta-miksi-perussuomalaiset-on-miesten-puolue#comments Feminismi Gallup-kannatus Perussuomalaiset Riikka Slunga-Poutsalo Fri, 12 Aug 2016 07:01:36 +0000 Ville Hämäläinen http://hamalainenville.puheenvuoro.uusisuomi.fi/221178-kolme-syyta-miksi-perussuomalaiset-on-miesten-puolue
SDP gallupin hurmoksessa http://leenameri.puheenvuoro.uusisuomi.fi/209130-sdp-gallupin-hurmoksessa <p>Demaripoliitikot jakavat hurmoksessa omilla facesivuillaan YLE:n viimeisintä gallupia, jossa he ovat nousseet ykköseksi.</p><p>Heiltä näyttää unohtuneen, että kevään eduskuntavaaleissa heidän kannatuksensa oli pohjalukemissa. Kansalla oli tuoreessa muistissa miten saamaton ja tumput suorassa istuva hallitus meillä silloin oli. Valtiovarainministerin ja työministerin salkku oli heillä. Sitä saamattomuutta kauhisteltiin silloin politiikan toimittajien ja kansan taholta. Samaan aikaan demarit huutelevat myös mediassa kovaan ääneen, kuinka he ovat saaneet tänä syksynä aikaan hyviä asioita eduskunnassa. Voi herran jestas sentään. Halu ja teot päätöksiin ovat tulleet kansaa kuunnellen ja nimenomaan hallituspuolueissa. Hyvät ihmiset. Älkää menkö tähän demarien lankaan. Kun he valtaan pääsisivät, sama vanha meno jatkuisi ja Suomi syöksyisi taas alaspäin. Sitä demarien perintöhän tässä juuri yritetään hoitaa.</p><p>Toivotan kaikille hyvää uutta vuotta 2016 ja uuden vuoden toivomuksena esitän jokaiselle, että muistathan käyttää omia aivojasi, sillä demarit osaa vanhana puolueena aivopesun ja sumutuksen.</p><p><a href="http://yle.fi/uutiset/huonoja_uutisia_hallitukselle__sdp_pomppasi_karkeen/8560361">YLE:n gallup 30.12.2015</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Demaripoliitikot jakavat hurmoksessa omilla facesivuillaan YLE:n viimeisintä gallupia, jossa he ovat nousseet ykköseksi.

Heiltä näyttää unohtuneen, että kevään eduskuntavaaleissa heidän kannatuksensa oli pohjalukemissa. Kansalla oli tuoreessa muistissa miten saamaton ja tumput suorassa istuva hallitus meillä silloin oli. Valtiovarainministerin ja työministerin salkku oli heillä. Sitä saamattomuutta kauhisteltiin silloin politiikan toimittajien ja kansan taholta. Samaan aikaan demarit huutelevat myös mediassa kovaan ääneen, kuinka he ovat saaneet tänä syksynä aikaan hyviä asioita eduskunnassa. Voi herran jestas sentään. Halu ja teot päätöksiin ovat tulleet kansaa kuunnellen ja nimenomaan hallituspuolueissa. Hyvät ihmiset. Älkää menkö tähän demarien lankaan. Kun he valtaan pääsisivät, sama vanha meno jatkuisi ja Suomi syöksyisi taas alaspäin. Sitä demarien perintöhän tässä juuri yritetään hoitaa.

Toivotan kaikille hyvää uutta vuotta 2016 ja uuden vuoden toivomuksena esitän jokaiselle, että muistathan käyttää omia aivojasi, sillä demarit osaa vanhana puolueena aivopesun ja sumutuksen.

YLE:n gallup 30.12.2015

]]>
60 http://leenameri.puheenvuoro.uusisuomi.fi/209130-sdp-gallupin-hurmoksessa#comments Gallup-kannatus Hallitusvastuu Oppositio Puoluekannatus Todellisus Wed, 30 Dec 2015 11:39:07 +0000 Leena Meri http://leenameri.puheenvuoro.uusisuomi.fi/209130-sdp-gallupin-hurmoksessa
"Perussuomalaiset toisten tekemien virheiden maksumiehinä"? http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/208467-perussuomalaiset-toisten-tekemien-virheiden-maksajina <p>Kansanedustaja Vesa-Matti Saarakkala (PS) kaataa blogissaan perussuomalaisten hallitukseen menonsa jälkeen kokeman kannatuksen laskun kokonaan muiden puolueiden syyksi. Hän ihmettelee sitä, että gallup-kyselyissä kansa rankaisee ainoastaan perussuomalaisia.</p><p>Pohdinnassaan hän kuitenkin unohtaa perussuomalaisten ennen vaaleja antamat täysin epärealistiset vaalilupaukset. Muut puolueet eivät niihin syyllistyneet, vaan tekivät äänestäjilleen selväksi sen, että vaalien jälkeen on tehtävä kipeitä leikkauksia. Timo Soini ja perusuomalaiset toistelivat oppositioaikanaan lausetta. &quot;Kyllä kansa tietää!&quot; Tämän lauseen Saarakkala ilmeisesti haluaa kokonaan unohtaa, kun kansa on Gallupeissa vastauksensa asiaan nyt antanut, ja sen mukaan Perussuomalaisten kannatus on kevään vaalien jälkeen puolittunut.</p><p>Eräässä bloginsa kommentissa hän hakee syytä perussuomalaisten kannatuksen laskuun jopa Suomen suhteellisesta vaalitavasta. Hänen mukaansa vaalitavasta johtuen Suomessa on aina monipuoluehallituksia ja puolueiden väliset ideologiset erot häviävät, koska äänestäjät joutuvat valitsemaan sekä puolueen että ehdokkaan. Hän antoi epäsuorasti ymmärtää, että olisi parempi, jos maassa olisi listavaalit, joissa kansa äänestäisi vain puolueiden asettamia listoja, joissa puolueet itse asettaisivat ehdokkaat järjestykseen. Näillä ideologisilla eroilla Saarakkala varmaan tarkoitti juuri niitä vaalilupauksia?</p><p><a href="http://tp83.puheenvuoro.uusisuomi.fi/208405-perussuomalaiset-toisten-tekemien-virheiden-maksumiehina" title="http://tp83.puheenvuoro.uusisuomi.fi/208405-perussuomalaiset-toisten-tekemien-virheiden-maksumiehina">http://tp83.puheenvuoro.uusisuomi.fi/208405-perussuomalaiset-toisten-tek...</a></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kansanedustaja Vesa-Matti Saarakkala (PS) kaataa blogissaan perussuomalaisten hallitukseen menonsa jälkeen kokeman kannatuksen laskun kokonaan muiden puolueiden syyksi. Hän ihmettelee sitä, että gallup-kyselyissä kansa rankaisee ainoastaan perussuomalaisia.

Pohdinnassaan hän kuitenkin unohtaa perussuomalaisten ennen vaaleja antamat täysin epärealistiset vaalilupaukset. Muut puolueet eivät niihin syyllistyneet, vaan tekivät äänestäjilleen selväksi sen, että vaalien jälkeen on tehtävä kipeitä leikkauksia. Timo Soini ja perusuomalaiset toistelivat oppositioaikanaan lausetta. "Kyllä kansa tietää!" Tämän lauseen Saarakkala ilmeisesti haluaa kokonaan unohtaa, kun kansa on Gallupeissa vastauksensa asiaan nyt antanut, ja sen mukaan Perussuomalaisten kannatus on kevään vaalien jälkeen puolittunut.

Eräässä bloginsa kommentissa hän hakee syytä perussuomalaisten kannatuksen laskuun jopa Suomen suhteellisesta vaalitavasta. Hänen mukaansa vaalitavasta johtuen Suomessa on aina monipuoluehallituksia ja puolueiden väliset ideologiset erot häviävät, koska äänestäjät joutuvat valitsemaan sekä puolueen että ehdokkaan. Hän antoi epäsuorasti ymmärtää, että olisi parempi, jos maassa olisi listavaalit, joissa kansa äänestäisi vain puolueiden asettamia listoja, joissa puolueet itse asettaisivat ehdokkaat järjestykseen. Näillä ideologisilla eroilla Saarakkala varmaan tarkoitti juuri niitä vaalilupauksia?

http://tp83.puheenvuoro.uusisuomi.fi/208405-perussuomalaiset-toisten-tekemien-virheiden-maksumiehina

 

]]>
6 http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/208467-perussuomalaiset-toisten-tekemien-virheiden-maksajina#comments Gallup-kannatus Vesa-Matti Saarakkala Tue, 15 Dec 2015 14:34:36 +0000 Pekka Lukkala http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/208467-perussuomalaiset-toisten-tekemien-virheiden-maksajina